Minulla on jo 5 vuoden ajan ollut päänsärkyä noin 3 kertaa viikossa. Särky alkaa yleensä illalla ja tuntuu otsalla, ohimoilla ja  silmien takana. Olen 51-vuotias nainen, jolla ei enää kuukautisia ole. Särky on ikävää ja rajoittavaa. Olen käyttänyt ensin Burana caps -lääkettä, sitten Ketomex 100 mg reseptillä ja viimeksi Panadol 1 g reseptillä. Lääkkeet eivät ole auttaneet. Muuna lääkkeenä on masennuksen takia Sertralin ja Lamictal sekä Simvastatin kohonneeseen kolesteroliin. Olen käynyt silmälääkärillä eikä silmistä löydetty mitään sairautta.
Haluaisin tietää, mitä muuta lääkettä voisi käyttää? Minusta tämä ei ole migreeniä, koska sahalaitoja tai valoarkuutta ei ole. Minun ei tarvitse olla petipotilaana vaan yritän hoitaa päivittäiset työni. Neurologille en ole päässyt julkisella puolella ja yksityislääkäriin ei ole varaa. Minua kiinnostaa sekin, mistä päänsärky ylipäätään johtuu ja miten lääkkeet sitä hoitavat?

Päänsärky on yleisin neurologinen oire ja suurimmassa osassa tapauksia vaaraton vaikka ei harmiton. Päänsärylle tulee aina pyrkiä löytämään syy, vaikka joskus se jää epäselväksi perusteellista tutkimuksista huolimatta. Tutkimukset aloitetaan perusterveydenhuollossa.

Yleisimmät päänsäryn syyt ovat migreeni ja lihasjännityspäänsärky. Usein nämä esiintyvät yhdessä. Esioireen, kuten sahalaitakuvion, puuttuminen ei poissulje migreeniä. Itse asiassa 85 % migreenitapauksista ei tule esioireita.

Särkynne on alkanut 46-vuotiaana. Mikäli teillä ei ollut migreeniä nuorempana, se on hyvin epätodennäköinen nykyisen särkynne syy. Nuorena alkanut migreeni voi aktivoitua tauon jälkeen vanhempana. Jos särkynne on kohtauksellinen, kipu sykkivää tai jyskyttävää, jos siihen liittyy aistiherkkyyksiä (paitsi valoherkkyyttä migreeniin voi liittyä ääni- tai hajuherkkyyttä) ja jos lähisukulaisillanne on migreeni, tämä vaihtoehto on hyvinkin mahdollinen. Tällöin kannattaa kokeilla migreenin täsmälääkkeitä.  

Lihasjännityspäänsärylle on tyypillistä, että särky pahenee iltaa kohti, tuntuu otsalla ja ohimoilla, usein tasaisena pantamaisena puristuksena. Siihen voi liittyä huimauksen tai pahoinvoinnin tuntemuksia, mutta ei oksentelua. Kevyt liikunta usein helpottaa kipua, toisin kuin migreenissä. Lihasjännityspäänsäryn tärkein hoito on rentouttava liikunta, esim. sauvakävely, keppijumppa, selkäuinti tai tanssi. Hieronnan vaikutus on lyhytaikainen. Fysioterapeutin opastama henkilökohtainen liikehoito-ohjelma on tarpeen, jos liikunnan lisäyksellä ei pääse tuloksiin. Lihaskireyttä poistavista lääkkeistä voi olla apua kipukierteen katkaisemisessa.

Suhteellisen yleisiä päänsäryn syitä ovat poskiontelotulehdus ja kohonnut verenpaine. Silmänpaineen kohoaminen lienee poissuljettu? Käyttämänne lääkkeet Sertralin ja Lamictal aiheuttavat usein päänsärkyä. Liittyikö jommankumman lääkkeen aloitus päänsäryn ilmaantumiseen? Simvastatin aiheuttaa päänsärkyä vain harvoin.

Viiden vuoden päänsärky ilman pahenemista on jo osoitus vaivan hyvänlaatuisuudesta. Mikäli yleislääkärin tekemä kliininen neurologinen tutkimus on normaali, kuvauksia ei tarvita. Hoitoon reagoimaton, paheneva, työ- tai toimintakykyä rajoittava päänsärky on peruste lähettää potilas erikoissairaanhoitoon arvioitavaksi.   

Aivokudos ei tunne kipua. Jos päänsäryn syy on kallon sisäinen prosessi, kipu voi johtua kallonsisäisen paineen noususta, verisuonten venyttymisestä tai aivokalvojen ärsyyntymisestä. Yleisiä kallon ulkopuolisia syitä ovat niskalihasten kiinnityskohtien tulehdus tai kaularangan kulumasta johtuva hermopuristus. Migreenikipu johtuu lisääntyneestä CGRP-peptidin vapautumisesta, joka aiheuttaa kallon ulkopuolisten verisuonten laajenemisen. Migreenin täsmälääkkeiden vaikutus perustuu tämän prosessin jarruttamiseen serotoniinjärjestelmän toimintaa tehostamalla.

Seppo Soinila
neurologian poliklinikan ylilääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Viiden vuoden päänsärky?

Migreeni helpottaa, kun löytää syyn ja se EI ole lääkkeen puute vaan yleensä hajusteet lisäaineet stressi jokin ruoka-aine lääkkeen haittavaikutus Miksi syöt masennuslääkkeitä? Kelan lääkekorvaustilaston mukaan 1 067 964 suomalaista käytti vuonna 2010 masennus-, psykoosi-, neuroosi- ja unilääkkeitä. Lasten ja nuorten psyykenlääkkeiden käyttö on kolminkertaistunut 2000-luvulla. 15–24-vuotiaista suomalaisnuorista yli 50 000 sai viime vuonna jotakin psyyken toimintaa säätelevää lääkettä. Selvästi...
Lue kommentti