Olin selkäkivun vuoksi lääkärissä, hän tulkitsi kivun noidannuoleksi. Selässäni oli kuitenkin ihottumaa ja hoitaja arveli sitä vyöruusuksi. Hoito viivästyi monella päivällä. Vieläkin vyöruusualue kutiaa ja kihelmöi. Olen kuullut, että oireet voivat kestää vuosikausia, ja tauti voi jopa uusia. Pitääkö paikkansa, että sairauden estoon on rokote? Voiko sen ottaa, vaikka on sairastanut vyöruusun?

Vyöruusu harhauttaa usein lääkäriäkin. Kun ensin tuntuu vain kipua ja monesti tunnistettava rakkulainen ihottuma tulee vasta usean päivän jälkeen tulee. Vyöruusu sinänsä paranee itsestään, mutta joskus se jättää kiusallisen tai jopa hankalasti hoidettavan kivun. Taudin alkuvaiheessa aloitettu viruslääkehoito (esimerkiksi asikloviiri), lyhentää hieman sairastamisaikaa ja vähentää vakavia ongelmia esimerkiksi silmän seudun vyöruusussa. Viruslääkehoito on erityisen tarpeen niille, joilla on jokin immuunijärjestelmän sairaus tai pysyvä kortisonihoito.

Hoito ei ilmeisesti kuitenkaan vähennä jälkikipua. Jälkikivun hoitoon käytetään ensisijaisesti tavallisia särkylääkkeitä. Jos nämä eivät riitä, voidaan käyttää kipukynnystä nostavaa amitriptyliiniä tai voimakkaampia kipulääkkeitä. Kipu kyllä yleensä loppuu ajan kanssa, mutta aika voi olla pitkäkin, ikävimmillään vuosia.

Vyöruusu on virustauti, jonka aiheuttaa elimistöön aikaisemmin sairastetun vesirokon jäljiltä jäänyt vesirokkovirus (herpes zoster). Vaikka virus siis jo on elimistössä, vyöruusua voidaan silti ehkäistä rokotteella (Zostavax), joka ei ole tavallinen reseptivalmiste, vaan sen käyttö vaatii erityisluvan, jolloin tarve on erikseen perusteltava. Tutkimusten mukaan rokote vähentää vyöruusun mahdollisuuden noin puoleen, ei siis kokonaan estä sairautta. Lisäksi rokote näyttää jonkin verran vähentävän jälkikivun kehittymistä niille, joille rokotuksesta huolimatta vyöruusu tulee.

Koska vyöruusu uusii harvoin, luultavasti sen sairastaneelle ei ole rokotuksesta mitään hyötyä. Lähinnä siitä hyötyvät mainitut immuunipuutoksista kärsivät erityisryhmät, joille vyöruusu saattaa olla vakava sairaus.

Osmo Saarelma
erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Joka viides 50 vuotta täyttänyt mies saa vähintään yhden osteoporoosiperäisen murtuman ja naisista joka kolmas. Naisten suurempi lukumäärä johtuu siitä, että naisilla on hennompi luuston rakenne. 400 000 suomalaista sairastaa osteoporoosia (osteoporoosi eli luukato on luustoa haurastuttava ja luunmurtumille altistava yleissairaus) ja 400 000 suomalaista sairastaa osteopeniaa (osteporoosiin johtavaa alkavaa luukatoa). Osteoporoosilääkitystä syö n. 80 000 osteoporootikkoa. Suomessa syntyy yli 40...
Lue kommentti
Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Liukuesteet ei montaa euroa maksa. Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi proteiinia, C-vitamiinia (400mg), D-vitamiinia (50-100µg), magnesiumia (200-400mg) sekä K2-vitamiinia (50-100µg). Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa oikean ravitsemuksen kanssa sekä auttaa myös luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa. Luukudos uusiutuu jatkuvasti luun hajoamisen ja luun muodostumisen vuorotellessa. Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Vuoden 2011...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock

Olen 47-vuotias esivaihdevuosivaivoista kärsivä nainen. Olen pärjännyt hyvin estrogeenilaastarilla 25 µg. Laastari oli apteekista loppu, ja sain tilalle estrogeenigeeliä. Eikö sen annos ole huomattavasti isompi? En haluaisi käyttää kuin juuri sen verran hormonia kuin tarpeen on. Mikä hoitomuoto on turvallisin?

Tämä on ajankohtainen kysymys, koska sekä estrogeenigeelivalmisteiden että estrogeenilaastareiden saatavuudessa on ollut runsaasti ongelmia. Näin ollen monen käyttäjän lääkehoitoa on jouduttu muuttamaan.

Pakkauksessa hormonien määrä on kuvattu eri tavoin, joko milligrammoina (mg) tai mikrogrammoina (µg). Suun kautta otettavat estradiolitabletit sisältävät estrogeenia joko 1 tai 2 mg. Geelivalmisteiden välissä on pieniä eroja, mutta otan esimerkin yhdestä valmisteesta, jossa 1 g geeliä sisältää 0,6 mg estradiolia. Geeliä sisältävää annospumppua käytettäessä 1 painallus vastaa 0,75 mg:n estradioliannosta. Geelin sisältämän estradiolin biologinen hyötyosuus on enintään 10 %, joten vuorokaudessa saatava estradiolin määrä on noin 50 µg. Laastareissa taas kuvataan vahvuus yksiköllä µg/ 24 tuntia (kysyjän tapauksessa hänellä oli käytössä 25 µg laastari). Tässä tapauksessa kerrotaan, kuinka paljon estradiolia laastarista vapautuu naisen verenkiertoon vuorokauden kuluessa.

Jonkin verran valmisteiden imeytymisen välillä on yksilöllisiä eroja, mutta suurin piirtein voidaan arvioida saman vahvuisiksi seuraavat annokset: 1 mg tabletti suun kautta, iholle kiinnitettävä 37,5 ug laastari ja 1(-2) painallusta geeliä iholle levitettynä. Kysyjän saama hormoniannos ei siis ole huomattavasti isompi; lisäksi geeliannosta voi itsekin säätää.

Annostelumuodon voi valita itse. Ihon kautta annostelua suositaan silloin, kun naisella on veritulppariskiä lisääviä tekijöitä. Ja kuten kysyjä toteaa, kannattaa käyttää estrogeenia vain sen verran, että vaihdevuosioireita ei tule.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.