Olen 40-vuotias nainen. Minulta poistettiin polyyppeja peräsuolesta ensi kerran seitsemän vuotta sitten. Sen jälkeen operaatio on tehty kahdesti. Myöhemmin todettiin, että polyyppeja kasvaa myös sapessa. Onko todennäköistä, että joudun loppuelämäni käymään tähystyksissä, jotka ovat olleet todella kivuliaat.

Polyyppi on limakalvolla todetun kohouman tai patin yleisnimi. Niitä on ulkonäöltään monenlaisia, toiset ovat varren päässä olevia patteja, toiset laakeita kohoumia. Suuri osa polyypeista on täysin viattomia, mutta joskus sellainen voi ajan kuluessa muuttua syöväksi. Polyypin ominaisuuksia arvioidaan tutkimalla sen rakennetta mikroskoopilla.

Paksusuolen polyypit ovat erityisasemassa siksi, että monet niistä sisältävät rauhasmaisia rakenteita. Tällaisia polyyppeja kutsutaan adenoomiksi. Ne ovat hyvänlaatuisia, mutta voivat joskus vuosien kuluessa muuttua syöpäkasvaimeksi. Kaikki adenoomat eivät koskaan muutu pahanlaatuiseksi, mutta kuitenkin niin suuri osa, että niitä kannattaa etsiä ja poistaa.

Adenoomia on erilaisia. Kun suolesta löytyy pieni ja rakenteeltaan kiltti adenooma, suositellaan uusien adenoomien löytämiseksi uutta tähystystä vähintään viiden vuoden kuluttua. Jos adenooma on iso ja sen rakenne vähemmän kiltti, suositellaan uusi tähystys kolmen vuoden kuluttua ja seuraava viiden vuoden kuluttua.

Kysyjän kohdalla paksusuolen tähystykset eli kolonoskopiat ovat olleet hankalia, minkä vuoksi hän tiedustelee, täytyykö niitä tehdä toistuvasti koko elämän ajan. Tähän en osaa vastata. Syöpävaara riippuu suuresti siitä, millaiselta adenooma-polyyppi on näyttänyt mikroskooppisessa tutkimuksessa. Jos uusintatähystyksissä ei uusia adenoomia löydy, vaara ei liene kovin suuri, jolloin tutkimuksia voi harventaa.

Pertti Mustajoki
professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.