Äidillä on astmaa ja alaraajoihin vievien valtimoiden ahtautumista, mitä on hoidettu leikkauksella. Nyt on todettu sydämen laajentuma. Mitä se merkitsee?

Sydämen laajentuma ei ole mikään erillinen sairaus vaan seurausta monista erilaisista sydänsairauksista. Annan joitakin esimerkkejä.

Kun verenpaine on liian korkea, sydänlihas joutuu tekemään enemmän työtä pumpatessaan verta valtimoihin. Tämä on sama ilmiö kuin ilmapalloa puhaltaessa. Alussa pallossa paine on pieni, jolloin kevyt puhaltaminen riittää. Kun pallo täyttyy ja paine sen sisällä kasvaa, tarvitaan puhaltamiseen enemmän voimaa.

Kun sydän pumppaa verta valtimoihin, joissa on korkea paine, sen täytyy tehdä enemmän työtä ja supistua tavallista voimakkaammin. Siihen sydän pystyy alussa hyvin, mutta vuosien mittaan sydänlihas paksunee samalla tavalla kuin muutkin lihakset alkavat pullistella. Jossain vaiheessa sydänlihas alkaa väsyä ja sen seinämä vähitellen pettää. Sydän laajenee. Tämä on yksi tärkeä syy siihen, että kohonnutta verenpainetta pyritään tehokkaasti hoitaman.

Monissa läppävioissakin sydän joutuu tekemään ylimääräistä työtä. Esimerkiksi jos sydämen vasemman eteisen ja kammion välissä oleva hiippaläppä vuotaa, osa kammion pumppaamasta verestä palaa takaisin eteiseen. Työ on suurempi, kun verta pitää pumpata normaali määrä valtimoihin ja vielä ylimääräistä eteisiin. Tässäkin ajan mittaan sydänlihas väsyy ja laajenee.

Laajeneminen voi johtua myös sydänlihaksen viasta. Sydäninfarktin vuoksi osa sydänlihaksesta voi mennä kuolioon ja korvautua sidekudoksella. Jos vaurio on laaja, lihas tältä kohdin heikkenee ja laajenee. Sydänlihas voi vaurioitua monista muistakin syistä, esimerkiksi kovan alkoholinkäytön tai sydänlihastulehdusten seurauksena.

Kokenut lääkäri voi todeta huomattavan sydämen laajentuman sydämen seutua tunnustelleen ja stetoskoopilla kuunnellessa, mutta lievää laajentumaa ei tällä tavalla yleensä voi havaita. Laajentuma näkyy tavallisessa rintakehän röntgen-kuvassa (thorax-röntgenkuva). Tarkin tutkimus on sydämen kaikututkimus, joka nykyään kuuluu sydänlääkärin rutiinitutkimuksiin.

Jos laajentuma on huomattava, siihen liittyy sydämen vajaatoimintaa, mikä ilmenee hengenahdistuksena tai turvotuksina. Kun laajentuma todetaan, pyritään aina selvittämään sen aiheuttaja. Jos ollaan ajoissa liikkeellä, vajaatoiminta voidaan estää hoidolla, esimerkiksi verenpainelääkkeillä tai läppäleikkauksella. Jo syntynyttä vajaatoimintaa voidaan hoitaa lääkkeillä.

Pertti Mustajoki
professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

muisti, muistihäiriöt, Alzheimerin tauri, dementia

Aivoilla on elämänmittainen kyky muovautua. Hyvään vai huonoon suuntaan, riippuu sinusta. Alzheimerin tautiakin voi tehokkaasti torjua oikeilla eväillä.

Geenit eivät määrää aivojemme kohtaloa. Aivot eivät ole mekaaninen mötikkä, jonka toiminta olisi määräytynyt syntymästä lähtien. Aivot ovat paremminkin puutarha, jonka runsaus riippuu sille annetusta hoidosta.

Aivoilla on elämänmittainen kyky muovautua eli aivojen neurologiset kytkennät muuttuvat. Juuri tämä neuroplastisuus selittää suuressa määrin oppimista, muistamista sekä ylipäätään sitä, että aivomme voivat kehittyä.

Tiede tuntee jopa tapauksia, joissa ihminen on syntynyt ilman toista aivopuoliskoaan, mutta siitä huolimatta kehittynyt lähes normaalisti. Viime vuosien tutkimukset antavat viitteitä jopa siitä, että neuroplastisuuden ansiosta ikävien muistojen häivyttäminen tai niiden aiheuttaman mielipahan vähentäminen on mahdollista.

Kaikkineen elintapatottumuksilla voi vaikuttaa merkittävästi siihen, miten aivot fyysisesti kehittyvät — antaen samalla paremman elinennusteen.
Esimerkiksi se, mitä teemme, luemme, katselemme ja kuuntelemme vaikuttavat aivontoimintamme keskeisimpiin hermokytköksiin.
Ikääntyessä aivotoiminta ei hiivu automaattisesti.

Terve senioiri ei höperöidy

Ei ole olemassa tutkimuksellisesti vahvistettua kehityskaarta siitä, miten aivomme muuttuvat vanhetessa. Terveydentilamme, aineenvaihduntamme ja liikunnallisuutemme vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka skarppina aivot pysyvät. Edes silloin, kun muisti alkaa ikääntyneellä takkuilla, ei yleensä ole kyse aivojen heikentymisestä.

Vanhetessa muisti hidastuu, koska heidän ”muistilevynsä” on jo niin täynnä, että tietojen haku sen syövereistä vie aikaa.

Vanhat ihmiset yksinkertaisesti tietävät enemmän — näin ollen kyse on pohjimmiltaan viisauden karttumisesta.

Muistikapasiteetin yltäkylläisyys olisi aiheellista huomioida etenkin työelämässä. Eläkeikää lähestyvälle ei tarvitse antaa helppoja työtehtäviä, mutta heille tulisi sallia hieman enemmän aikaa tiedonkäsittelyyn.

Mikäli muisti alkaa yllättävästi heiketä, on sille olemassa aina jokin syy, joka on syytä selvittää lääkärin kanssa. Ydinviesti kuuluu: terve seniori ei höperöidy eikä tylsisty ja uutta voi oppia 100-vuotiaanakin!

Aivot korjaavat itseään

Aivosolujen määrä ei ole rajoitettu eivätkä aivovauriot ole aina pysyviä.

Vielä taannoin neurologit uskoivat, että aivokudoksen tuhoutuminen on peruuttamaton. Uudet kuvantamistekniikat ovat kuitenkin paljastaneet, että aivot kykenevät korjaamaan itseään ja luomaan myös uusia soluja. Se, onko uusiutuminen mahdollista, riippuu oleellisesti vahingoittuneesta alueesta. Joka tapauksessa aivovaurio ei tarkoita automaattisesti pysyvää vammaa.

Karoliinisen instituutin johtama monikansallinen tutkimus osoitti, että muistista vastaavalle aivoalueelle hippokampukseen syntyy 1 400 uutta hermosolua joka päivä. Lisäksi aivot kykenevät reitittämään uudelleen vaurioituneiden neuronien yhteyksiä.

Yleinen virheluulo on myös se, että humalatila sellaisenaan tuhoaisi aivosoluja. Nykytietämyksen mukaan näin ei käy. Pitkään jatkuessaan alkoholin käyttö kuitenkin aiheuttaa vahingollisia muutoksia aivoissa puhumattakaan tapaturmariskeistä, joten kohtuus on syytä muistaa aina.

Alzheimeriin voi sairastua ennen vanhuutta

Arvioiden mukaan Suomessa elää 7 000–10 000 alle 65-vuotiasta muistisairautta sairastavaa ihmistä. Noin viisi prosenttia Alzheimeriin sairastuneista on iältään 30–50-vuotiaita.

Nuorempien diagnosointi on hankalaa — usein käykin niin, että ennen varsinaista Alzheimer-diagnoosia potilaan kokemat oireet on tulkittu masennukseksi tai työuupumukseksi, jolloin itse Alzheimer saattaa jäädä kätköön pitkäksikin aikaa.

Asiaa mutkistaa se, että muistisairauden ensioireet eivät ilmene aina muistihäiriöinä, Alzheimerin ohella työikäisillä esiintyviä muistisairauksia ovat otsalohkorappeuma, Hunting-tonin tauti ja CADASIL.

Sairautta ei kannata salailla. Kun diagnoosista kerrotaan hyvissä ajoin, on lähipiirillä silloin enemmän aikaa suhtautua uuteen tilanteeseen. Ensimmäiseksi kannattaa rakentaa potilaalle ja omaisille oma tukiverkko.

Alzheimerin tautia ei pystytä täysin estämään.

...mutta oireita voidaan viivästyttää

Alzheimerin tautia ei voida kokonaan estää, mutta on kuitenkin vakuuttavaa näyttöä siitä, että oireita voi viivästyttää vuosilla.

Dementiatutkija, professori Miia Kivipellon johtamassa maailmanlaajuisesti ainutlaatuisessa tutkimuksessa on tarkasteltu tehostetun elintapaohjelman vaikutuksia Alzheimerin taudin riskiin.

Lue lisää Miia Kivipellon tutkimuksista.

Yksilöllisesti suunniteltu ohjelma sisältää ravitsemusneuvontaa, liikunnan ohjausta, muistiharjoittelua sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskien hallinnointia.

Edelleen käynnissä olevan tutkimuksen uusimmat tulokset kertovat, että ohjelmaan osallistuneet pärjäsivät noin 40 prosenttia paremmin verrattuna niihin, joiden hoito rakentui ainoastaan hoitajan yksilökäyntien varaan. Parannus näkyi useilla muistin ja ajattelutoimintojen osa-alueilla.

Chicagon yliopistossa on puolestaan kehitetty varta vasten Alzheimerin taudin ehkäisyyn niin kutsuttu MIND-ruokavalio. Esimerkiksi Välimeren dieettiin verrattuna MIND:n etu on, että pelkästään sen kohtuullisella noudattamisella on saavutettavissa merkittäviä tuloksia: MIND:a löyhästikin noudattamalla Alzheimerin taudin riski väheni tutkimuksessa 35 prosenttia. ■

Asiantuntija: Anne Remes, neurologian erikoislääkäri, professori, Oulun yliopisto.

katetriablaatio. rytmihäiriö

Kuinka monta kertaa sydämen katetriablaatio voidaan tehdä? Onko poltoista haittaa sydämelle? Vaikuttaako arvet myöhemmin sydämen toimintaan? Minulle on tehty katetriablaatio 2 kertaa kammiotakykardian ja kammiolisälyöntisyyden johdosta, mutta kammiolisälyönnit jatkuvat edelleen.

Rytmihäiriöiden hoito kateriablaatiolla kehittyy koko ajan, mutta kaikkien rytmihäiriötyyppien hoito ei ole yhtä kiitollista. Kammiotason yläpuolelta lähtevien säännöllisten nopealyöntisyyskohtausten hoito on yleensä tehokasta ja vähäriskistä. Suurin osa potilaista vapautuu kertakäsittelyllä tykytyskohtauksistaan. Eteisvärinässä – vaikka sekin on eteistason rytmihäiriö – ablaatiohoito ei ole ihan yhtä tuloksekasta.

Kammiolisälyöntien ja kammiotakykardioiden katetrihoidon onnistuminen vaihtelee riippuen ongelman sijainnista sydämen johtoratoihin nähden. Lähellä johtorataa sijaitsevan rytmihäiriölähteen voimakas käsittely voi johtaa riippuvuuteen sydämen tahdistimesta. Tätä ei toivota varsinkaan, jos potilas on nuori ja jos hoidettava rytmihäiriö ei uhkaa henkeä.

Ablaatiohoidon tulos vaikuttaa tässä tapauksessa hyvältä, jos kammiotakykardiat ovat jääneet pois. Lisälyönnit eivät aina häviä katetritoimenpiteillä. Tästä mahdollisuudesta lääkärin pitäisi aina kertoa potilaalleen.

Ehdotonta ylärajaa ei ole katetritoimenpiteen uusimiselle. Siitä tulevaa säderasitusta ja kajoavan tutkimuksen välittömiä komplikaatioita pitää aina arvioida suhteessa saavutettavissa olevaan hyötyyn. Hyödyn arvioinnissa toimenpidelääkärin arvio on keskeinen, koska jokainen potilas oireineen on yksilöllinen ja lääkäri tietää parhaiten uuden toimenpiteen onnistumismahdollisuuden.

 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.