Puhdistuuko elimistö?

Tahtoisin tiedustella, onko huonojen elintapojen vaikutuksia mahdollista poistaa elimistöstä kokonaan parantamalla elintapansa? Vaikka olen nuori, olenko jo tupakoinnilla ja alkoholinkäytöllä pilannut mahdollisuuteni täysin puhtaaseen ja terveeseen kehoon?

Hyvä kysymys! Yksiselitteistä vastausta on vaikea antaa, koska käsitteet puhtaus ja terveys ovat aina suhteellisia. Varmaa on vain, että jokainen muutos terveelliseen suuntaan parantaa kehon vointia verrattuna siihen, että jatkaisi tuhoisaa toimintaa.

Jos elimistön puhtautena pidetään sitä, ettei siinä ole ulkopuolisia hiukkasia, voidaan kai sanoa, että elimistö pysyy puhtaana niin kauan kun iho ja limakalvot pysyvät ehjinä ja hengitetty ilma on saasteetonta. Yleisimpiä tapoja liata kehoaan lienee tupakointi, jossa ihminen ehdoin tahdoin vetää keuhkoihinsa monenlaisia elimistölle haitallisia aineita. Myös passiivisessa tupakoinnissa ”likaa” kulkeutuu keuhkoihin.

Elimistöllä on moninaisia keinoja puhdistaa ja suojella itseään. Limakalvot niin kuin ihokin uusiuu koko ajan. Limaneritys, yskiminen ja aivastelu tuovat solujätettä ja vieraita hiukkasia ulos keuhkoista ja nenästä siinä kun ulostamalla poistetaan suolistosta aineita, jotka eivät imeydy verenkiertoon. Maksa hajottaa ja munuaiset poistavat verenkierrosta sinne asti päässeitä myrkkyjä.

Täydellisyyteen ne eivät silti pysty: mm. raskasmetallit voivat tehdä tuhoja ja jäädä elimistöön loppuiäksi.

Vaikka vieras aine pääsisi soluun, soluilla on monenlaisia korjausmekanismeja. Paljon riippuu kuitenkin sattumasta: joskus vieras kemikaali saa aikaan mutaation,  ja tapahtumaketjun seurauksena voi vuosien kuluessa syntyä pahanlaatuisia kasvaimia.

Edellä kerrotusta seuraa, ettei voida sanoa täsmällisesti, miten kauan kestää ennen kuin keuhkot ja muut kudokset ovat tupakoinnista kokonaan toipuneet. Suhteellinen sairastumisvaara tupakkatautiin alkaa kuitenkin pienentyä nopeasti eli tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina.

Päihteitä pitää yleensä käyttää vuosia, ennen kuin ne aiheuttavat palautumattomia, jonkun elimen toimintakykyä lopullisesti heikentäviä muutoksia. Poikkeuksena on äidin raskaudenaikainen alkoholinkäyttö. Se voi viedä lapselta terveen tulevaisuuden loppuiäksi, koska elimet vaurioituvat herkimmin silloin, kun ne ovat vasta kehittymässä. Ihmisen itsensä juoma alkoholi tappaa kyllä myös vääjäämättä aivosoluja, altistaa sydän- ja verisuonisairauksille ja rasittaa maksaa. Onnellista kyllä, meissä on valtavasti käyttämätöntä aivokapasiteettia, jota voimme motivoituessamme ottaa käyttöön.

Rasvamaksa on puolestaan palautuva muutos – jos alkoholinkäytön lopettaa, maksa voi toipua, toisin kuin jos maksasairaus on edennyt kirroosiin.

Verisuonimuutoksissakin on kyse vaihe vaiheelta etenevästä taudista. Jo kaksikymppisen ihmisen verisuonten seinissä on usein rasvajuosteita, jotka epäterveellisissä olosuhteissa voivat kehittää ympärilleen ns. ateroomia eli valtimon sisäkalvon pullistumia. Aterooma puolestaan kerää päälleen sidekudosta ja kalkkia, ja on vain ajan kysymys, koska suoni menee tukkoon tai repeää. Mitä varhaisemmin lopettaa päihteiden käytön ja tupakoinnin, vähentää tyydyttyneiden rasvojen käyttöä ja lisää liikuntaa, sitä puhtoisemmat ja terveemmät suonet saa pitää.

Näin kesällä on ehkä paikallaan lisätä, että jos kysyjän huonoihin elintapoihin on kuulunut myös bailaus kovameluisissa konserteissa tai baareissa ilman kuulosuojaimia, kuuloelin on saattanut jo vaurioitua. Toinen ikävä asia on liiallinen auringonotto. Vaikka mikään yksittäinen syy ei yleensä johda syöpään, toistuvat ihon palamiset ovat iso riski. Huonolla tuurilla lapsena saatu auringonpolttama on jo muuttanut ihosoluja melanooman suuntaan; kun iho palaa toistuvasti, melanooman riski kasvaa.