Olen huolestunut noin 55-vuotiaasta äidistäni, jonka muisti pätkii. Hän ei muista esineiden ja asioiden nimiä. Tarinoiden kertominen on takeltavaa. Sanojen hakeminen kestää välillä niin kauan, että hän luovuttaa. Kun yritän kannustaa häntä muistelemaan, hän ärtyy. Hän on vielä työelämässä ja muutenkin toiminta­kykyinen, syö terveellisesti ja liikkuu paljon. Hänen kertomansa mukaan töissä on paljon stressiä. Äidinäitini kuoli Alzheimerin tautiin, jonka ensioireet alkoivat jo 50-vuotiaana. Voiko myös äitini tapauksessa olla kyse alkavasta muistisairaudesta? Voiko sen todeta jollain testillä? Olen kuullut, että sairauteen on olemassa etenemistä hidastava lääkitys, joka toimii vain jos diagnoosi tehdään tarpeeksi varhaisessa vaiheessa.

Kertomanne perusteella ei voida päätellä, että kyseessä on muistisairaus. Yleisimmät työikäisen ihmisen muistihäiriön syyt ovat stressi, työuupumus ja mielialahäiriöt. Usein ”muistin pätkimisenä” koetaan muutkin tiedonkäsittelyn ongelmat, kuten puhehäiriöt, tarkkaavuuden ja keskittymisen vaikeus tai toiminnan ohjauksen ongelmat.

Työterveyshuolto käynnistää tutkimukset, jos työntekijän tiedonkäsittelykyvyt heikentyvän niin, että ne näkyvät työn suorituksessa. Miten äitinne itse kokee pärjäävänsä? Vaikka tiedonkäsittelyn ongelmaa ei todettaisikaan, työn kuormittavuutta kannattaa arvioida työterveyshoitajan ja tarvittaessa lääkärin kanssa.

Kuvailemanne oire näyttää olevan nimeämisen vaikeutta enemmän kuin Alzheimerin taudille tyypillistä uuden oppimisen vaikeutta. Se, että läheisenä huomaatte äitinne tiedonkäsittelytaitojen toimivan aikaisempaa huonommin, on riittävä syy käynnistää tutkimukset. Käytännössä tämä tarkoittaa muutamia verikokeita, aivojen magneettikuvausta, muistihäiriön seulontatestiä (CERAD) ja neurologin vastaanottoa. Usein työikäiselle tehdään vielä perusteellinen neuropsykologinen tutkimus työkyvyn arvioimiseksi. Joskus tarvitaan aivoselkäydinnesteen tutkimus tai erikoiskuvauksia (PET, SPECT).

Suosittelen, että äitinne pyytää työterveyslääkäriltään lähetteen neurologian poliklinikalle. Neurologin arviointia auttaa, jos täytätte valmiiksi omaisen kyselylomakkeen. Sen voi tulostaa verkosta esim. Google-selaimella hakusanalla ”Muistikysely läheiselle”.

Muistihäiriöitä voivat aiheuttaa monet syyt, joista eräät ovat parannettavissa, esimerkiksi B12-vitamiinin puutos, kilpirauhasen vajaatoiminta tai borrelioosi (punkkitauti). Alzheimerin tautiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta sen etenemistä voidaan hidastaa lääkehoidolla. Valittavana on neljä eri lääkettä, joista valitaan sopiva sairauden vaiheen perusteella. Paras teho saadaan, kun lääke päästään aloittamaan varhain. Alzheimerin taudin rokotteen ihmistutkimukset ovat käynnistyneet, mutta tuloksia joudutaan odottamaan vielä joitakin vuosia. 

Seppo Soinila
neurologian poliklinikan ylilääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.