Jos lohdutus ei auta ja uni häiriintyy, lasta todennäköisesti sattuu. Kuva: iStockphoto
Jos lohdutus ei auta ja uni häiriintyy, lasta todennäköisesti sattuu. Kuva: iStockphoto

Tuore tutkimus vahvistaa, että kipulääke riittää usein korvatulehduksen hoidoksi.

Pieni lapsi ei osaa vielä kertoa kivustaan sanoin, ja siksi hänen kipuaan saatetaan herkästi aliarvioida. Lääketieteen lisensiaatti Johanna Uitti selvitti väitöstutkimuksessaan, että kipulääkettä on syytä antaa herkästi pienelle lapselle, jolla vanhemmat epäilevät korvatulehdusta tai muuta kipua.

– Myös kuumeettomalle lapselle pitäisi antaa kipulääkettä aiempaa herkemmin. Lääkärien on syytä tuoda tätä paremmin esiin vanhemmille, Uitti sanoo.

Jos lapsen kipu jää hoitamatta, sillä voi olla pitkäaikaisia seurauksia: pitkään jatkunut hoitamaton kipu voi tutkitusti altistaa kivulle myöhemmässä elämässä, sillä keskushermoston kipuradat herkistyvät. Silloin pienikin kipuärsyke voi jatkossa laukaista selvästi normaalia voimakkaamman kiputuntemuksen. 

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Mistä kivun tunnistaa? 

Mistä vanhempi sitten tietää, että lapseen sattuu, eikä surkean olon takana ole nälkä tai väsymys?

Johanna Uitti kehottaa luottamaan omaan intuitioon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Jos vanhemmalle herää tunne, ettei lapsen vointi ole aivan normaali, se tunne on usein oikeassa, Uitti sanoo.

Pienen, flunssaa sairastavan lapsen kipua voi päätellä ainakin näistä asioista:

  • Lapsi on itkuinen eikä rauhoitu kunnolla syliinkään
  • Lapsi on levoton yöllä
  • Lapsi syö huonosti
  • Lapsen nenä on tukossa.

Vauvan ja taaperon kivusta voi kertoa myös kehon kieli: irvisteleekö lapsi, kurtistaako hän kulmiaan, puristaako hän huuliaan yhteen. Onko jalkojen asento jännittynyt tai rauhaton? Miten lapsi reagoi, kun häntä lohdutetaan? Onko itkuääni vaikertava tai valittava?

Hoida korvatulehdusta kipulääkkeillä 

Pienen korvatulehduspotilaan hoidossa tärkeintä on kipulääkitys ja yleisvoinnin seuranta. Kaksi kolmasosaa lapsista paranee myös ilman antibioottikuuria.  

Johanna Uitin väitöstutkimuksen mukaan molemminpuolinen välikorvantulehdus ei juurikaan oireiltaan eronnut toispuoleisesta välikorvantulehduksesta.

– Antibioottihoidon aloituspäätöksen pitäisikin aina perustua lapsen yleisvointiin eikä siihen, onko korvatulehdus tois- vai molemminpuolinen, Johanna Uitti sanoo.

”Antibioottihoidon aloituspäätöksen tulee perustua lapsen yleisvointiin.”

Nykyisen Käypä hoito -suosituksen mukaan lapsen korvat tulee tarkistaa uudelleen 2–3 päivän kuluttua, jos hänellä ei ole aloitettu antibioottikuuria ja hänen vointinsa ei ole selvästi paranemassa. Tuore tutkimustieto vahvistaa asian.  

– Jos lapsen vointi oli seurannassa selvästi paranemassa, korvatulehduslöydösten paheneminen oli tutkimuksessa erittäin epätodennäköistä. Silloin uutta lääkärikäyntiä ei tarvita. Lääkäriin pitää aina olla yhteydessä, jos lapsen vointi ei parane tai huononee, oli antibioottia aloitettu tai ei, Uitti kertoo.

Johanna Uitti käytti väitöstutkimuksessaan Turun yliopistollisen keskussairaalan lasten ja nuorten klinikan Pikkunorsu-aineistoa, joka on kerätty vuosina 2006–2009. Tutkimukseen otettiin mukaan alle 3-vuotiaita lapsia, joilla vanhemmat epäilivät äkillistä välikorvatulehdusta.

Tämä Vauva- ja Meidän Perhe -lehden artikkeli on ilmestynyt alun perin Vauva.fi:ssä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla