Kysyjä on kuusikymppinen nainen, häneltä on leikattu rintasyöpä 10 vuotta sitten. Gynekologisessa ultraäänitutkimuksessa on todettu pari vuotta sitten oikealla 20 x 20 mm kysta, jossa ei ole sisäkaikuja. Hän pohtii, onko löydös huolestuttava. Kysta ei häviä? Onko siinä syöpäriskiä?

Munasarja on rakkulainen elin; hedelmällisessä iässä olevalla naisella siinä nähdään ultraäänitutkimuksessa aina muutamia munarakkulan alkuja. Vaihdevuosien jälkeen munarakkuloita ei yleensä enää nähdä, ja munasarjat ovat kooltaan pienemmät ja rakenteeltaan tiiviit.
Normaalissa kuukautiskierrossa munarakkula kypsyy kahden viikon aikana, se on suurimmillaan ennen munasolun irtoamista (ovulaatiota), silloin se on 20–25 mm halkaisijaltaan.

Kun ovulaatio on tapahtunut, munarakkulan paikalle muodostuu keltarauhanen, joka toimii kaksi viikkoa. Keltarauhanenkin nähdään usein UÄ-tutkimuksessa: sen koko voi vaihdella, se voi olla jopa 40–50 mm kooltaan. Näin ollen onkin tärkeää tietää kuukautiskierron vaihe kun UÄ-tutkimusta tehdään, jotta löydös osataan tulkita oikein.
Kystat ovat tavallisia löydöksiä UÄ-tutkimuksessa.

Kystaksi ei pitäisi kutsua alle 30 mm kokoisia rakkuloita. Kystat ovat yleensä ns. toiminnallisia, ja ne häviävät muutaman viikon tai kuukauden odottelun jälkeen. Munarakkulasta voi muodostua kysta, jos se ei ovulaation yhteydessä ole kunnolla puhjennut, vaan kerää sisälleen nestettä. Samoin keltarauhanen voi olla kystamainen. Kooltaan ne voivat olla jopa 5–6 cm, eivätkä yleensä aiheuta mitään oireita.
Vaihdevuosienkin jälkeen munasarjoissa voi olla nesterakkuloita eli kystia.

Kun munasarjassa on nähty tutkimuksen yhteydessä yli 4 cm kokoinen kysta, se on hyvä tarkistaa. Kahden kuukauden kontrolliväli on varsin sopiva. Jos kysta ei ole hävinnyt, on syytä selvittää sen luonnetta tarkemmin. Onneksi vain harvoin kyseessä on pahanlaatuinen kasvain. Kysta on silloin yleensä erinäköinen: se saattaa olla monilokeroinen, kystan sisäseinämä ei ole sileä, ja kystaan liittyy kiinteämpiä kudosalueita.

Tämän tyyppiset muutokset vaativat leikkaushoidon. Kysyjän tapauksessa kysta on pieni, vain 20 mm halkaisijaltaan, eikä se ole seurannassa muuttunut. Mitään toimenpiteitä ei tarvita.

Hälyttävimpiä pahanlaatuisuuteen viittaavia kaikututkimuslöydöksiä ovat kasvaimen sekakaikuisuus, sormimaiset ulokkeet kasvaimen sisällä ja kasvaimen ulkopuolella oleva vatsaonteloon kertynyt neste, ns. askites.

 

Aila Tiitinen
naistentautien professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.