Olen miettinyt suhteellisen kovana saunojana, että mitkä mahtavat olla saunomisen hyödyt ja haitat terveydelle ihan oikeiden tutkimusten perusteella. Puhutaan usein esim. kuona-aineiden poistumisesta hien mukana yms. Onko esimerkiksi saunomisesta haittaa tai hyötyä sydämen hyvinvoinnille, koska sydän joutuu pienen rasituksen alaiseksi joka saunakerralla?

Presidentti Kekkosen kerrotaan sanoneen saunatutkimukseen valtion rahaa pyytäneille tutkijoille, että sauna on ihan hyvä tutkimattakin. Tästä huolimatta saunan terveysvaikutuksia on vuosikymmenten mittaan varsin paljon tutkittu. Lyhyt yhteenveto kaikesta tutkimuksesta ei ole edes mahdollista, mutta aivan tiivistettynä loppupäätelmä lienee sama kuin Kekkosen, ainakin, kun kyse on terveistä henkilöistä. Aikakauskirja Duodecimissa oli kattava saunaa ja terveyttä koskeva teemanumero vuonna 1988 ja uudelleen saunatietoa päivitettiin vuonna 2007 numerossa 13. Nämä artikkelit ovat vapaasti luettavissa lehden verkkosivuilla duodecim.fi/aikakauskirja. 

Aika ajoin erityisesti ulkomailla suoritettujen tutkimusten perusteella kerrotaan saunassa oleskelun olevan vaarallista ja aiheuttaneen esimerkiksi sikiön keskushermoston kehityshäiriöitä tai sydänperäisiä äkkikuolemia. Suomessa laajoilla aineistoilla tehdyt vertailututkimukset ovat yleensä nämä yksittäistapauksista tehdyt päätelmät kumonneet. Selkeitä saunomisesta johtuvia haittoja terveille henkilöille on ollut vaikea osoittaa, mutta tutkijat ovat kuitenkin melko yksimielisiä siitä, että saunominen krapulassa sekä äkilliset lämpötilamuutokset (kova löylynotto ja sen jälkeen lumeen tai avantoon) eivät ole verenkiertoelimistölle hyväksi, etenkin, jos on taipumusta rytmihäiriöihin.

Toisaalta ei ole näyttöä, että sauna jotenkin parantaisi terveen sydämen kuntoa. Sen sijaan esimerkiksi miedossa lämmössä saunominen on ilmeisesti hyväksi sydämen vajaatoimintaa sairastavalle. Sydämen syketaajuutta hillitsevää beetasalpaajalääkitystä käyttävä saattaa tuntea saunan jälkeen huimausta, kun verenpaine laskee laajentuneen ihoverenkierron vuoksi. Muutenkin runsaasti verisuonisairauksien lääkkeitä käyttävän on syytä saunoa varovasti ja miedossa lämmössä.

Ihon läpi imeytyvät lääkkeet ja ihon alle pistetty insuliini voivat saunoessa ja ihon verenkierron vilkastuessa imeytyä tavallista nopeammin. Insuliinin osalta tilanne on sama kuin liikunnan harrastaminen lämpimässä, ja se on diabeetikon hyvä ottaa huomioon, mutta muutoin tällä lääkkeiden nopeutuneella imeytymisellä ole juuri käytännössä merkitystä. Ongelmana voi olla pikemminkin lääkelaastarin irtoaminen saunassa, mutta esimerkiksi hormonilaastareista tapahtuva hidas imeytyminen ei juuri saunomisesta häiriydy.

Hikoilu aiheuttaa kutinaa joillekin atoopikoille, mutta valtaosalle atoopikoista ja esimerkiksi psoriaasipotilaista saunominen sopii hyvin. Saunomisen ihoa kuivattavaksi sanottu ominaisuus johtunee enemmän saunomisen yhteydessä tapahtuvasta saippuapesusta kuin itse saunomisesta.
Myöskään yleisesti uskottu jalkasilsan tarttuminen saunassa ei ole todennäköistä. Muidenkaan taudinaiheuttajien tarttumiseen löylyhuoneen lauteiden välityksellä on erittäin huonot mahdollisuudet, useimmat taudinaiheuttajat kun kuolevat 55 asteen tai tätä alemmissa lämpötiloissa. Vanhempi väki muistaa myös täi- ja muut syöpäläissaunat, joilla tavoiteltiin samaa, eli pieneliöiden hävittämistä lämmön avulla.

Kuona-aineita ei hien mukana poistune merkittävästi, niitä varten on elimistöllä paremmat keinot maksassa ja munuaisissa. Hiki on pääasiassa vettä ja suoloja ja sen erittämisellä keho säätelee lämpötaloutta.

Saunomisen yleiset positiiviset vaikutukset, ennen kaikkea saunomisen jälkeinen hyvänolon tunne, ovat kaikkien suomalaisten tiedossa ja niitä on selitetty muun muassa lämmön aiheuttamilla hormonaalisilla muutoksilla, jotka mahdollisesti johtavat elimistön omien hyvänolon hormonien endorfiinien lisääntyneeseen eritykseen. Useimmat saunojat saavuttavat tämän olon rauhallisella saunomisella 70–90-asteisessa saunassa.

Osmo Saarelma
yleislääketieteen erikoislääkäri

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Olen 23-vuotias hoikka nainen, joka kärsii jatkuvista vatsavaivoista ja valtavan voimakasäänistä vatsan murinasta. Laktoosi-intoleranssi on todettu lapsena. Kaikkia mahdollisia ruokavalioita on kokeiltu, ja nytkin on laktoositon ja gluteeniton ruokavalio. Ylä- ja alavatsa on tähystetty, mutta mitään poikkeavaa ei ole löytynyt. Murina on niin voimakasta, että kuuluu kymmenien metrien päähän. Vaivat rajoittavat pahasti elämää, kun ei kehtaa kotoa enää lähteä juuri mihinkään. Mitään syytä vaivaan ei löydy. Miksei?

Vatsavaivat, joiden taustalta ei asianmukaisista tutkimuksista huolimatta löydy sairautta luokitellaan toiminnallisiksi vaivoiksi. Se tarkoittaa, että suolen toiminta on jollain lailla poikkeavaa mutta syytä ei voida osoittaa. Kyseessä ei ole sairaus, vaan ominaisuus. Osa ihmisistä on luonnostaan herkkävatsaisia.

Heidän elimistönsä reagoi stressiin tai muihin poikkeustiloihin suolisto-oireilla. Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) on tavallisin toiminnallinen vatsavaiva. Siihen liittyy tyypillisesti vatsan turvottelua, paikkaa vaihtavia vatsakipuja ja vaihtelevaa suolen toimintaa.

Toiminnallisten vatsavaivojen hoidossa tärkeintä on noudattaa terveellisiä elintapoja eli minimoida stressi, pyrkiä säännölliseen vuorokausirytmiin, huolehtia riittävästä unesta, harrastaa liikuntaa ja syödä terveellisesti ja monipuolisesti. Tiettyjen imeytymättömien ns. FODMAP-hiilihydraattien vähentäminen ruokavaliossa auttaa hillitsemään suolikaasun muodostumista, ja moni saa tästä avun. Ummetusta, ripulia, suolikaasujen ylimääräistä muodostusta ja vatsakipuja voidaan tarvittaessa hoitaa lääkkeillä, mutta toiminnallisissa vatsavaivoissa näiden käyttö tulisi rajoittaa tilapäiseksi.
 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Vatsan murina hävettää

Prosessoitu suomalainen maito, viljat, sokerit, stressi, keinomakeutusaineet, prosessoidut kasviöljyt (rypsiöljy, margariinit, levitteet, kasvirasvakermat jne...) ja lisäaineet. Ne kun jättää pois, rauhoittuu elimistö aika monella. Viljojen ja/tai maidon sekä rypsiöljyn karsiminen ei tietenkään ratkaise kaikkien ihmisten kaikkia mahdollisia terveysongelmia, mutta todella monella erittäin nopea ja yksinkertainen tie parempaan hyvinvointiin, joka ei maksa mitään. Viljaton ja/tai maidoton...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Liian korkean verenpaineen kanssa eläminen on hengenvaarallista. Onneksi paineiden tasaamiseen on keinoja.

1. Milloin korkea verenpaine muuttuu verenpainetaudiksi?

Verenpainetaudista puhutaan, kun verenpaine on toistuvissa mittauksissa noin 140/90 elohopeamillimetriä tai tämän yli. Kotimittauksissa tämä vastaa arvoa 135/85. Jos selkeää tulosta ei saada, tutkittava voi pitää vuorokauden ajan verenpainetta rekisteröivää laitetta.

2. Mistä verenpainetauti johtuu?

Kohonnen verenpaineen taustalla voivat vaikuttaa perinnöllisten seikkojen lisäksi elämäntapatekijät, kuten stressi, runsas suolan käyttö, ylipaino, tupakointi, reipas alkoholin juominen tai liikunnan vähäisyys. Myös tulehduskipulääkkeiden runsas napsiminen ja joillakin vähäinenkin lakritsin syöminen

voi nostaa verenpainetta. Iän myötä verisuonet menettävät kimmoisuuttaan ja ylä- ja alapaineen välinen ero, niin sanottu pulssipaine, kasvaa. Joskus verenpainetta kohottavat sairaudet, kuten munuaisten vajaatoiminta.

3. Kuinka nopeasti verenpainetauti vaurioittaa?

Korkea verenpaine voi aiheuttaa välittömänkin hengenvaaran, mutta yleensä vaikutukset tulevat vuosien saatossa. Joskus sairauden ensimmäinen oire saattaa olla sydäninfarkti tai aivoverenkiertohäiriö, kuten aivoverisuonitukos tai aivoverenvuoto, mutta useimmiten tauti on oireeton. Jotkut valittavat päänsärkyä tai huimausta. Kun verenpainetauti saadaan hoidettua, monet kokevat olonsa paremmaksi.

Nykyään verenpainelääkitys pyritään lisävaurioiden välttämiseksi aloittamaan mahdollisimman vikkelästi.

4. Mitkä elimet ovat vaarassa verenpainetaudissa?

Aivot, sydän, munuaiset ja silmät. Silmänpohjan kovettuneet verisuonet saattavat ratkeilla ja tihkuttaa verta, jolloin näkökyky voi heikentyä pysyvästikin. Aivojen pieniin verisuoniin tulee hauraita kohtia ja pullistumia, jotka saattavat repeytyä. Syntyy vuotoja ja tukoksia. Myös verenvirtaus aivojen valkeassa

aineessa heikkenee, mikä kasvattaa Alzheimerin taudin riskin kymmenkertaiseksi. Munuaisten verisuonten vaurioituminen voi johtaa pahimmillaan munuaisten vajaatoimintaan ja keinomunuaishoitoon, dialyysiin. Verenpaineen murjoma sydänlihas saattaa jäädä vajaatoimintaiseksi, jolloin se ei enää jaksa pumpata verta kunnolla eteenpäin, myös rytmihäiriöt yleistyvät.

5. Korjaantuvatko elimistön vauriot, kun paine saadaan alas?

Syntyneitä vaurioita ei voida enää korjata, mutta uusien vaurioiden, kuten aivoverenkiertohäiriöiden syntyminen estyy.

6. Kuinka verenpainetautia hoidetaan?

Ruokavaliossa kannattaa suosia pehmeitä rasvoja, kuitupitoisia marjoja, kasviksia ja hedelmiä sekä hillitä suolan käyttöä tai siirtyä mineraalisuolaan. Myös liikunta, hyvä uni ja rentoutuminen on tärkeää. Aina elämäntapojen korjaaminen ei yksin riitä laskemaan verenpainetta ja silloin tarvitaan myös lääkitystä. Lääkitys aloitetaan, jos verenpaine on yli 140/90 elohopeamillimetriä 4–6 kuukauden elämäntaparemontin jälkeen tai joskus aiemminkin. Lääkityksen teho paranee selvästi, jos tekee samaan aikaan elämäntapamuutoksia. Verenpaine saadaan putoamaan eri keinoja ja lääkkeitä yhdistelemällä.

Asiantuntijat: Risto O. Roine, neurologian professori, Aivoliiton ylilääkäri. Päivi Korhonen, yleislääketieteen professori, Suomen Verenpaineyhdistyksen puheenjohtaja. Marja Ruuti, laillistettu ravitsemusterapeutti.

Vierailija

Keittääkö painekattila? Näin tasaat paineita

Korkea verenpaine ei ole itsenäinen sairaus, vaan oire niinkuin on esimerkiksi kuume. Molemmissa tapauksissa olisi hyvä selvittää oireen aiheuttaja. Aikuisista suomalaisista noin kahdella miljoonalla on kohonnut verenpaine ja verenpainelääkkeitä käyttää noin miljoona suomalaista. Liika natrium (yksi syy tusinasta, joka voi nostaa verenpainetta) ei kerry elimistöön vaan poistuu virtsan mukana. Siis normaalisti, kun elimistö on tasapainossa. Näin ei käy jos noudattaa virallisterveellistä (liikaa...
Lue kommentti