Olen 50-vuotias nainen. Kohtuni ja munasarjani on poistettu, ja toinen lisämunuainen leikattu kasvaimen vuoksi. Käytän Divigel-hormonivalmistetta ja kyhmystruumaan tyroksiini-valmistetta. Nyt ylä- ja alahuuleeni on ilmaantunut parrankasvua. Kertooko se, että jotain hormonia on liikaa tai liian vähän? Kehtaanko tällaisena mennä edes lääkäriin?

Lääketieteen oppikirja toteaa, että naisilla raja normaalin ja liiallisen karvoituksen välillä on kuin veteen piirretty viiva. Karvoitus etenkin säärissä ja käsivarsissa ei yleensä ole merkki mistään sairaudesta, vaan se on synnynnäinen ominaisuus. Merkittävää karvojen liikakasvua eli hirsutismia esiintyy noin 1–2 prosentilla naisista. Silloin takana on usein mieshormonin liikavaikutus.

Naisen munasarjat tuottavat naishormonien lisäksi pieniä määriä myös mieshormonia, testosteronia. Samoin sitä tule hieman lisämunuaisista. Joskus munasarjat tai lisämunuaiset alkavat tuottaa mieshormonia liikaa, jolloin karvankasvu lisääntyy. Syynä voi olla myös se, että karvatupet ovat herkistyneet mieshormonille, jolloin normaali hormonin määrä lisää karvoitusta. Mieshormoni säätelee etenkin ylä- ja alahuulen, poskien, leuan, rintojen, lapaluiden välin, alavatsan ja reisin karvoitusta.

Yleisin hormonihäiriön syy on ns. PCO eli munasarjojen monirakkulatauti, johon liittyy kuukautishäiriöitä ja lihavuutta. Harvinaisempia syitä ovat lisämunuaisten tai munasarjojen kasvaimet. Nämä ovat sairauksia, joita pitää tutkia ja hoitaa.

Mitä kysyjälle neuvoksi? Silloin kun liikakarvoitus on ilmaantunut parin kolmen vuoden sisällä ja etenkin jos se lisääntyy, hormonihäiriön mahdollisuus on suuri. Koska aikaisemmin on ollut lisämunaisessakin vikaa, sitä suuremmalla syyllä pitäisi tutkia.

Hormoniasioista tietää eniten endokrinologian erikoislääkäri. Nimi ei varmaan paljoa potilaille kerro, ei myöskään sen suora käännös "umpieritysrauhasten erikoislääkäri". Enemmän ehkä kertoo endokrinologin vapaa käännös "hormonien ja aineenvaihdunnan erikoislääkäri".

Endokrinologeja on sekä sisätautilääkäreinä että gynekologeina, joista molemmat pystyvät tutkimaan liikakarvoitusta. Jos tätä erikoisalaa ei paikkakunnalta löydy, tavallinen gynekologi voi tehdä alkuselvitykset ja tarvittaessa lähettää lisätutkimuksiin. Nämä erikoislääkärit näkevät vastaanotoillaan paljon hirsutismista kärsiviä potilaita, joten lääkäriin menoa ei tarvitse arastella.

Pertti Mustajoki
professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Innostuessaan Juha Vähäkangas lukee kirjan päivässä.

Diabeteksen liitännäissairaus vei jalan pastori Juha Vähäkankaalta. Mustimmassa vaiheessa edes lukeminen ei maistunut. Onneksi lukuilo on palannut. Ja sitä hän haluaa levittää muillekin.

Kun Juha Vähäkankaan, 48, jalka yllättäen ambutoitiin 2015, hän joutui olemana sairaalassa 2,5 kuukautta. Ensi alkuun Juha ei jaksanut lukea riviäkään.

– Olin peloissani. Mietin, onko lukuintoni hävinnyt. Sitten eräs ystävä toi minulle, kuten hän sanoi, kevyen "hömppäromaanin". Ilokseni sain sen luettua ja siitä se taas lähti.

Kun ystävät, tuttavat ja työkaverit kuulivat, että pastori on päässyt lukuvauhtiin, kantoivat he hänelle kassikaupalla lempilukemista: runokirjoja, sarjakuvakirjoja, pokkareita ja dekkareita.

Innostuessaan Juha Vähäkangas lukee kirjan päivässä ja kirjoittaa säännöllisesti sanomalehteen kirja-arvioita ja kolumneja. Sanomalehden verkkosivuille hän kirjoittaa blogia Sielun silmin.

Kuten hän blogissaan kirjoittaa, jokainen onnistuminen leikkauksen jälkeen on kasvattanut itseluottamusta. Niitä ovat olleet esimerkiksi ensimmäinen kävely ruokakauppaan ja postiin, ensimmäinen linja-automatka ja ensimmäinen työtehtävä. Elämä on asettumassa paikoilleen.

– Lukekaa hyviä kirjoja, nauttikaa luonnon antimista ja eläkää ihmisiksi, pastori kehottaa lopuksi.

Juhan kirjasyksyyn top 10

  1. Katja Kallio: Yön kantaja, Otava 2017.
  2. Anneli Kanto: Lahtarit, Gummerus 2017.
  3. Elly Griffiths: Risteyskohdat, Tammi 2017.
  4. Ljudmila Ulitskaja: Daniel Stein, Siltala 2016.
  5. Eino Leinon Helkavirret (sarjakuva-albumi), Arktinen Banaani 2015.
  6. Leo Ylitalo: Sururisti, Nordbooks 2016.
  7. Minna Rytisalo: Lempi, Gummerus 2016.
  8. Leena Lehtolainen: Viattomuuden loppu, Tammi 2017.
  9. Pekka Hyysalo: Fight back, Tammi 2016.
  10. Jenni Haukio (toim): Katso pohjoista taivasta, Otava 2017.

Lue Juha Vähäkankaan tarina Hyvä terveys 12/17. Tilaaja voi lukea lehden ilmaiseksi digilehdet.fi-palvelusta.

erektio-ongelma

Olen 28-vuotias mies, jolla on ongelmia erektion ylläpitämisessä. Olen pari vuotta ollut yhdessä vaimoni kanssa ja viimeisen vuoden aikana olemme rakastelleet lähes joka päivä. Minä haluan vaimoani, mutta erektioni laantuu yhdynnän aikana. Se kuitenkin palaa hetken päästä takaisin. Mistä tämä johtuu? Minulla on epäilys fibromyalgiasta, sillä kärsin kivuista jatkuvasti. Voivatko kivut vaikuttaa erektioon?

EREKTIOHÄIRIÖ ei ole keskeisin kardiologin osaamisalue, mutta aika usein potilaat kysyvät asiasta kardiologilta.Tätä vastausta varten tarkistin myös Duodecimin terveyskirjastosta, mitä siellä aiheesta oli kirjoitettu. Siellä todetaan kyselytutkimuksiin nojautuen, että kolmella neljästä miehestä yhdyntä epäonnistuu erektiovaikeuksien vuoksi joka viidennellä yrityskerralla. Ajoittainen erektiovaikeus on siis tavallista.

Ongelmia voi ilmetä joko erektion alkamisessa tai ylläpitämisessä yhdynnän aikana. Erektiovaikeus yhdistetään hyvin monenlaisiin tekijöihin. Se voi johtua psykologisista syistä, erilaisista sairauksista tai niiden hoitoon käytetyistä lääkkeistä.

Yhdyntä on hyvin intiimi asia ja on ymmärrettävää, että henkinen tila ja aiemmat kokemukset voivat vaikuttaa siihen. Stressi, väsymys, häpeä, syyllisyys, traumaattiset kokemukset ja pelko epäonnistumisesta voivat johtaa erektiovaikeuksiin.

Myös parisuhdeongelmat tai kumppanin käyttäytyminen vaikeuttavat erektiota. Monet krooniset sairaudet, kuten verenpainetauti, valtimosairaudet ja diabetes voivat aiheuttaa erektiohäiriötä.

Lihavuus, runsas alkoholin käyttö ja unilääkkeet liitetään myös erektiovaikeuteen itsenäisinä tekijöinä.

Kysyjän tapauksessa krooninen fibromyalgiasta aiheutuva kipu voi häiritä erektiota. Kovin vaikealta häiriö ei onneksi vaikuta, kun yhdyntä kuitenkin onnistuu lähes päivittäin.

Liitän tähän pari kirjallisuusviitettä, joista löytyy yksityiskohtaisempaa tietoa: Apter Dan ym: Seksuaalisuus (Duodecim 2007) ja Kontula Osmo: Mielen seksuaalisuus (Duodecim 2012).

Lisää tietoa erektio-ongelmista Terveyskirjastossa.

 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.