Kun on allergisoitunut hiusvärille, ei voi enää käyttää mitään kesto- tai kevytväriä. Lue miksi värjääminen voi olla jopa hengenvaarallista.

Kesto- ja kevytväreissä olevat väriaineet, p-fenyleenidiamiini ja sen johdannaiset, ovat voimakkaasti allergisoivia kemikaaleja. Siksi niiden pitoisuudet on säädetty lailla ja värjäyksessä suostellaan pitämään vähintään kuuden viikon väli.

Hiusväriallergia voi puhjeta, jos värjäysvälit ovat liian lyhyet (alle 6 viikkoa), vaikutusaika liian pitkä ja nuorena aloitettu värjäys on jatkunut vuosia. Oireena on kutiseva ihottuma, punoitus sekä turvotus. Oireet tulevat useimmiten pään alueelle, kuten otsalle, niskaan, ohimoihin ja korvalehtiin. Myös silmäoireita voi tulla.

Kun on allergisoitunut hiusvärille, ei voi enää käyttää mitään kesto- tai kevytväriä, koska ne sisältävät p-fenyleenidiamiineja tai niiden johdannaisia. Myöskään ripsien ja kulmien kestovärit eivät sovi hiusväriallergisille, sillä ne sisältävät samoja aineita kuin hiusvärit.

Allergiaoireet saattavat jopa uhata henkeä ja vaatia sairaalahoitoa. Siksi on tärkeää, ettei hiuksia värjää, jos on saanut väristä aikaisemmin oireita.

Ryhtyisikö blondiksi?

Vaalennusaine toimii kuten voimakas auringonpaahde eli se haurastuttaa hiusta. Vaalennusaine ei kuitenkaan allergisoi, joten se on turvallinen hiusväri.

Kotivaalennuksesta innostuneiden on hyvä noudattaa varovaisuutta, koska lopputulos ei aina ole sama kuin paketin kannessa, ja tummaksi värjätty tukka voi vaalennusaineen seurauksena muuttua vaikka vihreäksi.

Kauhutarinat olkapäille karisevista hiuksista kielivät liian pitkästä vaikutusajasta ja voimakkaasta seoksesta. Vaalennukset vaativat huolellisuutta ja hiusten hellää hoitoa.

Kasvivärit nousussa

Hiusväriallergioiden ja ekobuumin myötä kasvivärien ja ekokampaamojen suosio on lisääntynyt. Tunnetuin kasviväri on hennapensaan lehdistä saatava jauhe (latinaksi Lawsonia inermis). Ihmiset ovat hennanneet ihoaan ja hiuksiaan vuosi­tuhansia. Hennan lisäksi voidaan värjätä myös muilla kasveilla, kuten sennalla tai mustalla indigolla. Lopputulos on aina yksilöllinen omista hiuksista riippuen.

Ekoväreillä ei voi vaalentaa hiuksia, vaan sävyt vaihtelevat punaisesta lämpimän ruskeisiin ja melkein mustaan.

Varo mustaa hennaa

Musta hennatatuointi, joita tehdään etelän lomakohteissa,  saattaa sisältää monikymmenkertaisen määrän samoja aineita kuin hiusvärit. Se aiheuttaa voimakkaan allergia-altistuksen, koska väriaine jätetään iholle pitkäksi aikaa. Musta hennatatuointi voi allergisoida hiusväreille jo kerrasta. Hiusväripakkauksissa onkin varoitus, että hiuksia ei pitäisi värjätä, mikäli on ottanut mustan hennatatuoinnin.

Lue lisää:

Allergiaa myös rakennekynsistä  ja  -ripsistä

1. KESTOVÄRI
Värjäykseen tarvittava cocktail koostuu emäksestä ja värin esiasteista, kehittimestä sekä peroksidista. Hiuksen pintakalvon suomumainen rakenne avataan emäksellä, ja peroksidi hapettaa hiusvärien esiasteet, joista muodostuu kehittimen avulla hiusväriä. Hapetteen avulla hiussuomut sulkeutuvat ja vangitsevat värin hiukseen.
VAIKUTUS: Kestovärillä saa aikaan pysyvän ja harmaat peittävän lopputuloksen. Väri jättää juurikasvun hiuksiin, eli ei lähde pesussa.

2. KEVYTVÄRI
(puolikestoväri)
Rakenne on samankaltainen kuin kestoväreissä, mutta vaikuttavia aineita, kuten ammoniakkia tai hapetetta käytetään vähemmän.
VAIKUTUS: Väri tarttuu hiukseen, mutta ei jätä vielä selvää juurikasvua. Väri kuluu pois 20–30 pesussa.

3. SUORAVÄRI
(tilapäinen väri)
Vesiliukoinen väripigmentti jää hiuksen pintakalvoon eikä imeydy kalvon alla olevaan hiuskuoreen tai hiuksen ytimeen.
VAIKUTUS: Värit soveltuvat syventämään hiusten omaa sävyä sekä antavat hiuksille kiillon. Suoravärillä ei voi vaalentaa eikä peittää harmaita. Lähtee pois muutamassa pesussa.

4. VAALENNUSAINE
Vaalennusainetta käytetään yhdessä vetyperoksidia sisältävän kehitteen kanssa joko 6 tai 9 prosenttisena liuoksena.
VAIKUTUS: Vaalennusaineilla tehdään vaaleita raitoja, blondataan hiuksia tai poistetaan hiusväriä. Väri palautuu hiusten kasvun myötä.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Olen keski-ikäinen nainen. Hiusten ja muiden karvojen kasvu on kiihtynyt viime vuosien aikana. Hiuksia saa olla koko ajan värjäämässä, kun en vielä halua harmaapääksi. Muualta saa koko ajan olla sheivaamassa. Kysyin gynekologilta, olisiko karvojen kasvun hillitsemiseen jotakin lääkettä, mutta hän ei suositellut mitään lääkettä tähän ongelmaan. Eikö mitään hoitoa tosiaankaan ole? Ongelma on nöyryyttävä.

Mikäli gynekologiset tutkimukset ja hormoniselvitykset on tehty, tilannetta ei todennäköisesti voida parantaa lääkityksellä. Keski-iässä kaikki hormonaaliset karvankasvua säätelevät hoidot eivät enää välttämättä sovellu käytettäväksi.

Laaja-alaisessa karvankasvussa eivät myöskään paikallisesti käytettävät voiteet tule kysymykseen, sillä niiden teho on suhteellisen vaatimaton, tilapäinen ja hinta jatkuvassa käytössä korkea.

Pysyvämpänä ratkaisuna voidaan käyttää laserkarvanpoistoa, jossa yleensä tarvitaan yhdelle alueelle hormonitoiminnasta riippuen 5-8 hoitokertaa ja jatkossa ylläpitohoitoa muutaman vuoden välein. Karvanpoisto hidastuu laserhoidossa yleensä selvästi jo kolmen hoitokerran jälkeen.
 

Marge Uibu
ihotautilääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Karvojen ajelija

Miksi karvankasvu kiihtyy aina vain?

Karvojen ajelulla on hyvät puolensa. Tulee tutustuttua aina uudestaan omaan kehoonsa. Näin tulee myös hoitaneeksi itseään mikä lisää itsekunnioitusta ja itsearvostusta. Turhat karvat on lisäksi hyvä sheivata kainaloista (myös miehet) haisemasta ja bakteereja keräämästä sekä genitaaleista, jolloin seksi on kivempaa ja hygieenisempää. Pään karvojen (parta ja hiukset) hoidossa voi taas piristeeksi vaihtaa omaa lookkiaan sopivin välein jos siltä tuntuu.
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Ethän ahmi aurinko? Jokaisella meistä on oma aurinkokiintiö. Jos se ylittyy, ihosyövän vaara kasvaa.

Iho muistaa kaiken säteilyn, mitä se on pinnalleen saanut – ja jokaisen palamisen. Kun aurinkokiintiö on täynnä, iho alkaa oireilla ja sairastaa. Melanooma on pelätyin seuraus, mutta syöpiä on muitakin.

Okasolusyöpä ja tyvisolusyöpä eli basaliooma löytyvät useimmiten vanhempien ihmisten kasvoista ja muista kohdissa, jotka altistuvat auringolle.

Molempien syöpien ennuste on onneksi yleensä hyvä. Aurinkokeratoosi on okasolusyövän esiaste. Iho voi olla oireeton tai siihen voi kehittyä punoittava, karhea läiskä. Hoitamattomana aurinkokeratoosi voi muuttua okasolusyöväksi.

Vaarallisin ihosyövistä on melanooma, sillä se leviää nopeasti ja lähettää etäpesäkkeitä. Melanoomaa on kaikenikäisillä, myös nuorilla. Melanooma voi alkaa ihomuutoksena tai uutena luomena. Mitä varhemmin melanooma todetaan, sen parempi on taudin ennuste.

Riskiä sairastua lisäävät vaalea, helposti palava iho, perinnöllisyys, runsasluomisuus tai pisamaisuus sekä ihon toistuva palaminen auringossa.

Naisilla melanooma löytyy yleensä käsivarsista, sääristä ja vartalosta, miehillä vartalosta. Melanooma voi tosin olla myös kynnen alla, kynsivallissa, limakalvoilla tai silmässä. Myös silmien suojaaminen auringolta onkin tärkeää.

SUOJAA KUNNOLLA

Aurinkosuojaus voisi estää 95 prosenttia nykyisistä ihosyövistä Syöpäjärjestöjen mukaan. Vanhat konstit eli varjo, vaatteet ja riittävän tehokkaat aurinkosuojatuotteet ovat edelleen parhaat keinot suojautua.

Yleisin helmasynti on käyttää aurinkovoidetta liian vähän. Riittävä määrä kasvoille on ruokalusikallinen ja vartalolle kourallinen parin tunnein välein ja aina uinnin tai ihonhankaamisen jälkeen. Lisäsuoja on tarpeen aamusta iltaan läpi kesän. Vaikka ruskettuminen lisää hieman ihon omaa suojaa, sen aikaansaama suojakerroin on vain neljä.

TARKASTA LUOMET

Jokaisen on hyvä tarkkailla säännöllisesti ihoaan, koska suurin osa ihosyövistä syntyy kohtaan, jossa ei aiemmin ole ollut luomea. Myös jos luomi muuttuu, kasvaa nopeasti, vuotaa verta tai haavautuu, ihoa kannattaa näyttää lääkärille.

Hyvä seurantakonsti on ottaa ihosta kuva vuosittain. Näin muutosten arviointi ei jää muistin varaan. Yksinasujan kannattaa pyytää kaverilta apua, jotta myös selän aluetta tulee seurattua.

Syöpäyhdistyksillä on keväisin ja syksyisin luomitempauksia, joissa voi käydä ilmaisessa tai edullisessa luomitarkastuksessa. Samalla saa myös hyvät tarkkailuohjeet. Yksityisillä lääkäriasemilla sairaanhoitajat tekevät koko kehon luomitarkastuksia. Ne maksavat 20–30 euroa.