Runsaasti hedelmiä ja kasviksia syövien paino ei nouse iän myötä yhtä paljon kuin epäterveellisemmin ruokailevien. Tutkijat uskovat tämän johtuvan pitkälti hedelmien ja kasvisten sisältämistä flavonoideista ja flavonoleista.

British Medical Journalin julkaisemat tulokset perustuvat 125 000 miehen ja naisen terveystietoihin kolmesta suuresta terveystutkimuksesta. Osallistujien ruokavaliota ja painonkehitystä on seurattu vuodet 1986–2011.

Tutkijoiden tavoite oli selvittää, mitkä eri flavonoidien alaluokat ovat parhaita painonhallinnassa. Flavonoidien oletetut terveysvaikutukset perustuvat niiden kykyyn vähentää vapaiden happiradikaalien haitallisia vaikutuksia kehossa.

Tulosten perusteella suotuisia vaikutuksia näyttäisi olevan melkein kaikilla flavonoideilla, mutta voimakkaimmat yhteydet havaittiin antosyaania, flavonolipolymeerejä ja flavonoleja runsaasti ruoastaan saavilla. Nämä yhteydet näkyivät riippumatta osallistujan muusta ruokavaliosta ja monista elämäntavoista. Kyseisiä flavonoideja on paljon mm. mustikoissa, omenissa, teessä, marjoissa ja päärynöissä.

Tulokset viittaavat vahvasti siihen, että hedelmien, marjojen ja kasvisten suosiminen voi auttaa painonhallinnassa. On kuitenkin hyvin vaikea osoittaa, mikä tällaisessa ruokavaliossa tarkalleen vaikuttaa painon kertymiseen. Oli tarkka mekanismi mikä tahansa hedelmien ja kasvisten syöminen kannattaa niiden lukuisten terveyshyötyjen vuoksi.

Uutispalvelu Duodecim
(BMJ 2016;352:i17)
http://www.bmj.com/content/352/bmj.i17

Autoliikenteen päästöjen on monissa tutkimuksissa osoitettu altistavan sydän- ja verisuonitaudeille ja myös aivoverenkierron häiriöille. Tuore yhdysvaltalaistutkimus lisää näyttöä entisestään, ja osoittaa suurten katujen lähellä asuvien kaupunkilaisten sairastuvan muita todennäköisemmin aivoinfarkteihin.Tulokset julkaistiin Stroke-lehdessä, ja ne perustuvat pitkäaikaisen Northern Manhattan Studyn aineistoihin. Tutkimuksessa 3 300 manhattanilaista miestä ja naista seurattiin 15 vuoden ajan, ja tuona aikana heistä 11 prosenttia sairastui aivoinfarktiin.Riski sairastua aivoinfarktiin oli 40 prosenttia suurempi osallistujilla, jotka asuivat alle 100 metrin päässä suuresta ja tiheästi liikennöidystä kadusta, kun vertailukohtana olivat osallistujat, joiden koti oli ainakin 400 metrin päässä. Tarkemmassa analyysissa sairastumisriski oli kuitenkin suurentunut vain savuttomilla osallistujilla. Toisin sanoen tupakoivien sairastumisriskiin suuren kadun läheisyys ei vaikuttanut. Yhdysvaltalaisten tulokset lisäävät todisteita ilmansaasteiden terveyshaitoista ja osoittavat niiden vaihtelevan jopa saman kaupunginosan sisällä. Joidenkin arvioiden mukaan mahdollisesti jopa kolmannes kaikista aivoverenkiertohäiriöistä olisi yhteydessä ilmansaasteisiin. Erityisesti saasteet ovat ongelma köyhissä ja kehittyvissä maissa.Uutispalvelu Duodecim(Stroke 2018;49:835–841)http://doi.org/10.1161/STROKEAHA.117.019580

(2018522) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Diabeteksen taloudelliset vaikutukset mittavia – näkyy myös tuottavuudessa

Diabeteksesta aiheutuu suuria taloudellisia menetyksiä, ja ne tulevat myös jatkossa kasvamaan, tuore selvitys osoittaa. Jos arviot pitävät paikkansa, vuonna 2030 diabetekseen saattaa upota globaalisti jopa 2 200 miljardia euroa vuosittain.Tiedot perustuvat 180 maata kattavaan mallinnukseen, jossa arvioitiin aikuisten diabeteksen vaikutuksia bruttokansantuotteeseen.Mallinnuksen perusteella vuonna 2015 diabetes aiheutti maiden bruttokansantuotteisiin arviolta 1 100 miljardin euron loven, mutta vuoteen 2030 mennessä vuosittainen summa tulee kasvamaan positiivisimmissa laskelmissa 1 800 miljardiin ja nykytahdilla 2 200 miljardiin euroon.Samassa lehdessä julkaistiin myös australialaisselvitys, jossa arvioitiin diabeteksen vaikutuksia tuottavuuteen. Arvion perusteella diabetes ja siitä aiheutuvat kuolemat vähentävät tuottavuutta noin 12 prosenttia, ja vaikutus nähdään varsinkin nuorilla potilailla.Arvioiden mukaan globaalisti noin 425 miljoonaa aikuista sairastaa diabetesta. Suomalaisista noin 500 000 sairastaa tyypin 2 diabetesta, mutta luku on todennäköisesti suurempi eikä merkittävä osa potilaista tiedä sairastuneensa. Tyypin 1 diabetesta sairastaa noin 50 000 suomalaista. Uutispalvelu Duodecim(Diabetes Care 2018;41:963–970) http://doi.org/10.2337/dc17-1962(Diabetes Care 2018;41:979–984)http://doi.org/10.2337/dc17-2138

(2018522) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.