Olen 44-vuotias normaalipainoinen nainen. Vaivanani ovat valkoiset sormet. Jos pidän jotain kylmää kädessä, sormet muuttuvat valkoisiksi, vaikka itselläni ei silloin olisi kylmä. Vaiva on pahentunut iän myötä. Onko mitään tehtävissä?

Kysyjän oire muistuttaa valkosormisuutta. Sen tieteellinen nimitys on Raynaud’n oireyhtymä. Siinä pienet valtimot, yleensä sormissa, joutuvat kouristustilaan. Kouristus salpaa verenkierron, minkä seurauksena sormet muuttuvat kylmiksi, tunnottomiksi ja valkeiksi. Myöhemmin voi ilmetä sinerrystä. Kun kohtaus laukeaa, sormiin tulee verentungos, joka tuntuu kipuna ja näkyy punoituksena.

Verisuonten seinämässä on pieniä lihaksia, joiden supistusta säätelee ns. sympaattinen hermosto. Valkosormisuudessa hermojen vaikutus on liian voimakas, mikä johtaa liialliseen lihassolujen supistumiseen. Useimmiten syy tähän on tuntematon, mutta joissakin tapauksissa valkosormisuus liittyy reumaattisiin sidekudostauteihin. Jos oire on hankala, tutkitaan lääkärintarkastuksessa ja verikokein, onko merkkejä näistä taudeista. Valkosormisuus liittyy myös ns. tärinäsairauteen. Tärisevillä laitteilla (moottorisaha, paineilmapora yms.) työskentelevillä käsien hermosto voi kärsiä vuosien mittaan niin, että verisuonten säätely häiriintyy.

Pienessä määrin valkosormisuutta tavataan melko usein. Arviolta jopa parikymmentä prosenttia ihmisistä voi kokea sitä. Useimmilla se ilmenee lievänä ja harvoin. Joskus vaiva on niin vaikea, että tarvitaan hoitoa.

Lopullisesti parantavaa hoitoa valkoisiin sormiin ei ole, mutta oiretta voidaan lievittää. Silloin kun valkosormisuus on vaikea, sitä voidaan vähentää nifedipiini-lääkkeellä. Lääke on yksi kalisuminestäjistä, joista edellä on puhe. Nifedipiiniä käytetään säännöllisesti ja sen tarkoitus on estää verisuonten kouristuksia. Oire voidaan usein laukaista nitrovoiteella. Tämä on sama lääke, jota käytetään angina pectoris-oireessa sepelvaltimoita laajentamaan. Joskus, onneksi hyvin harvoin, verisuonten kouristus on niin vaikea, että uhkana on sormien kuolio. Tällöin voidaan sympaattisen hermoston vaikutusta hillitä leikkauksella.

Pertti Mustajoki
professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.