Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Olen 20-vuotias nainen, jolla puolisen vuotta sitten todettiin vakava masennus. Sain siihen apua ja lääkkeet, jotka ovat selvästi auttaneet ja helpottaneet oloani. Olen jaksanut tehdä ja touhuta ja mielialani on ollut suhteellisen tasapainoinen ja hyvä.
Kahden viimeisen viikon aikana olen kuitenkin kärsinyt erittäin rajuista mielialan vaihdoksista. Aamulla herätessäni saatan olla iloinen ja energinen ja aamupalan jälkeen raivoissani, turhautunut, ahdistunut ja itkuinen. Lisäksi olen ollut koko ajan kuoleman väsynyt, vaikka olisin nukkunut kuinka hyvin ja paljon tahansa.
Mistä tämä voi johtua? Syön edelleen masennuslääkkeitä ja reseptini jatkuu vuoden loppuun saakka. Mielestäni elämässäni ei
ole tapahtunut mitään mullistavaa, enkä keksi yksittäisiä syitä mielialan vaihdoksiini.

On mahdollista, että mielialan vaihdosten taustalla on kaksisuuntainen mielialahäiriö, jolle on ominaista toistuvat masennusjaksot ja hypomania- tai maniajaksot. Joskus kaksisuuntaisen mielialahäiriön sairausjaksot ovat nk. sekamuotoisia jaksoja, jolloin mieliala vaihtelee kuvaamallasi tavalla samankin päivän aikana energisyydestä ärtyisyyteen ja masennukseen.

Kaksisuuntaisen mielialan ensimmäinen sairausjakso on usein masennusvaihe, jossa lääkevaste masennuslääkkeille on usein varsin hyvä. Masennuslääkkeet voivat kuitenkin jatkuvassa käytössä laukaista sekä sekamuotoisia että maniajaksoja, jonka vuoksi sairausjaksojen hoito- ja estolääkkeinä käytetään ensi sijassa mielialaa tasaavia lääkkeitä.

Näistä syistä Sinun kannattaa kääntyä hoitavan lääkärisi puoleen ja keskustella hänen kanssaan, olisiko mielialan vaihteluittesi taustalla kaksisuuntainen mielialahäiriö. Kaksisuuntaisesta mielialahäiriöistä kärsivien lähisuvussa ilmenee usein samaa sairautta.

Matti Huttunen
psykiatri, psykoterapeutti

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

 

 

Vierailija

Miksi masennuslääke ei auta?

Syöthän ravintolisiä? B:eet C-vitamiinia 500µg/vrk D-vitamiinia 100µg/vrk Magnesium (sitraattimuoto) 400µg/vrk Omega 3 rasvahappoja (EPA ja DHA) mm. Citymarket ja iHerb myy edullisesti vitamiineja. Serotoniinihypoteesi ei pidä paikkaansa, eikä masentuneilla ole havaittu serotoniinitason mataluutta ennen lääkitystä. Masennus ei parane vaan kroonistuu kun ihminen syö mielialalääkkeitä. Masennuksen lääkehoito on tehotonta, silti 500 000 suomalaista syö niitä. Tämä sen takia koska lääkäri...
Lue kommentti
Vierailija

Miksi masennuslääke ei auta?

.. toho ekaan viestiin, joka oli huippuhyvä, lisäisin vielä esim Bioteekin probiootti plussan, aamulla otettuna. oikeat maitohappobakteerit ovat melkoisia serotoniinin tuottajia. myös olisin varovainen isojen D-vitamiiniannosten kanssa, joillekin saattaa riittää jo 20 mikrog. suuremmat annokset voi herkällä aiheuttaa levottomuutta tai unettomuutta. huom, magnesiumi otettava illalla, se rauhoittaa ja parantaa unen laatua. vedän tällä setillä, ja todellakin auttaa, sekä masennukseen, väsymykseen...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.