Hei, Olen 16-vuotias, 167 cm ja 68 kg, tyttö, jonka kunto on päässyt romahtamaan totaalisesti. Ainoa liikunta, josta pidän, on uinti. Kuinka paljon minun tulisi uida viikossa, jotta saisin kuntoni edes kohtalaiseksi ja painoni normalisoitua?

Uinti on hyvä ja monipuolinen liikuntamuoto kunnon kohentamiseen. Periaatteessa uintiin sopii samat suositukset kuin muuhunkin kuntoliikuntaa. Sitä tulisi siis harrastaa 3–4 kertaa viikossa niin, että tuntee hengästyvänsä, hikoilee ja kokee rasituksen tunnetta. Uinnissa hikoilun arviointi ei oikein onnistu, siksi liikunnan taso on arvioitava hengästymisestä.

Liikuntamäärän arviointiin voidaan käyttää joko matkaa tai aikaa. Liikuntasuorituksen tulisi mielellään kestää yli puoli tuntia. Uintisuoritus, ollakseen tehokas, vaatii hyvää teknistä osaamista, ettei vedessä oleminen ole pelkää pulikoimista. Siksi uitu matka on riippuvainen uintitekniikasta ja -lajista.

Aivan kuten muissakin urheilulajeissa, tekniikan opettelemiseen kannattaa nähdä vaivaa, jos laji on mieleinen. Uinnissa jos missä kunnon kohentumisen ja teknisen osaamisen kehittymisen havaitsee uidun matkan pitenemisenä, vaikka käytettävissä on ollut aika sama. Energiankulutukseltaan uinti vastaa hyvinkin ripeää kävelyä, sauvakävelyä tai hölkkää. Parhaiten liikuntalajien vertailusta saa käsityksen omalta kohdaltaan harrastamalla erilaisia liikuntamuotoja.

Uintiliikkeissä on käytössä isot lihasryhmät ja se kuormittaa hengitys- ja verenkiertoelimistöä, joten sen vaikutus on monipuolinen. Vesi liikuntaelementtinä on myös niveliä ja lihaksia säästävää, koska liikkeet vedessä ovat pehmeitä ilman iskuja.

Uinnin heikkona puolena on juuri sen ”pehmeys”. Kysyjän ikäisen nuoren naisen tulisi saada luustoonsa myös lujuutta. Siksi suositeltavaa olisi harrastaa uinnin lisäksi luiden lujuutta kasvattavaa liikuntaa, kuten kävelyä, juoksua tai kuntosalilla käyntiä, joissa myös luustoon kohdistuu rasitusta. Näissä lajeissa myös kehon painolla on merkitystä, joten kunnon kohenemisen havaitsee myös sitä kautta.

Kysyjä epäilee olevansa liikapainoinen. Kehon painoindeksin, BMI:n (Body Mass Index, lasketaan kaavalla: paino (kilogrammoina) jaettuna pituus x pituus (metreinä)), mukaan kysyjä on normaalipainoinen, sillä hänen indeksikseen tulee 24.4. Kysyjän ikäluokissa niin tytöillä kuin pojillakin liittyy kasvuun ja kehitykseen pieni painonnousu, jota säännöllinen liikunta ja terveet ruokailutottumukset tasaavat.

Heikki Tikkanen
liikuntalääketieteen ja kliinisen fysiologian erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.