Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Minulla on nivelrikko ja olen saanut oireisiini tulehduskipulääkettä. Onko sillä samanlainen vaikutus kuin antibiooteilla eli parantaako se oikeasti tulehduksen? Myös kortisonia on annettu kipeisiin polviin. Parantaako kortisoni tulehduksen, ja kuinka usein sitä voi antaa?

Tämä on hyvä kysymys, sillä yleisessä käytössä oleva sana tulehdus kaipaa selventämistä.

Tulehdus liitetään usein bakteerien tai virusten aiheuttamiin sairauksiin, kuten keuhkotulehdukseen tai korvatulehdukseen. Sana infektio tarkoittaa tartuntaa, bakteerien tai virusten tunkeutumista elimistöön. Sana tulehdus tarkoittaa sitä reaktiota, jonka nämä mikrobit aiheuttavat kudoksissa. Ihminen kokee tulehduksen kipuna, ja tulehtunut kohta on usein turvonnut, se voi kuumottaa, punoittaa. Näiden ilmiöiden takana on monimutkaisia kemiallisia reaktioita, jotka aiheutuvat siitä, että tartunnan saaneet solut erittävät ympäristöönsä sytokiini-nimisiä aineita.

Samantapaista tulehdusreaktiota kuin bakteerien ja virusten yhteydessä voi ilmetä ilman näitä pöpöjä. Yksi on tällaisista on nivelreuma, jossa nivelkalvo tulehtuu. Sen syytä ei vieläkään kunnolla tunneta. Myös esimerkiksi liiallisen rasituksen aiheuttamat lihasten ja jänteiden vammautumiset johtavat tulehdusreaktioon. Jännetupen tulehdus on yksi esimerkki.

Nivelrikossa tulehdusreaktio syntynee myös eräänlaisen vammautumisen seurauksena, kun kuluneet nivelpinnat hankautuvat.

Tulehduskipulääkkeet ovat lääkeryhmä, joka hillitsee tulehdusreaktiota. Vanhin näistä on aspiriini (asetosalisyylihappo), uudempia ovat ibuprofeeni, ketoprofeeni ja monet muut. Ne lievittävät oireita sekä virusten aiheuttamissa tulehduksissa että muissa tulehdusreaktioissa. Siksi niitä käytetään flunssan oireiden hoitoon ja moniin nivelten, selän ja jänteiden kiputiloihin, joissa vaivojen syynä on jonkinasteinen tulehdusreaktio.

Tulehduskipulääkkeet vaikuttavat täysin eri tavoin kuin antibiootit. Antibiootit tappavat elimistöön tunkeutuneita bakteereita, mutta eivät vaikuta tulehdusreaktioon mitenkään. Infektio paranee, kun sen aiheuttajat eli bakteerit kuolevat. Tulehduskipulääke hillitsee varsinaista tulehdusreaktiota, oli se sitten viruksen aiheuttama tai syntynyt muulla tavoin. Ne eivät vaikuta tulehduksen alkusyihin, ainoastaan itse tulehdusreaktioon. Siksi ne eivät valitettavasti lopullisesti paranna tulehdusta.

Kortisoni vaikuttaa myös tulehdusreaktioon, mutta eri tavoin kuin tulehduskipulääkkeet. Samalla lääke estää elimistön puolustusreaktioita, minkä vuoksi siitä on pikemminkin haittaa kuin hyötyä infektiosairauksissa. Sen sijaan ”sisäsyntyisessä" tulehdusreaktiossa, esimerkiksi nivelreumassa, kortisonista on hyötyä. Sen käyttöä kuitenkin rajoittavat monet haittavaikutukset.

Pertti Mustajoki
professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Auttavatko tulehduskipulääkkeet ja kortisoni nivelrikkoon?

Pysäytä ja ennaltaehkäise nivelrikko! SYÖ C-vitamiinia 500mg/vrk. Tutkimusten mukaan vähimmäistarve päivässä on 400mg. C-vitamiinia kannattaa tankata joka päivä. C-vitamiinin puutos altistaa lukuisille eri sairauksille. Kun C-vitamiinia ei ole riittävästi, sitä ei riitä kaikkiin kehon soluihin ja kudoksiin. D-vitamiinia 100µg/vrk 10µg tiedetään riittävän vastasyntyneelle, EI muille. D-vitamiini on ratkaisevassa asemassa luuston, nivelten ja lihasten hyvinvoinnille. http://personal.inet.fi/koti/...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.