Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Olen 23-vuotias nainen. Viime kesänä minulla todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta. Lääkitys aloitettiin ja sen seurauksena painoni laski kuusi kiloa. Millainen tauti on ja paljonko sitä on Suomessa?

Kilpirauhanen on parikymmentä grammaa painava kaksiosainen elin, joka sijaitsee henkitorven molemmin puolin rintalastan yläpuolella. Lääketieteellinen termi glandula thyreoidea merkitsee samaa, sillä latinan glandula on rauhanen ja kreikan sana thyreos kilpi. Tämän perusteella kilpirauhasen tuottama hormoni on nimetty tyroksiiniksi.

Kilpirauhasen vajaatoiminta voi olla jo syntyessä, onneksi erittäin harvoin eli yhdellä 4 000:sta vastasyntyneestä. Tämän varhaiseksi toteamiseksi ja hoitamiseksi vastasyntyneiltä tutkitaan kilpirauhaskoe. Aikuisilla kilpirauhasen vajaatoiminta ei ole mikään harvinaisuus. Oppikirja kertoo, että jossain elämänsä vaiheessa 2 prosenttia naisista ja 0,1–0,2 prosenttia miehistä sairastuu siihen. Kilpirauhasen vajaatoiminta voi myös puhjeta lapsuudessa, vaikka se on paljon harvinaisempaa kuin aikuisilla. Tärkeä vihje tällöin on lapsen kasvun hidastuminen.

Vajaatoiminnan yleisin syy on autoimmuuni-tulehdus kilpirauhasessa. Autoimmuuni tarkoittaa, että elimistö alkaa tuottaa vasta-aineita omia kudoksia vastaan, tässä tapauksessa kilpirauhasen solujen aineosia vastaan.

Tulehdus on hidas eikä se yleensä "tunnu" kilpirauhasessa lainkaan. Vuosien mittaan kilpirauhassolut tuhoutuvat siinä määrin, että ne eivät pysty tuottamaan riittävästi tyroksiinihormonia. On muitakin syitä vajaatoimintaan. Jos kilpirauhasta joudutaan kasvaimen takia leikkaamaan tai liikatoiminnan vuoksi hoitamaan radioaktiivisella jodilla, hormonin tuotanto yleensä vähenee tai loppuu kokonaan.

Autoimmuunitulehdusta ei siis yleensä itse huomaa, mutta tyroksiinihormonin puute aiheuttaa vähitellen monia oireita. Yleisimmät ovat väsymys, ihon kuivuus, palelu, turvotus silmäluomissa, kasvoissa ja muuallakin, ummetus ja painon nousu. Oireet tulevat hitaasti kuukausien aikana, ja alussa helposti ajatellaan, että jostain syystä vain ollaan alamaissa. Kunnes vaivat pahenevat siinä määrin, että hakeudutaan lääkäriin.

Vaikeinta kilpirauhasen vajaatoiminnassa on, että aina ei tulla epäilleeksi sairautta. Kun tauti on todettu, kaikki on lääkärille ja myös potilaalle helppoa. Vajaatoiminta voidaan todeta ja varmistaa yksinkertaisilla verikokeilla.

Hoitokin on helppoa, sillä tabletteina nautittu tyroksiini-hormoni poistaa kaikki vajaatoiminnan oireet. Elimistömme kannalta on loppujen lopuksi sama, onko tyroksiini peräisin kilpirauhasesta vai tabletista. Tyroksiinin sopiva annos hienosäädetään verikokeilla kullekin sopivaksi. Paljon ihminen ei hormonia tarvitse, sillä keskimääräinen annos päivässä on 0,1–0,2 milligrammaa. Vajaatoiminta on pysyvä, joten tyroksiinitabletteja joutuu käyttämään lopun ikää.

Pertti Mustajoki
professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Tietoa kilpirauhasen vajaatoiminnasta?

Vierailija 26.08.2014 klo 01:51 Minäkin olen kärsinyt ihmeellisistä oireista vaikka kuinka pitkään, mutta terveyskeskuksessa ei osattu sanoa asiaan mitään. Kävin työpaikkalääkärillä, joka epäli heti kilpparia, mutta kun veriarvot olivat viitearvojen sisällä, sain masennuslääkettä ja se siitä. Kun oireet pahenivat entisestään, ilmeni, että tuttavissani oli kilpparivajakkeja, jotka tunnistivat oireet ja käskivät lähteä tutkituttamaan itseni ja sassiin! No kun olin jo 8 vuotta ihmetellyt asiaa,...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Kuva Shutterstock

Olen 47-vuotias esivaihdevuosivaivoista kärsivä nainen. Olen pärjännyt hyvin estrogeenilaastarilla 25 µg. Laastari oli apteekista loppu, ja sain tilalle estrogeenigeeliä. Eikö sen annos ole huomattavasti isompi? En haluaisi käyttää kuin juuri sen verran hormonia kuin tarpeen on. Mikä hoitomuoto on turvallisin?

Tämä on ajankohtainen kysymys, koska sekä estrogeenigeelivalmisteiden että estrogeenilaastareiden saatavuudessa on ollut runsaasti ongelmia. Näin ollen monen käyttäjän lääkehoitoa on jouduttu muuttamaan.

Pakkauksessa hormonien määrä on kuvattu eri tavoin, joko milligrammoina (mg) tai mikrogrammoina (µg). Suun kautta otettavat estradiolitabletit sisältävät estrogeenia joko 1 tai 2 mg. Geelivalmisteiden välissä on pieniä eroja, mutta otan esimerkin yhdestä valmisteesta, jossa 1 g geeliä sisältää 0,6 mg estradiolia. Geeliä sisältävää annospumppua käytettäessä 1 painallus vastaa 0,75 mg:n estradioliannosta. Geelin sisältämän estradiolin biologinen hyötyosuus on enintään 10 %, joten vuorokaudessa saatava estradiolin määrä on noin 50 µg. Laastareissa taas kuvataan vahvuus yksiköllä µg/ 24 tuntia (kysyjän tapauksessa hänellä oli käytössä 25 µg laastari). Tässä tapauksessa kerrotaan, kuinka paljon estradiolia laastarista vapautuu naisen verenkiertoon vuorokauden kuluessa.

Jonkin verran valmisteiden imeytymisen välillä on yksilöllisiä eroja, mutta suurin piirtein voidaan arvioida saman vahvuisiksi seuraavat annokset: 1 mg tabletti suun kautta, iholle kiinnitettävä 37,5 ug laastari ja 1(-2) painallusta geeliä iholle levitettynä. Kysyjän saama hormoniannos ei siis ole huomattavasti isompi; lisäksi geeliannosta voi itsekin säätää.

Annostelumuodon voi valita itse. Ihon kautta annostelua suositaan silloin, kun naisella on veritulppariskiä lisääviä tekijöitä. Ja kuten kysyjä toteaa, kannattaa käyttää estrogeenia vain sen verran, että vaihdevuosioireita ei tule.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.