Onko sellaista kolesterolia alentavaa lääkettä, joka ei aiheuta nivel- ja lihaskipuja?

Kolesterolia alentavia lääkkeitä on paljon ja useita eri lääkeryhmiä. Tehokkain ja eniten käytetty lääkeryhmä on statiinit, joihin kuuluvat muun muassa simvastatiini, atorvastatiini, pravastatiini, fluvastatiini ja rosuvastatiini. Näitä lääkeaineita myydään monella kauppanimellä.

Vanhempi lääkeryhmä on fibraatit. Niiden teho ei rasvahäiriön korjaamisessa ja ennusteen parantamisessa yllä statiinien tasolle. Niitä käytetään erityistilanteissa ja statiinien lisänä. Lihasvaivat kuuluvat myös fibraattien sivuvaikutuksiin.

Vielä vanhempi lääke kolesterolin hoidossa on kolestyramiini. Sen vaikutus perustuu sappihappojen sitomiseen. Teho ei ole suuri, ja lääke aiheuttaa ummetusta ja muita vatsavaivoja. Lääkkeen uusi muoto kolesevelaami (Cholestagel) on paremmin siedetty kuin kolestyramiini.

Uusin kolesterolilääke on etsetimibi. Se estää ohutsuolessa kolesterolin imeytymistä verenkiertoon ja maksaan. Se laskee erityisesti LDL-kolesterolin pitoisuutta, mutta ei yllä lähellekään statiinien tehoa. Joillekin etzetimibia käyttäneille on tullut nivelsärkyjä ja lihaskouristuksia, mutta yhteyttä ei ole voitu osoittaa satunnaistetuissa tutkimuksissa. Etsetimibia voidaan käyttää statiinin ohessa, jolloin statiiniannosta voidaan usein pienentää.

Statiinien aiheuttamat lihashaitat ovat jonkin verran ennakoitavissa. Potilaan korkea ikä, pieni koko, runsas alkoholinkäyttö, kilpirauhasen vajaatoiminta, lihassairaudet ja D-vitamiinin puute lisäävät lihasoireita. Vaivojen todennäköisyys kasvaa annoksen koon myötä, samoin lääkeyhteysvaikutukset ja muut sairaudet lisäävät lääkkeen pitoisuutta veressä.

Perinnölliset tekijät voivat myös nostaa statiinin pitoisuuden veressä jopa yli kolminkertaiseksi. ”Statiinigeeni-SLCO1B1:n” muutos heikentää lääkkeen kulkeutumista maksaan ja nostaa sen pitoisuutta veressä. Jos geenimuunnoksen on perinyt molemmilta vanhemmilta, lihashaittoja tulee lähes joka viidennelle statiinia käyttävistä. Lihashaittoja lisäävää geenimuunnosta voidaan nykyisin tutkia (esimerkiksi HUS-Laboratoriossa tutkimus no 20716, 25 euroa).

Statiinit parantavat valtimotautia sairastavien ennustetta ja ovat yleensä hyvin siedettyjä. Perinnöllistä vaikeaa korkeaa kolesterolihäiriötä sairastavien ennuste on tyystin muuttunut lääkkeen ansiosta. Moni säännöllistä lääkitystä käyttävistä saavuttaa nykyisin muun väestön eliniän, kun aiemmin valtimosairaudet veivät hengen jo varhaisessa keski-iässä.  

Lihasoireet ovat statiinien merkittävin haittavaikutus, ja niitä tulee 5–10 prosentille käyttäjistä. Toisaalta lihasoireet ovat muutenkin yleisiä keski- ja eläkeiässä.

Jotta potilaiden ennustetta parantava hoito ei turhaan loppuisi ja jotta toisaalta potilas ei suotta kärsisi lääkkeen aiheuttamista lihasoireista, on tärkeää, että oireiden ilmaantuessa tutkitaan lääkehaitan mahdollisuus. Usein voidaan pitää lääkitystauko, jolloin statiinin aiheuttamat lihasoireet häviävät muutamassa viikossa. Voidaan tehdä myös yllämainittu geenitutkimus. On myös hyvä määrittää D-vitamiinipitoisuus, lihasentsyymi (CK) ja sulkea pois kilpirauhasen vajaa­toiminta. Jos statiinin käyttö on perusteltua, useimmissa tapauksissa löydetään sopiva valmiste ja annos.

Nykyiset suositukset valtimo­sairauksien yhteydessä tavoitelluista rasva-arvoista ovat varsin tiukkoja ja edellyttävät usein melko suuria statiini­annoksia. Jos lihasoireita on, voidaan tyytyä hieman pienempään annokseen. Jos oireita ei arvioida yhteisymmärryksessä, voi käydä niin, että potilas luopuu koko lääkityksestä – ja jää ilman statiinin antamaa hyötyä valtimotaudin hoidossa.

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Kivuton kolesterolilääke?

Köyhiä on aina ollut ja on vieläkin tai on taas, mutta se ettei jossain mällätty voilla, läskillä tai ruualla yleensäkään ei merkitse väestötasolla paljoakaan. Totta on, että ruoka oli yksipuolista. Tuoreita kasviksia ei syöty ja se "jokin soossi" oli voissa paitettua valkoista vehnäjauhoa ja jänteistä läskiä tai jauhomakkaran palasia. Sitä tyrkytetään vieläkin työpaikkaruokaloissa. Marjoja poimittiin paljon, mutta ei niitä kovin paljoa syöty. Ne keitettiin runsaan sokerin kanssa niin...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Kun verensokeri on pysyvästi koholla, olet sairastunut tyypin 2 diabetekseen. Mikä siihen johtaa, miten sitä voi välttää?

Millaisia ovat alkavan tyypin 2 diabeteksen oireet?

Erityisesti syömisen jälkeen saattaa vähän väsyttää ja raukaista. Suu tuntuu kuivalta ja janottaa, voi ilmetä keskittymisvaikeuksia ja levottomuutta, näön sumentumista sekä jalkojen puutumista ja pistelyä.

Kun verenkierrossa on paljon ylimääräistä glukoosia, sitä alkaa erittyä myös virtsaan, jolloin virtsaamistarve voimistuu.

Aiemmin puhuttiin vanhuustyypin diabeteksesta, mutta termi on vanhentunut, sillä osa sairastuneista on nuoria. Yhdysvalloissa ja Englannissa sairastuneiden joukossa on myös lapsia ja teiniikäisiä.

Onko löytynyt uusia tekijöitä, jotka vaikuttavat sairastumiseen?

Diabeteksen puhkeamisessa on vielä paljon tuntematonta, mutta ylipainon, vähäisen liikkumisen ja perintötekijöiden lisäksi yksi vähemmän tunnettu riskitekijä on pitkään jatkunut univaje. Jo yksi huonosti nukuttu yö voi pistää verensokeritasot hetkeksi hyrskyn myrskyn. Unen puute kääntää hormonitoiminnan sellaiseksi, että ruokahalu voimistuu, kylläisyyden tunne vähenee ja insuliinin toimintaa heikkenee.

Myös ympäristömyrkyt, kuten raskasmetallit ja torjunta-aineet muuttavat hormonien ja geenien toimintaa. Ympäristömyrkkyjä on esimerkiksi elintarvikkeiden pakkausmateriaaleissa, hygieniatuotteissa, muoveissa ja kaloissa.

Voiko sairastaa tietämättään?

Voi, jopa vuosia tai vuosikymmeniä, sillä tyypin 2 diabetes on usein petollisen vähäoireinen tai oireeton.

Ei ole lainkaan tavatonta, että silmälääkäri huomaa taudin ensimmäisenä. Liika sokeri verenkierrossa saa silmänpohjan pienet verisuonet ratkeilemaan ja vuotamaan.

Joskus äkillisen sydäninfarktin takaa paljastuu tyypin 2 diabetes.

Miksi huomaamaton tautikin on vaarallinen?

Pitkään jatkuessaan korkea verensokeri vahingoittaa verisuonia, sydäntä ja hermostoa.

Silmänpohjan verisuonten vaurioituminen voi jopa sokeuttaa. Jos munuaisten verisuonet vaurioituvat, ihminen voi joutua keinomunuaishoitoon tai elinsiirtoon.

Hermovauriot taas aiheuttavat erimuotoisia tuntohäiriöitä, kuten puutumista, pistelyä ja lämpötunnon vaihtelua raajoissa. Hermojen vaurioituminen voi tehdä myös sen, että ihminen ei tunne esimerkiksi kengässään hiertävää kiveä, jolloin jalat voivat haavautua.

Diabeetikoita myös ientulehdukset piinaavat terveitä enemmän.

Jopa 60–70 prosenttia aikuisiän diabeetikoista kuolee sydän- ja verisuonitauteihin.

Voiko diabeteksesta parantua?

Tyypin 2 diabetesta pidetään elämänmittaisena sairautena, mutta sen voi hoitaa erinomaiseen tasapainoon syömällä terveellisesti, nukkumalla hyvin ja liikkumalla tarpeeksi.

Osa pääsee lihavuusleikkauksen jälkeen eroon diabeteslääkkeistä. Leikkaus parantaa insuliinin toimintaa ja lisää kylläisyyden tunnetta.

Voidaan ajatella, että jos verensokeri on pysynyt vuoden normaalina ilman lääkitystä, on parantunut.


Mikä on tehokkainta tyypin 2 diabetesta hoitoa?

Tärkeintä on painonpudotus. Tutkimusten mukaan tyypin 2 diabeetikoilla laihduttaminen on kuitenkin terveitä vaikeampaa. Silloin, kun laihtumisesta olisi eniten hyötyä, elimistö pistää kaikin keinoin hanttiin.

Taivaita ei kuitenkaan tarvitse tavoitella, sillä jo pieni, noin viiden prosentin painonpudotus voi saada ihmeitä aikaan.

Lääkehoidossa pyritään valitsemaan valmisteita, jotka eivät lihota tai altista hypoglykemioille ja jotka jopa auttavat laihtumaan. SGLT2-estäjäryhmän lääkkeet poistavat myös glukoosia virtsaan, ja osa diabeetikoista saattaa keventyä sen vaikutuksesta jopa parikymmentä kiloa.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Lue lisää tyypin 2 diabeteksesta Käypä hoito -suosituksesta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti