Olen huolestunut noin 55-vuotiaasta äidistäni, jonka muisti pätkii. Hän ei muista esineiden ja asioiden nimiä. Tarinoiden kertominen on takeltavaa. Sanojen hakeminen kestää välillä niin kauan, että hän luovuttaa. Kun yritän kannustaa häntä muistelemaan, hän ärtyy. Hän on vielä työelämässä ja muutenkin toiminta­kykyinen, syö terveellisesti ja liikkuu paljon. Hänen kertomansa mukaan töissä on paljon stressiä. Äidinäitini kuoli Alzheimerin tautiin, jonka ensioireet alkoivat jo 50-vuotiaana. Voiko myös äitini tapauksessa olla kyse alkavasta muistisairaudesta? Voiko sen todeta jollain testillä? Olen kuullut, että sairauteen on olemassa etenemistä hidastava lääkitys, joka toimii vain jos diagnoosi tehdään tarpeeksi varhaisessa vaiheessa.

Kertomanne perusteella ei voida päätellä, että kyseessä on muistisairaus. Yleisimmät työikäisen ihmisen muistihäiriön syyt ovat stressi, työuupumus ja mielialahäiriöt. Usein ”muistin pätkimisenä” koetaan muutkin tiedonkäsittelyn ongelmat, kuten puhehäiriöt, tarkkaavuuden ja keskittymisen vaikeus tai toiminnan ohjauksen ongelmat.

Työterveyshuolto käynnistää tutkimukset, jos työntekijän tiedonkäsittelykyvyt heikentyvän niin, että ne näkyvät työn suorituksessa. Miten äitinne itse kokee pärjäävänsä? Vaikka tiedonkäsittelyn ongelmaa ei todettaisikaan, työn kuormittavuutta kannattaa arvioida työterveyshoitajan ja tarvittaessa lääkärin kanssa.

Kuvailemanne oire näyttää olevan nimeämisen vaikeutta enemmän kuin Alzheimerin taudille tyypillistä uuden oppimisen vaikeutta. Se, että läheisenä huomaatte äitinne tiedonkäsittelytaitojen toimivan aikaisempaa huonommin, on riittävä syy käynnistää tutkimukset. Käytännössä tämä tarkoittaa muutamia verikokeita, aivojen magneettikuvausta, muistihäiriön seulontatestiä (CERAD) ja neurologin vastaanottoa. Usein työikäiselle tehdään vielä perusteellinen neuropsykologinen tutkimus työkyvyn arvioimiseksi. Joskus tarvitaan aivoselkäydinnesteen tutkimus tai erikoiskuvauksia (PET, SPECT).

Suosittelen, että äitinne pyytää työterveyslääkäriltään lähetteen neurologian poliklinikalle. Neurologin arviointia auttaa, jos täytätte valmiiksi omaisen kyselylomakkeen. Sen voi tulostaa verkosta esim. Google-selaimella hakusanalla ”Muistikysely läheiselle”.

Muistihäiriöitä voivat aiheuttaa monet syyt, joista eräät ovat parannettavissa, esimerkiksi B12-vitamiinin puutos, kilpirauhasen vajaatoiminta tai borrelioosi (punkkitauti). Alzheimerin tautiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta sen etenemistä voidaan hidastaa lääkehoidolla. Valittavana on neljä eri lääkettä, joista valitaan sopiva sairauden vaiheen perusteella. Paras teho saadaan, kun lääke päästään aloittamaan varhain. Alzheimerin taudin rokotteen ihmistutkimukset ovat käynnistyneet, mutta tuloksia joudutaan odottamaan vielä joitakin vuosia. 

Seppo Soinila
neurologian poliklinikan ylilääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.