Olen miettinyt suhteellisen kovana saunojana, että mitkä mahtavat olla saunomisen hyödyt ja haitat terveydelle ihan oikeiden tutkimusten perusteella. Puhutaan usein esim. kuona-aineiden poistumisesta hien mukana yms. Onko esimerkiksi saunomisesta haittaa tai hyötyä sydämen hyvinvoinnille, koska sydän joutuu pienen rasituksen alaiseksi joka saunakerralla?
Presidentti Kekkosen kerrotaan sanoneen saunatutkimukseen valtion rahaa pyytäneille tutkijoille, että sauna on ihan hyvä tutkimattakin. Tästä huolimatta saunan terveysvaikutuksia on vuosikymmenten mittaan varsin paljon tutkittu. Lyhyt yhteenveto kaikesta tutkimuksesta ei ole edes mahdollista, mutta aivan tiivistettynä loppupäätelmä lienee sama kuin Kekkosen, ainakin, kun kyse on terveistä henkilöistä. Aikakauskirja Duodecimissa oli kattava saunaa ja terveyttä koskeva teemanumero vuonna 1988 ja uudelleen saunatietoa päivitettiin vuonna 2007 numerossa 13. Nämä artikkelit ovat vapaasti luettavissa lehden verkkosivuilla duodecim.fi/aikakauskirja.
Aika ajoin erityisesti ulkomailla suoritettujen tutkimusten perusteella kerrotaan saunassa oleskelun olevan vaarallista ja aiheuttaneen esimerkiksi sikiön keskushermoston kehityshäiriöitä tai sydänperäisiä äkkikuolemia. Suomessa laajoilla aineistoilla tehdyt vertailututkimukset ovat yleensä nämä yksittäistapauksista tehdyt päätelmät kumonneet. Selkeitä saunomisesta johtuvia haittoja terveille henkilöille on ollut vaikea osoittaa, mutta tutkijat ovat kuitenkin melko yksimielisiä siitä, että saunominen krapulassa sekä äkilliset lämpötilamuutokset (kova löylynotto ja sen jälkeen lumeen tai avantoon) eivät ole verenkiertoelimistölle hyväksi, etenkin, jos on taipumusta rytmihäiriöihin.
Toisaalta ei ole näyttöä, että sauna jotenkin parantaisi terveen sydämen kuntoa. Sen sijaan esimerkiksi miedossa lämmössä saunominen on ilmeisesti hyväksi sydämen vajaatoimintaa sairastavalle. Sydämen syketaajuutta hillitsevää beetasalpaajalääkitystä käyttävä saattaa tuntea saunan jälkeen huimausta, kun verenpaine laskee laajentuneen ihoverenkierron vuoksi. Muutenkin runsaasti verisuonisairauksien lääkkeitä käyttävän on syytä saunoa varovasti ja miedossa lämmössä.
Ihon läpi imeytyvät lääkkeet ja ihon alle pistetty insuliini voivat saunoessa ja ihon verenkierron vilkastuessa imeytyä tavallista nopeammin. Insuliinin osalta tilanne on sama kuin liikunnan harrastaminen lämpimässä, ja se on diabeetikon hyvä ottaa huomioon, mutta muutoin tällä lääkkeiden nopeutuneella imeytymisellä ole juuri käytännössä merkitystä. Ongelmana voi olla pikemminkin lääkelaastarin irtoaminen saunassa, mutta esimerkiksi hormonilaastareista tapahtuva hidas imeytyminen ei juuri saunomisesta häiriydy.
Hikoilu aiheuttaa kutinaa joillekin atoopikoille, mutta valtaosalle atoopikoista ja esimerkiksi psoriaasipotilaista saunominen sopii hyvin. Saunomisen ihoa kuivattavaksi sanottu ominaisuus johtunee enemmän saunomisen yhteydessä tapahtuvasta saippuapesusta kuin itse saunomisesta.
Myöskään yleisesti uskottu jalkasilsan tarttuminen saunassa ei ole todennäköistä. Muidenkaan taudinaiheuttajien tarttumiseen löylyhuoneen lauteiden välityksellä on erittäin huonot mahdollisuudet, useimmat taudinaiheuttajat kun kuolevat 55 asteen tai tätä alemmissa lämpötiloissa. Vanhempi väki muistaa myös täi- ja muut syöpäläissaunat, joilla tavoiteltiin samaa, eli pieneliöiden hävittämistä lämmön avulla.
Kuona-aineita ei hien mukana poistune merkittävästi, niitä varten on elimistöllä paremmat keinot maksassa ja munuaisissa. Hiki on pääasiassa vettä ja suoloja ja sen erittämisellä keho säätelee lämpötaloutta.
Saunomisen yleiset positiiviset vaikutukset, ennen kaikkea saunomisen jälkeinen hyvänolon tunne, ovat kaikkien suomalaisten tiedossa ja niitä on selitetty muun muassa lämmön aiheuttamilla hormonaalisilla muutoksilla, jotka mahdollisesti johtavat elimistön omien hyvänolon hormonien endorfiinien lisääntyneeseen eritykseen. Useimmat saunojat saavuttavat tämän olon rauhallisella saunomisella 70–90-asteisessa saunassa.
Osmo Saarelma
yleislääketieteen erikoislääkäri
Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.
