Vauvan vai kellon tahtiin? Näin tuet vauvan unirytmiä parhaiten

Jo kolmas herätys yöllä. Kuukauden ikäisellä vauvalla on ensin nälkä, ja sen jälkeen häntä ei väsytä. Äitiä väsyttäisi. Oppiiko yökukkuja koskaan nukkumaan?

Hyksin unikonsultaatioryhmän vastuulääkäri Juulia Paavosella on vanhemmille rauhoittava viesti: vastasyntyneen unirytmi ei ole vielä kehittynyt, ja ensimmäisen kolmen kuukauden aikana vauva nukkuu noin puolet vuorokaudesta omaan tahtiinsa.

Tämän jälkeen yleensä helpottaa.

– Kolmen kuukauden tienoilla vauvan kehityksessä tapahtuu monia fysiologisia muutoksia. Esimerkiksi melatoniinin eritys muuttuu sykliseksi, mikä auttaa vuorokausirytmin muotoutumista, Paavonen sanoo.

Selkeä vuorokausirytmi auttaa koko perhettä jaksamaan.

Vaikka lähes kaikki vauvat heräilevät jonkin verran myös öisin, selkeä vuorokausirytmi auttaa koko vauvaperhettä jaksamaan. Lempeän rytmin avulla lapsi saa sopivasti lepoa, jota tarvitaan esimerkiksi aivojen kehittymiseen ja uusien asioiden oppimiseen.

Säännöllinen vuorokausirytmi ei ole este lapsentahtisuudelle. Vauvan viesteihin on tärkeää reagoida ja esimerkiksi antaa maitoa, kun lapsella on nälkä.

– Lapsentahtisuutta ja vauvan rytmin tukemista on esimerkiksi se, että syöttää yöllä nälkäisen vauvan, mutta tekee sen hämärässä. Päivällä lapsen syöttäminen taas on iloinen yhdessäolon hetki, johon voi liittyä aktiivista vuorovaikutusta lapsen kanssa, kuten rupattelua ja hymyjä.

Erota päivä yöstä

Viisikuinen vauva valvoo öisin ilman erityistä syytä. Vanhempia on neuvottu lepäämään päivällä aina, kun lapsikin nukkuu. Toisinaan verhot ovat kiinni koko päivän, eivätkä vanhemmat jaksa lähteä vauvan kanssa ulos.

Valvoneen vanhemman on tärkeä saada levätä. Paavosen mukaan kannattaa silti yrittää pitää kiinni siitä, että lapsi saa päivällä valoa, ulkoilua ja leikkiä. Tarvittaessa jaksamiseen kannattaa pyytää apua lähipiiriltä tai neuvolasta.

Valolla on tärkeä merkitys.

– Vauva oppii ensimmäisen vuoden aikana hahmottamaan, että päiväsaikaan on valoisaa, äänekkäämpää ja puuhakasta, kun taas yöllä on hämärää ja hiljaista, eikä silloin ole leikkimisen aika.

Tutkimusten mukaan erityisesti valolla on tärkeä merkitys. Koti kannattaa pitää päivällä valoisana ja yöllä hämäränä, vaikka lapsi valvoisi.

Viimeistään kuuden kuukauden tienoilla vauvan päiväuniajat ovat usein vakiintuneet niin, että ne toistuvat suurin piirtein tiettyihin aikoihin päivässä. Samalla ne rytmittävät muuta päivää: syömisiä ja vaipanvaihtoja. Leikki kannattaa sijoittaa hetkiin, jolloin vauva on virkeimmillään.

Ilta- vai aamuvirkku?

Äidit juttelevat vaunulenkillä: Toisen vauva kukkuu illat ja nukahtaa usein vasta puoliltaöin. Toisen pikkuinen taas herää joka aamu viideltä. Onko toinen lapsista tosiaan näin aamu-uninen ja toinen iltauninen?

Vauvan nukkumis- tai heräämisajoista voi vain harvoin päätellä, tuleeko lapsesta isompana aamu- tai iltavirkku. Sen sijaan kannattaa miettiä päiväunien sopivaa määrää. Jos lapsi ei saa illalla unta, syynä saattavat olla liian pitkät tai liian monet päiväunet. Varsinkin päivän viimeisten päiväunien ja yöunen välissä olisi hyvä olla useampi tunti.

Paavonen suosittelee avuksi unipäiväkirjaa, johon vanhempi merkitsee tyhjällä ruudulla vuorokauden tunnit ja värittää ne ruudut, jolloin vauva nukkuu. Unipäiväkirjan avulla on helppo havaita, mikä on lapsen unirytmi ja todellinen unen määrä vuorokaudessa.

Esimerkiksi noin kahdeksan kuukauden ikäisellä lapsella pitäisi olla päiväunta selvästi vähemmän kuin yöunta. Tarvittaessa lasta voi houkutella heräilemään liian pitkiltä päiväunilta ja siten auttaa häntä löytämään iänmukainen rytmisyys.

– Vauvan uni muodostuu noin tunnin mittaisista sykleistä, joiden loppupuolella uni muuttuu kevyemmäksi. Kevyen unen vaiheen voi huomata siitä, että vauvan silmät liikkuvat silmäluomien alla. Tämä on usein otollinen hetki herätellä vauvaa lempeästi.

Illalla nukahtamista voi ennakoida samanlaisina toistuvilla rutiineilla. Silittely, laulaminen, iltapala, yöpuvun vaihtaminen tai kylpy kertovat lapselle, että kohta on aika rauhoittua unille.

– Vauva aistii vanhemmaltaan tunteita ja vireystilan säätelyä. Jos riehaantuneen tai kiihtyneen lapsen haluaa saada rauhoittumaan tai nukkumaan, oleellista on pysyä itse rauhallisena, sanoo psykologi ja psykoterapeutti Suvi Laru.

Vanhemmuus muuttuu, kun lapsi kasvaa.

Vauvaperheessä arjen rytmi on koko ajan muutoksessa, sillä neljästä kuukaudesta yhteen vuoteen päiväunitarve vähenee voimakkaasti. Toisinaan voi tuntua, että juuri kun perhe on löytänyt tietynlaisen rytmin, se muuttuu.

– Se on toisinaan hankalaa, mutta kuuluu asiaan. Vanhemmuus muuttuu, kun lapsi kasvaa. Aina on uutta opeteltavaa ja ihmeteltävää, Laru toteaa.

Kenen ehdoilla mennään?

Kymmenkuisen vauvan perhe on kutsuttu kolmelta iltapäivällä kylään ystäville. Muille kutsutuille aika on hyvä, mutta kymmenkuinen nukkuu yleensä juuri tuolloin päiväunia. Kannattaako kutsu ottaa vastaan vai jäädä kotiin?

Vauvaperheen arki on usein kaikille helpompaa, kun siinä on rytmiä. Kymmenkuiselta ei esimerkiksi kannata yrittää jättää päiväunia kokonaan pois kyläilyn takia, mutta jonkin verran voi hyvin joustaa. Vauvalle ei koidu haittaa, jos hän joskus menee tavallista myöhemmin yöunille tai päiväunet jäävät tavallista lyhyemmiksi. Päiväunet voi kylään mennessä yrittää ajoittaa myös automatkalle. Tai voisiko mukaan ottaa vaunut, joissa vauva voi nukkua kyläilyn aikana?

– Lapsiperheen menoissa kannattaa muutenkin käyttää maalaisjärkeä. Vauvalle tärkeintä on läheisyys ja läsnäolo, hän ei tarvitse esimerkiksi kellontarkkoja harrastuksia. Joskus ne ovat kuitenkin vanhemmalle tärkeitä sosiaalisen elämän tai vertaistuen vuoksi, Laru sanoo.

Hän korostaa, että jokainen lapsi on erilainen. Lapsen temperamentti vaikuttaa myös hänen rytmiinsä. Tärkeintä on tuntea oman lapsensa rytmi ja reagointitavat.

– Samankin perheen lapsissa on eroja. Esikoinen voi esimerkiksi reagoida herkästi arjen rytmin muutoksiin esimerkiksi levottomuudella, kun taas kuopus voi sopeutua ongelmitta vaikkapa lomamatkan tavallisista poikkeaviin päiviin, Laru sanoo.

Oleellista pienelle lapselle on kiireettömyyden ja läsnäolon tunne. Siksi vanhemman on tärkeä muistaa jarruttaa omaa, ehkä ennen vauvan syntymää kiireiseksi muodostunutta arkirytmiään.

– Parasta, mitä voi lapselleen antaa, on laittaa kännykät ja tabletit sivuun ja olla vain vauvaa varten. Samalla oppii tuntemaan lapsensa ja tälle ominaisen rytmin paremmin, Laru toteaa.