Olen miettinyt suhteellisen kovana saunojana, että mitkä mahtavat olla saunomisen hyödyt ja haitat terveydelle ihan oikeiden tutkimusten perusteella. Puhutaan usein esim. kuona-aineiden poistumisesta hien mukana yms. Onko esimerkiksi saunomisesta haittaa tai hyötyä sydämen hyvinvoinnille, koska sydän joutuu pienen rasituksen alaiseksi joka saunakerralla?

Presidentti Kekkosen kerrotaan sanoneen saunatutkimukseen valtion rahaa pyytäneille tutkijoille, että sauna on ihan hyvä tutkimattakin. Tästä huolimatta saunan terveysvaikutuksia on vuosikymmenten mittaan varsin paljon tutkittu. Lyhyt yhteenveto kaikesta tutkimuksesta ei ole edes mahdollista, mutta aivan tiivistettynä loppupäätelmä lienee sama kuin Kekkosen, ainakin, kun kyse on terveistä henkilöistä. Aikakauskirja Duodecimissa oli kattava saunaa ja terveyttä koskeva teemanumero vuonna 1988 ja uudelleen saunatietoa päivitettiin vuonna 2007 numerossa 13. Nämä artikkelit ovat vapaasti luettavissa lehden verkkosivuilla duodecim.fi/aikakauskirja. 

Aika ajoin erityisesti ulkomailla suoritettujen tutkimusten perusteella kerrotaan saunassa oleskelun olevan vaarallista ja aiheuttaneen esimerkiksi sikiön keskushermoston kehityshäiriöitä tai sydänperäisiä äkkikuolemia. Suomessa laajoilla aineistoilla tehdyt vertailututkimukset ovat yleensä nämä yksittäistapauksista tehdyt päätelmät kumonneet. Selkeitä saunomisesta johtuvia haittoja terveille henkilöille on ollut vaikea osoittaa, mutta tutkijat ovat kuitenkin melko yksimielisiä siitä, että saunominen krapulassa sekä äkilliset lämpötilamuutokset (kova löylynotto ja sen jälkeen lumeen tai avantoon) eivät ole verenkiertoelimistölle hyväksi, etenkin, jos on taipumusta rytmihäiriöihin.

Toisaalta ei ole näyttöä, että sauna jotenkin parantaisi terveen sydämen kuntoa. Sen sijaan esimerkiksi miedossa lämmössä saunominen on ilmeisesti hyväksi sydämen vajaatoimintaa sairastavalle. Sydämen syketaajuutta hillitsevää beetasalpaajalääkitystä käyttävä saattaa tuntea saunan jälkeen huimausta, kun verenpaine laskee laajentuneen ihoverenkierron vuoksi. Muutenkin runsaasti verisuonisairauksien lääkkeitä käyttävän on syytä saunoa varovasti ja miedossa lämmössä.

Ihon läpi imeytyvät lääkkeet ja ihon alle pistetty insuliini voivat saunoessa ja ihon verenkierron vilkastuessa imeytyä tavallista nopeammin. Insuliinin osalta tilanne on sama kuin liikunnan harrastaminen lämpimässä, ja se on diabeetikon hyvä ottaa huomioon, mutta muutoin tällä lääkkeiden nopeutuneella imeytymisellä ole juuri käytännössä merkitystä. Ongelmana voi olla pikemminkin lääkelaastarin irtoaminen saunassa, mutta esimerkiksi hormonilaastareista tapahtuva hidas imeytyminen ei juuri saunomisesta häiriydy.

Hikoilu aiheuttaa kutinaa joillekin atoopikoille, mutta valtaosalle atoopikoista ja esimerkiksi psoriaasipotilaista saunominen sopii hyvin. Saunomisen ihoa kuivattavaksi sanottu ominaisuus johtunee enemmän saunomisen yhteydessä tapahtuvasta saippuapesusta kuin itse saunomisesta.
Myöskään yleisesti uskottu jalkasilsan tarttuminen saunassa ei ole todennäköistä. Muidenkaan taudinaiheuttajien tarttumiseen löylyhuoneen lauteiden välityksellä on erittäin huonot mahdollisuudet, useimmat taudinaiheuttajat kun kuolevat 55 asteen tai tätä alemmissa lämpötiloissa. Vanhempi väki muistaa myös täi- ja muut syöpäläissaunat, joilla tavoiteltiin samaa, eli pieneliöiden hävittämistä lämmön avulla.

Kuona-aineita ei hien mukana poistune merkittävästi, niitä varten on elimistöllä paremmat keinot maksassa ja munuaisissa. Hiki on pääasiassa vettä ja suoloja ja sen erittämisellä keho säätelee lämpötaloutta.

Saunomisen yleiset positiiviset vaikutukset, ennen kaikkea saunomisen jälkeinen hyvänolon tunne, ovat kaikkien suomalaisten tiedossa ja niitä on selitetty muun muassa lämmön aiheuttamilla hormonaalisilla muutoksilla, jotka mahdollisesti johtavat elimistön omien hyvänolon hormonien endorfiinien lisääntyneeseen eritykseen. Useimmat saunojat saavuttavat tämän olon rauhallisella saunomisella 70–90-asteisessa saunassa.

Osmo Saarelma
yleislääketieteen erikoislääkäri

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Tuoreista tutkimuksista neljä viidestä on totta ja yksi viidestä osoittautuu taruksi. Ongelma on siinä, että vasta aika näyttää, mikä on mitäkin.

Tiedäthän, että alkoholinaukku päivässä pitää verisuonet kunnossa. Se ei ikävä kyllä taidakaan pitää paikkaansa. Luotettava suomalainen kaksostutkimus nimittäin todisti, että jo kohtuukäyttö lisää kuolleisuutta.

–Totuus on suhteellista ja tieteellinen tutkimus muuttaa sitä koko ajan, professori Jussi Huttunen sanoo.

Totuudeksi kutsutaan sitä tietoa, jota 90 prosenttia alan tutkijoista pitää totena. Useimmiten enemmistö on oikeassa, joten siihen kannattaa luottaa.

– Mutta se 10 prosenttia tutkijoista on toisinajattelijoita, ja he saattavat muuttaa maailmaa, Huttunen sanoo.

Silti pitää aina olla tarkkana, jos tutkimuksen tulos on ristiriidassa yleisen lääketieteellisen käsityksen kanssa. Yleensä se ei silloin pidä paikkaansa.

Jussi Huttusen mukaan tutkimustulokset voi asettaa totuusmittarin asteikolle: toisessa päässä on 100-prosenttinen totuus ja toisessa 100-prosenttinen taru.

– Tupakka aiheuttaa keuhkosyöpää on 100-prosenttisesti totta ja beetakaroteeni suojaa keuhkosyövältä on 100-prosenttisesti tarua nykytutkimusten mukaan.

Suurin osa tieteellisestä tiedosta asettuu ääripäiden väliin. Esimerkiksi väite siitä, että tyydyttyneet rasvat aiheuttavat sepelvaltimotautia on vain 85-prosenttinen totuus.

– Väitteeseen liittyy 15 prosentin epävarmuus, koska kaikki tulokset eivät ihan mätsää, Huttunen sanoo.

Tuoreista tutkimuksista neljä viidestä on totta ja yksi viidestä osoittautuu taruksi. Ongelma on siinä, että vasta aika näyttää, mikä on mitäkin. Totuusarvo punnittaan tulevien tutkimusten avulla, eikä Minusta tuntuu siltä -perustelulle ole tieteessä sijaa.

 

Kun luet tiedeuutista, muista että

  • rotta- ja muista eläinkokeista voidaan vain harvoin päätellä mitään varmaa ihmisen sairauksien hoidosta ja ehkäisystä.
  • laajoilla väestötutkimuksilla saadaan esiin hypoteeseja mutta ei yleensä voida osoittaa sairauden syy-seuraussuhdetta.
  • sokko- ja kaksoissokkokokeet tuottavat vakuuttavinta näyttöä sairauksien syistä, hoidoista ja ehkäisystä.
  • meta-analyysit, jotka yhdistävät aiemmin tehdyt tutkimukset, tuottavat luotettavan tuloksen vain, jos tehnyt tutkimukset ovat hyviä.
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Jos terveydentilasi epäilyttää, älä kysy lääkäriltä lupaa matkustamiseen, sillä hän ei voi sitä antaa.

– Vastuu on aina matkustajalla itsellään, lääkäri Ari Kinnunen Matkustajan Lääkäripalvelusta muistuttaa.

Hänen mukaansa joka vuosi kymmenet matkalla sairastuneet ja hoidosta huimasti maksaneet suomalaiset kokevat tulleensa petetyiksi, koska eivät ole tulleet ajatelleeksi, että omalla riskillä mennään. Jos vaikka Aasiassa kiertomatkalla sairastuu, jää yksin oman kielitaitonsa varassa sairaalaan, kun muut jatkavat matkaansa.

Matkavakuutuskaan ei aina pelasta. Se korvaa kyllä odottamattoman sairauden hoitokulut, mutta jos olemassa oleva sairaus pahenee matkalla, korvataan korkeintaan 7–14 vuorokauden välttämätön lääketieteellinen hoito. Muu hoito ja kuljetukset menevät omasta pussista.

– Ja jos paluu ei onnistu omalla lennolla, kroonikko maksaa myös matkansa ja sen vaatimat erikoisjärjestelyt. Ambulanssilento mantereelta toiselle maksaa 100 000 euroa, Ari Kinnunen muistuttaa.

Euroopassa turvallista sairastua

Kun matkustaa EU- tai Eta-maissa tai Sveitsissä, on paremmassa turvassa. Matkalainen saa sairastuessaan lääkärin hoitoa samalla hinnalla kuin paikalliset. Sellainen sairaus hoidetaan, jonka hoito ei voi odottaa kotiinpaluuta.

Jos on eurooppalainen sairaanhoitokortti, saa matkan aikana hoitoa myös pitkäaikaissairauden, raskauden tai synnytyksen vuoksi. Kortin voi tilata ennen matkaa verkossa tai puhelimitse.

Apua hakevan on kuitenkin hyvä muistaa, että hoidon laatu ja määrä vaihtelee maittain. Esimerkiksi Espanjassa ja Portugalissa turisti ohjataan helposit yksityiselle puolelle hoitoon, koska julkinen on ruuhkautunut. Sitä Kela ei korvaa.

Pohjoismaissa ei välttämättä tarvitse eurooppalaista sairaanhoitokorttia, koska hoidon saa myös esittämällä voimassa olevan passin tai muun virallisen henkilöllisyystodistuksen.

Euroopan ulkopuolella hoitoa voi saada paikallisen asiakasmaksun hinnalla ainoastaan Australian julkisessa terveydenhuollossa, kun esittää Kela-kortin ja passin. Muissa maissa joutuu maksamaan hoidon kaikki kustannukset itse.

Se on kuitenkin hyvä muistaa, että Suomen valtio ei maksa ulkomailla sairastuneiden tai kuolleiden kuljetusta kotimaahan.

Lue lisää Kelan sivuilta hoidon korvaamisesta ulkomailla