Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Olen 23-vuotias nainen. Viime kesänä minulla todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta. Lääkitys aloitettiin ja sen seurauksena painoni laski kuusi kiloa. Millainen tauti on ja paljonko sitä on Suomessa?

Kilpirauhanen on parikymmentä grammaa painava kaksiosainen elin, joka sijaitsee henkitorven molemmin puolin rintalastan yläpuolella. Lääketieteellinen termi glandula thyreoidea merkitsee samaa, sillä latinan glandula on rauhanen ja kreikan sana thyreos kilpi. Tämän perusteella kilpirauhasen tuottama hormoni on nimetty tyroksiiniksi.

Kilpirauhasen vajaatoiminta voi olla jo syntyessä, onneksi erittäin harvoin eli yhdellä 4 000:sta vastasyntyneestä. Tämän varhaiseksi toteamiseksi ja hoitamiseksi vastasyntyneiltä tutkitaan kilpirauhaskoe. Aikuisilla kilpirauhasen vajaatoiminta ei ole mikään harvinaisuus. Oppikirja kertoo, että jossain elämänsä vaiheessa 2 prosenttia naisista ja 0,1–0,2 prosenttia miehistä sairastuu siihen. Kilpirauhasen vajaatoiminta voi myös puhjeta lapsuudessa, vaikka se on paljon harvinaisempaa kuin aikuisilla. Tärkeä vihje tällöin on lapsen kasvun hidastuminen.

Vajaatoiminnan yleisin syy on autoimmuuni-tulehdus kilpirauhasessa. Autoimmuuni tarkoittaa, että elimistö alkaa tuottaa vasta-aineita omia kudoksia vastaan, tässä tapauksessa kilpirauhasen solujen aineosia vastaan.

Tulehdus on hidas eikä se yleensä "tunnu" kilpirauhasessa lainkaan. Vuosien mittaan kilpirauhassolut tuhoutuvat siinä määrin, että ne eivät pysty tuottamaan riittävästi tyroksiinihormonia. On muitakin syitä vajaatoimintaan. Jos kilpirauhasta joudutaan kasvaimen takia leikkaamaan tai liikatoiminnan vuoksi hoitamaan radioaktiivisella jodilla, hormonin tuotanto yleensä vähenee tai loppuu kokonaan.

Autoimmuunitulehdusta ei siis yleensä itse huomaa, mutta tyroksiinihormonin puute aiheuttaa vähitellen monia oireita. Yleisimmät ovat väsymys, ihon kuivuus, palelu, turvotus silmäluomissa, kasvoissa ja muuallakin, ummetus ja painon nousu. Oireet tulevat hitaasti kuukausien aikana, ja alussa helposti ajatellaan, että jostain syystä vain ollaan alamaissa. Kunnes vaivat pahenevat siinä määrin, että hakeudutaan lääkäriin.

Vaikeinta kilpirauhasen vajaatoiminnassa on, että aina ei tulla epäilleeksi sairautta. Kun tauti on todettu, kaikki on lääkärille ja myös potilaalle helppoa. Vajaatoiminta voidaan todeta ja varmistaa yksinkertaisilla verikokeilla.

Hoitokin on helppoa, sillä tabletteina nautittu tyroksiini-hormoni poistaa kaikki vajaatoiminnan oireet. Elimistömme kannalta on loppujen lopuksi sama, onko tyroksiini peräisin kilpirauhasesta vai tabletista. Tyroksiinin sopiva annos hienosäädetään verikokeilla kullekin sopivaksi. Paljon ihminen ei hormonia tarvitse, sillä keskimääräinen annos päivässä on 0,1–0,2 milligrammaa. Vajaatoiminta on pysyvä, joten tyroksiinitabletteja joutuu käyttämään lopun ikää.

Pertti Mustajoki
professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Tietoa kilpirauhasen vajaatoiminnasta?

Vierailija 26.08.2014 klo 01:51 Minäkin olen kärsinyt ihmeellisistä oireista vaikka kuinka pitkään, mutta terveyskeskuksessa ei osattu sanoa asiaan mitään. Kävin työpaikkalääkärillä, joka epäli heti kilpparia, mutta kun veriarvot olivat viitearvojen sisällä, sain masennuslääkettä ja se siitä. Kun oireet pahenivat entisestään, ilmeni, että tuttavissani oli kilpparivajakkeja, jotka tunnistivat oireet ja käskivät lähteä tutkituttamaan itseni ja sassiin! No kun olin jo 8 vuotta ihmetellyt asiaa,...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.