Olen 32-vuotias nainen. Minulla on ollut rytmihäiriöitä jo useamman vuoden ajan. Kyseessä on sanottu olevan SVT ja hoidoksi ehdotettiin jotain leikkausta katetrien avulla. Ovatko tällaiset leikkaukset vaarallisia?

SVT on lyhenne sanasta ”supraventrikulaarinen takykardia”. Takykardia tarkoittaa sydämen tiheälyöntisyys eli rytmihäiriö, jossa sydän lyö todella tiuhaan. Ventrikulaarinen viittaa sydämen kammioon. Kammioperäiset takykardiat ovat kaikkein vaarallisimpia ja vaativat usein nopeita hoitotoimia. SVT ei ole onneksi ole kammioperäinen, vaan sen "yläpuolelta" (supra) eli sydämen eteisistä lähtöisin.

Vaikka SVT ei yleensä uhkaa henkeä, se on kuitenkin tukala tilanne. Rintaa ahdistaa ja olo on huono. Rytmi voidaan saada normaaliksi sellaisin kotikonstein, jotka stimuloivat vagus-hermoa, esimerkiksi vetämällä keuhkot täyteen ilmaa ja puhaltamalla vastusta vastaan (esim. pulloon) tai ärsyttämällä oksennusrefleksiä. Jos nämä eivät auta, lääkäri antaa suoneen lääkettä tai palauttaa rytmin sähköiskulla lyhyessä nukutuksessa.

SVT saadaan yleensä aina loppumaan viimeistään sairaalan päivystyspoliklinikalla. Silloin jos SVT-pyrähdyksiä tulee usein ja joudutaan käymään tiheään sairaalassa, harkitaan pientä leikkausta katetrien avulla.

Katetrileikkaus perustuu siihen, että SVT:n syynä on usein sydämen eteisen ja kammion välillä ylimääräinen sähköä johtava oikorata. Normaalisti sydämen eteisistä kammioiden puolelle johtuu sähköimpulssi, joka saa sydänlihaksen sykkimään sopivaan tahtiin. Jos välissä on oikorata, impulssi lähtee kiertämään sitä ja "käskee" sydämen supistua tiuhaan.

Leikkauksessa viedään laskimon tai valtimon kautta sydämen sisään erilaisia katetreja. Ensiksi sähköisin mittauksin etsitään oikoradan kohta. Sitten oikorata katkaistaan katetrilla, jonka päähän johdetaan sähkövirta. Sähkö tuhoaa kudosta muutaman millimetrin alueelta ja oikoradan siinä samassa.

Leikkaus vaatii suurta taitoa ja harjaantuneisuutta, minkä vuoksi niitä tehdään vain suurissa sairaaloissa. Osaavissa käsissä katetrileikkaus on varsin turvallinen, ja sen avulla rytmihäiriö saadaan lopullisesti hoidettua yhdeksässä tapauksessa kymmenestä.

Pertti Mustajoki
professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Mikä avuksi rytmihäiriöihin?

Minulle on tämä toimenpide tehty alkukesästä 2014. Flimmeriä ei saatu kokonaan parannettua, mutta nyt pysyvät kohtaukset poissa lääkityksen avulla. Sydän vain ei kestä yhtään stressiä vaan alkaa hakata 90-100 lyöntiä minuutissa, samoin lisälyöntejä esiintyy stressissä. Maaliskuussa 2015 minulla on soittoaika sydänlääkärilleni ja keskustelemme tästä tilanteesta ja siitä voidaanko minulle tehdä ablaatio uudestaan vai pitääkö minun jäädä työelämästä jo pois, kun en sydän ei kestä kiihkeätä...
Lue kommentti
Vierailija

Mikä avuksi rytmihäiriöihin?

minulle tehtiin ablaatio tammikuussa 2015 ja operaatioon meneminen oli paras ratkaisu ikinä. Kärsin svt rytmihäiriöistä, kohtauksia oli usein neljä kertaa viikossa. Kohtaukset rajoittivat elämääni hurjasti, olin kokoajan väsynyt, rytmiä jouduttiin kääntää lääkkeellä kaksikin kertaa viikossa välillä. Ablaation jälkeen kaikki oireet loppuivat. 5 kuukautta on kulunut ablaatiosta, eikä rytmihäiriöitä ole tullut. Itse operaatio oli mielestäni jännittävä, kovin suurta kipua en kuitenkaan tuntenut.
Lue kommentti
Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Joka viides 50 vuotta täyttänyt mies saa vähintään yhden osteoporoosiperäisen murtuman ja naisista joka kolmas. Naisten suurempi lukumäärä johtuu siitä, että naisilla on hennompi luuston rakenne. 400 000 suomalaista sairastaa osteoporoosia (osteoporoosi eli luukato on luustoa haurastuttava ja luunmurtumille altistava yleissairaus) ja 400 000 suomalaista sairastaa osteopeniaa (osteporoosiin johtavaa alkavaa luukatoa). Osteoporoosilääkitystä syö n. 80 000 osteoporootikkoa. Suomessa syntyy yli 40...
Lue kommentti
Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Liukuesteet ei montaa euroa maksa. Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi proteiinia, C-vitamiinia (400mg), D-vitamiinia (50-100µg), magnesiumia (200-400mg) sekä K2-vitamiinia (50-100µg). Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa oikean ravitsemuksen kanssa sekä auttaa myös luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa. Luukudos uusiutuu jatkuvasti luun hajoamisen ja luun muodostumisen vuorotellessa. Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Vuoden 2011...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock

Olen 47-vuotias esivaihdevuosivaivoista kärsivä nainen. Olen pärjännyt hyvin estrogeenilaastarilla 25 µg. Laastari oli apteekista loppu, ja sain tilalle estrogeenigeeliä. Eikö sen annos ole huomattavasti isompi? En haluaisi käyttää kuin juuri sen verran hormonia kuin tarpeen on. Mikä hoitomuoto on turvallisin?

Tämä on ajankohtainen kysymys, koska sekä estrogeenigeelivalmisteiden että estrogeenilaastareiden saatavuudessa on ollut runsaasti ongelmia. Näin ollen monen käyttäjän lääkehoitoa on jouduttu muuttamaan.

Pakkauksessa hormonien määrä on kuvattu eri tavoin, joko milligrammoina (mg) tai mikrogrammoina (µg). Suun kautta otettavat estradiolitabletit sisältävät estrogeenia joko 1 tai 2 mg. Geelivalmisteiden välissä on pieniä eroja, mutta otan esimerkin yhdestä valmisteesta, jossa 1 g geeliä sisältää 0,6 mg estradiolia. Geeliä sisältävää annospumppua käytettäessä 1 painallus vastaa 0,75 mg:n estradioliannosta. Geelin sisältämän estradiolin biologinen hyötyosuus on enintään 10 %, joten vuorokaudessa saatava estradiolin määrä on noin 50 µg. Laastareissa taas kuvataan vahvuus yksiköllä µg/ 24 tuntia (kysyjän tapauksessa hänellä oli käytössä 25 µg laastari). Tässä tapauksessa kerrotaan, kuinka paljon estradiolia laastarista vapautuu naisen verenkiertoon vuorokauden kuluessa.

Jonkin verran valmisteiden imeytymisen välillä on yksilöllisiä eroja, mutta suurin piirtein voidaan arvioida saman vahvuisiksi seuraavat annokset: 1 mg tabletti suun kautta, iholle kiinnitettävä 37,5 ug laastari ja 1(-2) painallusta geeliä iholle levitettynä. Kysyjän saama hormoniannos ei siis ole huomattavasti isompi; lisäksi geeliannosta voi itsekin säätää.

Annostelumuodon voi valita itse. Ihon kautta annostelua suositaan silloin, kun naisella on veritulppariskiä lisääviä tekijöitä. Ja kuten kysyjä toteaa, kannattaa käyttää estrogeenia vain sen verran, että vaihdevuosioireita ei tule.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.