Suuhun sattuu - mikä neuvoksi?

Suukivulle on monia syitä. Hammassairauksien lisäksi muun muassa seuraavat tekijät voivat saada suun kipeytymään.

• sieni-infektio
• virusinfektiot, kuten herpesinfektio
• suupolte
• aftat
• karttakieli
• punajäkälä
• kuiva suu
• sylkirauhasen sairaudet
• limakalvon kasvaimet
• kilpirauhasen toimintahäiriöt
• diabetes
• raudan tai B-vitamiinin puute

Syy on hyvä selvittää. Koska voimakkaita kipuja ei pääse pakoon, ne alkavat helposti pyörittää elämää.

Aftoihin voi auttaa hammastahan vaihdos

Aftat ovat tuttuja monelle. Ne ovat suun limakalvon pyöreitä tai soikeita, yleensä keskeltä vaaleita ja reunoilta punertavia haavaumia. Halkaisijaltaan ne ovat yleensä muutaman millimetrin kokoisia. Vaikka aftat ovat ärsyttäviä, ne paranevat itsestään muutamassa viikossa. Yleisin puhkeamispaikka on poskien tai huulten limakalvoilla, mutta joskus näpyn saa ikeneen tai kieleen. Taipumus aftoihin on jossain määrin perinnöllinen.

Tiedetään, että aftat ovat tavallisimpia joidenkin sairauksien, kuten keliakian yhteydessä. Myös raudan tai B12-vitamiinin puute voi altistaa niille.

Jos haavaumat kiusaavat toistuvasti tai ovat isoja, kannattaa tehdä lisätutkimuksia. Esimerkiksi Crohnin taudissa saattaa tulla limakalvojen haavaumia outoihin paikkoihin, esimerkiksi suulakeen.

Aftoihin voi kokeilla käsikauppavalmisteita. Myös hammastahnan vaihtaminen vaahtoamattomaan saattaa häätää ne.

Natriumlauryylisulfaatti saa hammastahnan vaahtomaan. Se saattaa kuitenkin ärsyttää suun limakalvoja ja pahentaa kipuja. Jos näin käy, kannattaa siirtyä vaahtoamattomiin apteekkitahnoihin. Joskus se voi jopa riittää suukipujen taltuttamiseen. Vaikka vaahtoamaton tahna ei tuo yhtä raikasta tunnetta suuhun kuin vaahtoavat, se puhdistaa yhtä tehokkaasti.

Hammaslääkäri voi määrätä kortisonipurskutetta, joka vauhdittaa rakkuloiden paranemista ja vähentää uusiutumista.

Herpesrakkula voi puhjeta suuhun

Myös monet virusinfektiot voivat iskeä suun limakalvoille. Suunsisäinen herpesinfektio esiintyy tavallisimmin ikenillä tai suulaessa toispuoleisesti. Ensin tuntuu kutinaa tai kihelmöintiä, sitten puhkeavat rakkulat, jotka ovat usein todella kipeitä.

Herpesvirus jää ensi-infektion jälkeen piilevänä elimistöön. Kasvojen alueella sen lymypaikka on kolmoishermossa, joka vastaa myös suuontelon tuntohermotuksesta. Sieltä virus voi aktivoitua stressin tai flunssan yhteydessä. Viruslääke nopeuttaa oireiden ja infektion paranemista, jos se aloitetaan ajoissa.

Sieni-infektiosta tulee peitteitä limakalvoille

Hiivasieni kuuluu suun normaaliin mikrobistoon. Sieni-infektiosta puhutaan, kun limakalvoilla nähdään punoitusta tai valkoisia peitteitä. Sienen röyhähtäminen voi liittyä puolustuskyvyn haurastumiseen tai pitkäaikaiseen kortisonilääkitykseen. Se voi kuitenkin tapahtua myös terveen nuoren elimistössä laajakirjoisen antibioottikuurin jälkeen. Sille altistavat myös korkea ikä, huono suuhygienia ja diabetes.

Hoidossa tulee aina huomioida myös hammasproteesit. Ne voidaan pohjata tai tarvittaessa tehdään kokonaan uudet, hyvin istuvat. Myös proteesinpuhdistustabletteja kannattaa käyttää. Sieni-infektio hoidetaan sienilääkkeillä, jotka ovat reseptivalmisteita.

Suupolte muuttaa makuaistia

Suupoltteessa suuta nimensä mukaisesti polttelee ja kirvelee. Lisäksi voi olla tunto- ja makuaistimuksen muutoksia. Ruoka tai juoma, joka on ennen maistunut hyvältä, menettääkin teränsä: esimerkiksi kahvi ei enää maistukaan miltään.

Kipu tuntuu usein molemmilla puolilla suuta. Se voi tuntua kielessä ja huulten alueella tai ihan kauttaaltaan suussa. Kivun voimakkuus voi myös vaihdella vuorokaudenajan mukaan, ja onkin esitetty, että vuorokausirytmin häiriöt liittyisivät suupoltteeseen.

Poltetta pahentaa kuuma tai mausteinen ruoka. Samankaltaisia oireita liittyy myös joihinkin yleis- ja limakalvosairauksiin, mutta suupoltteessa ei tule mitään limakalvomuutoksia. Sairaus piinaa yleisimmin keski-ikäisiä tai vanhempia naisia, ja sen kulku on aaltoileva. Oireet saattavat yltyä stressin tai ahdistuneisuuden myötä. Vaikka tauti on pitkäaikainen, se on kuitenkin hyvänlaatuinen.

Punajäkälässä muodostuu valkoisia verkkoja

Punajäkälä on tavallisimpia suun limakalvosairauksia. Yleensä se puhkeaa yli 40-vuotiaana ja on naisilla hieman miehiä yleisempi. Ajatellaan, että se on jonkinlainen immuniteetin eli oman puolustusjärjestelmän häiriö, hieman autoimmuunitaudin tyyppinen sairaus. Punajäkälässä punoittavan limakalvon seassa on valkoisia, verkkomaisia juosteita. Joillakin on myös haavaumia, näppylöitä tai rakkuloita. Punajäkälä saattaa ilmestyä kieleen, poskiin, ikeniin ja suulakeen.

Haavaumat voivat olla hyvin kipeitä ja kirveleviä. Punajäkälä on yleistauti, jota esiintyy suun limakalvojen lisäksi esimerkiksi sukupuolielimissä, vaikeimmillaan myös ruokatorvessa ja korvakäytävissä sekä iholla.

Tietyt ruoat, kuten tomaatti, kiivi, mansikka, sitrushedelmät ja ananas sekä maustetut ruoat, ärsyttävät limakalvoja ja siksi onkin hyvä katsoa, mitä pistää suuhunsa.

Kivuliaissa vaiheissa paikallinen kortisonihoito rauhoittaa limakalvojen tulehdusta, lievittää kipuja ja nopeuttaa haavojen parantumista. Kortisonia on saatavana reseptivalmisteina suihkeina, purskutettavana liuoksena ja suun limakalvoille siveltävinä voiteina. Usein kuurinomainen hoito riittää, osa tarvitsee jatkuvaa hoitoa. Sairaus on yleensä pitkäaikainen, ja on hyvin tärkeää hoitaa myös hampaat ja pitää hyvää huolta suuhygieniasta.

Tautitaakkaa lisää myös tieto, että sairaus altistaa suusyövälle. Riski sen kehittymiselle on kuitenkin pieni: vain noin prosentti saa suusyövän viiden vuoden kuluttua diagnoosista. Siksikin suun punajäkälää on tärkeää tutkia ja hoitaa.

Aina suukivun syy ei selviä, mutta isommissa sairaaloissa on suun hoidon yksikköjä, joista voi saada apua vaikeisiinkin suun limakalvojen kiputiloihin. Myös kipuklinikoilla, joissa toimii moniammatillisia työryhmiä, hoidetaan suun kiputiloja.

Asiantuntija Jaana Willbergja kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkäri, suupatologi, Turun yliopisto, TYKS ja Oral Hammaslääkärit.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.