Olen 50-vuotias nainen. Kohtuni ja munasarjani on poistettu, ja toinen lisämunuainen leikattu kasvaimen vuoksi. Käytän Divigel-hormonivalmistetta ja kyhmystruumaan tyroksiini-valmistetta. Nyt ylä- ja alahuuleeni on ilmaantunut parrankasvua. Kertooko se, että jotain hormonia on liikaa tai liian vähän? Kehtaanko tällaisena mennä edes lääkäriin?

Lääketieteen oppikirja toteaa, että naisilla raja normaalin ja liiallisen karvoituksen välillä on kuin veteen piirretty viiva. Karvoitus etenkin säärissä ja käsivarsissa ei yleensä ole merkki mistään sairaudesta, vaan se on synnynnäinen ominaisuus. Merkittävää karvojen liikakasvua eli hirsutismia esiintyy noin 1–2 prosentilla naisista. Silloin takana on usein mieshormonin liikavaikutus.

Naisen munasarjat tuottavat naishormonien lisäksi pieniä määriä myös mieshormonia, testosteronia. Samoin sitä tule hieman lisämunuaisista. Joskus munasarjat tai lisämunuaiset alkavat tuottaa mieshormonia liikaa, jolloin karvankasvu lisääntyy. Syynä voi olla myös se, että karvatupet ovat herkistyneet mieshormonille, jolloin normaali hormonin määrä lisää karvoitusta. Mieshormoni säätelee etenkin ylä- ja alahuulen, poskien, leuan, rintojen, lapaluiden välin, alavatsan ja reisin karvoitusta.

Yleisin hormonihäiriön syy on ns. PCO eli munasarjojen monirakkulatauti, johon liittyy kuukautishäiriöitä ja lihavuutta. Harvinaisempia syitä ovat lisämunuaisten tai munasarjojen kasvaimet. Nämä ovat sairauksia, joita pitää tutkia ja hoitaa.

Mitä kysyjälle neuvoksi? Silloin kun liikakarvoitus on ilmaantunut parin kolmen vuoden sisällä ja etenkin jos se lisääntyy, hormonihäiriön mahdollisuus on suuri. Koska aikaisemmin on ollut lisämunaisessakin vikaa, sitä suuremmalla syyllä pitäisi tutkia.

Hormoniasioista tietää eniten endokrinologian erikoislääkäri. Nimi ei varmaan paljoa potilaille kerro, ei myöskään sen suora käännös "umpieritysrauhasten erikoislääkäri". Enemmän ehkä kertoo endokrinologin vapaa käännös "hormonien ja aineenvaihdunnan erikoislääkäri".

Endokrinologeja on sekä sisätautilääkäreinä että gynekologeina, joista molemmat pystyvät tutkimaan liikakarvoitusta. Jos tätä erikoisalaa ei paikkakunnalta löydy, tavallinen gynekologi voi tehdä alkuselvitykset ja tarvittaessa lähettää lisätutkimuksiin. Nämä erikoislääkärit näkevät vastaanotoillaan paljon hirsutismista kärsiviä potilaita, joten lääkäriin menoa ei tarvitse arastella.

Pertti Mustajoki
professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.