Utelias mieli haluaa oppia ja tietää, se lisää elämään mielekkyyttä.
Kävitkö taas tänään tutussa lounaspaikassa, kävelit samoja reittejä ja luit samoja lehtiä kuin eilenkin? Tutkimusten mukaan aivomme rakastavat rutiineja ja toistoa, koska ne säästävät meiltä energiaa.
Elämä käy kuitenkin yksitoikkoiseksi, jos emme koskaan kokeile mitään uutta. Jotta voisimme rikkoa tuttuja kaavoja, tarvitsemme uteliaisuutta eli halua oppia uutta ja tietää lisää.
– Oppimisen ilo ja yllättyminen lisäävät merkittävästi elämän mielekkyyttä ja hyvinvointia, sanoo psykologi Hanna Siefen, joka on kirjoittanut kirjan uteliaisuuden taidosta.
Sopiva määrä uteliaisuutta vahvistaa myös ihmissuhteita. Haluamme yleensä kertoa omista asioistamme, tulla kuulluiksi ja nähdyiksi. Myös ristiriidat ratkeavat rakentavammin, jos haluamme ymmärtää toisenkin näkökulmaa emmekä vain puolusta omaa mielipidettämme.
Laiska ja varovainen mieli
Kun kohtaamme jotain kiinnostavaa, uteliaisuus herää. Tuota olisi hauska kokeilla! Usein jätämme kuitenkin kokeilun sikseen ja palaamme tuttuun arkeemme. Siefenin mukaan uteliaisuudella on kaksi isoa estettä: laiska ja varovainen mieli. Laiska mieli houkuttelee jatkamaan samaa vanhaa rataa, koska uuden oppiminen vaatisi ponnistelua ja vaivaa.
Varovainen mieli puolestaan kuiskuttaa korvaamme, että voimme epäonnistua ja joutua naurunalaisiksi. Mitä muutkin minusta ajattelevat?
– Näihin esteisiin kannattaa suhtautua lempeydellä, sillä ne ovat hyvin inhimillisiä, Siefen lohduttaa.
Aina ei ole pakko olla utelias. On täysin sallittua kuunnella vaikkapa vanhaa, tuttua musiikkia, jos se tuo elämään onnellisuutta ja iloa. Jos kuitenkin kaipaat vaihtelua, kannattaa pohtia, kyteekö mielessäsi jotain, johon et ole viitsinyt tai rohjennut tarttua. Ilmoittautuisitko vaikkapa tanssikurssille tai ratsastustunnille?
Koukuttava voima
Uteliaisuus saattaa johdattaa meidät myös toimintaan, joka ei ole meille hyödyllistä. Päädymme vaikkapa katsomaan sarjamaratonin, vaikka pitäisi tehdä töitä tai nukkua. Joskus ylenpalttinen uteliaisuus voi johtaa siihen, että haalimme itsellemme liikaa kiinnostavia projekteja.
Jos rönsyjä on elämässä paljon, kuormitumme ja ilo katoaa. Silloin kannattaa miettiä, mikä oikeasti on itselle tärkeää.
Entä voiko uteliaisuutemme loukata toista?
– Onhan se mahdollista. Mutta yleensä varomme sanojamme liikaa, emmekä kysy, mitä toiselle kuuluu, kun hänellä on vaikeaa, Hanna Siefen sanoo.
Asiantuntija Hanna Siefen psykologi, kouluttaja.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
