Olen 33-vuotias mies. Aloitin tupakoinnin 15-vuotiaana. Minulla on ollut välissä muutamia n. puolen vuoden pituisia taukoja tupakoinnista. Tällä hetkellä viikon aikana poltan noin yhden askin tupakkaa tai käytän askin nuuskaa, riippuen saatavuudesta. Itse en ole huomannut nikotiinituotteiden aiheuttavan minulle mitään ”oireita”. Urheilen säännöllisesti ja elän muutenkin suhteellisen terveellisesti. Haluaisinkin nyt tietää, että missä kunnossa keuhkoni todennäköisesti ovat ja minkälaisia vaivoja vastaavanlainen tupakointi voi minulle tulevaisuudessa aiheuttaa. Haluaisin kuulla tieteellisesti perusteltuja faktoja, en terveyspropagandaa.

Tämä on mainio kysymys, joka sisältää pähkinänkuoressa suuren osan tupakointiin liittyvästä riippuvuus- ja terveysproblematiikasta. Tupakointihan aloitetaan yleensä nuorena, vain noin 5 prosenttia tupakoijista aloittaa aikuisiällä. Nikotiiniriippuvuus kehittyy vähitellen, joskin kysyjän tupakointimäärät ovat sellaiset, että hänen voi katsoa liikkuvan tapatupakoinnin ja varsinaisen nikotiiniriippuvuuden välimailla. Elimistö on kuitenkin nikotiiniin tottunut, sillä tottumaton henkilö saa yksittäisistä savukkeista yleensä melko huonon olon.

Tupakoinnin aiheuttamat haitat tulevat esiin hitaasti vuosien kuluessa, eikä voida sanoa ”turvallista” määrää päivittäistä tupakointia, joka ei varmuudella aiheuttaisi haittoja. Haittojen määrä on toki yksilöllistä, mutta melko vähäinenkin päivittäinen savualtistus vaurioittaa hengitysteiden limakalvojen värekarvatoimintaa ja aiheuttaa tulehdusreaktioita, jotka lopulta ahtauttavat hengitysteitä.

Tilastojen perusteella ei voi sanoa suoraan kysyjän tupakointimäärän perusteella keuhkojen kuntoa, mutta eräänlainen ”keuhkoikä” voidaan määrittää hengityskokeen tuloksista. Tätä varten kysyjän tulisi hakeutua esimerkiksi oman lääkärin juttusille spirometrian tekemistä varten. Kun uloshengitysvirtaus pienenee iän mukana kaikilla, mutta tupakoivilla nopeammin kuin tupakoimattomilla, keuhkoikä voidaan arvioida vertaamalla tuloksia tupakoimattomien viitearvoihin.

Hengityksen muutokset ovat sikäli harmillisia, että ne eivät palaudu oman iän mukaiselle tasolle, vaikka tupakoinnin lopettaisikin. Siinä suhteessa kysyjän kannalta olisi onnellisinta, että tupakointi ei olisi vielä aiheuttanut mitattavia muutoksia. Sellaisia on kuitenkin odotettavissa tuonkin määräisen tupakoinnin jatkuessa.

Osmo Saarelma
yleislääketieteen erikoislääkäri

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.