Olen pari kertaa lukenut jostakin lehdestä, että kalkkitablettien käyttö voi lisätä sydänkohtauksen vaaraa, jopa aiheuttaa sen. Lääkärin määräyksestä olen käyttänyt lisäkalkkia jo vuosia. Purutableteissa on 500 mg kalkkia ja vähän D-vitamiinia. Nyt olen jättänyt kalkin ottamatta, vaikka minulla on osteopeniaa. Lisäksi on myös lievä sepelvaltimotauti. Pitääkö lehden väite paikkansa?
Ikääntymisen myötä luuston kunto ja murtumien ehkäisy on tärkeää. Nykyinen elämäntapa ei samalla tavalla pidä yllä liikuntaelimistön kuntoa kuin ennen. Luusto ei kuormitu riittävästi eikä lihasvoima säily elämän koostuessa valtapuolisesti istumisesta. Tupakointi, ylipaino, runsas alkoholinkäyttö ja tasapainottomat ruokavaliot heikentävät myös osaltaan luuston kuntoa.
Kun eletään yhä pitempään, luuston ja lihasten ongelmat ehtivät myös ilmaantua yhä useammalle. Murtumat kuormittavat seniorikansalaisten terveyttä ja kaventavat omatoimisuutta. Varsinkin lonkka- ja tukirangan nikamamurtumat voivat hoidettunakin johtaa kroonisiin kipuihin ja toimintakyvyn heikkenemiseen. Luuston terveydelle riittävä D-vitamiinin saanti on tärkeä.
Lihaksetkin tarvitsevat D-vitamiinia ja sen puute voi ikäihmisellä ilmetä vaikeana lihasheikkoutena. Monet tutkimukset ovat osoittaneet veren matalan D-vitamiinipitoisuuden olevan myös yhteydessä syöpiin ja autoimmuunitauteihin. Luut tarvitsevat D-vitamiinin ohella kalkkia.
Monissa satunnaistetuissa tutkimuksissa on haettu vastausta luuston kuntoa ylläpitävään D-vitamiinin ja kalkin saannin tarpeeseen. Tutkimuksiin perustuen yhdysvaltalainen asiantuntijajärjestö (IOM) on suosittanut, että D-vitamiinin päivittäinen tarve on alle 70-vuotiaalla aikuisella 600 IU (15 mikrogrammaa) ja 70 vuotta täyttäneillä 800 IU (20 mikrogrammaa). Suomen pohjoinen sijainti estää D-vitamiinin luontaista muodostumista talvella kun auringonvaloa ei ole riittävästi. D-vitamiinin saanti ei talvella riitä työikäisilläkään. Tätä vajetta paikkaamaan on maitotuotteita Suomessa D-vitaminoitu vuodesta 2003 alkaen.
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksesta nestemäisissä tuotteissa on D-vitamiinia 1 mikrogrammaa/dl ja ravintorasvoissa 20 mikrogrammaa/100 g. D-vitamiinitarpeen tyydyttämiseen tarvitaan siis lisäksi D-vitamiinilääkitystä. Päivittäinen kalsiumin saannin suositus on 1 g alle 50-vuotiaille naisille ja alle 70-vuotiaille miehille. Tätä vanhemmille suositus on hieman enemmän, noin 1,2 g kalsiumia päivässä. Riittävä päivittäinen kalkkiannos tulee noin 3 lasillisesta maitoa, piimää, jogurttia tai rahkaa tai muutamasta viipaleesta juustoa. Pähkinät, kaali, seesaminsiemenet, soijapavut, sienet ja kirjolohi ovat myös hyviä kalsiumlähteitä.
Liiallinen kalkin saanti voi olla kuitenkin ongelma. Tänä vuonna ilmestyneessä 7-vuotisessa satunnaistetussa kalkki-D-vitamiini tutkimuksessa (1 g kalkkia ja 400 IU D-vitamiinia), jossa oli mukana vaihdevuodet ohittaneita naisia kalkkilisä liittyi hieman lisääntyneisiin sydäninfarkteihin. Tulos ja samansuuntaiset tulokset parissa muussakin tutkimuksessa ovat aiheuttanut runsaasti keskustelua asiantuntijoiden kesken.
Tuore asiantuntijakomitean arvio on, että tutkimusnäyttö on selkeä luuston ylläpitoon tarvittavasta kalsium-D-vitamiinisaannista, mutta vaikutuksista verisuoni- ja sydäntapahtumiin ei ole riittävästi tutkimustietoa. Näissä arvioissa pitää muistaa, että hyvinkään toteutetuissa tutkimuksissa ei aina kyetä tasoittamaan yksilöllisten ravinto- ja liikuntatottumusten, omaehtoisen kalkin- ja D-vitamiinin käytön vaikutusta tutkimusasetelmaan..
Yhteenvetona voidaan todeta, että luusto ja lihakset tarvitsevat kalkkia ja D-vitamiinia säilyäkseen toimintakunnossa yhä pitemmän eliniän. Suomessa D-vitamiinia ei saada riittävästi varsinkaan talvikautena ja D-vitamiinilisä tablettimuodossa on aiheellinen. Kalkkia sitä vastoin suomalaiset saavat ravinnosta melko runsaasti, keskimäärin 800 mg päivässä, joten kalsiumlisää ei aina tarvita. Jos kuitenkin jostain syystä oma kalkinsaanti alittaa suositukset, kalsiuminlisää tarvitaan.
Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri
Kysy asiantuntijalta
Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.
