Kun on allergisoitunut hiusvärille, ei voi enää käyttää mitään kesto- tai kevytväriä. Lue miksi värjääminen voi olla jopa hengenvaarallista.

Kesto- ja kevytväreissä olevat väriaineet, p-fenyleenidiamiini ja sen johdannaiset, ovat voimakkaasti allergisoivia kemikaaleja. Siksi niiden pitoisuudet on säädetty lailla ja värjäyksessä suostellaan pitämään vähintään kuuden viikon väli.

Hiusväriallergia voi puhjeta, jos värjäysvälit ovat liian lyhyet (alle 6 viikkoa), vaikutusaika liian pitkä ja nuorena aloitettu värjäys on jatkunut vuosia. Oireena on kutiseva ihottuma, punoitus sekä turvotus. Oireet tulevat useimmiten pään alueelle, kuten otsalle, niskaan, ohimoihin ja korvalehtiin. Myös silmäoireita voi tulla.

Kun on allergisoitunut hiusvärille, ei voi enää käyttää mitään kesto- tai kevytväriä, koska ne sisältävät p-fenyleenidiamiineja tai niiden johdannaisia. Myöskään ripsien ja kulmien kestovärit eivät sovi hiusväriallergisille, sillä ne sisältävät samoja aineita kuin hiusvärit.

Allergiaoireet saattavat jopa uhata henkeä ja vaatia sairaalahoitoa. Siksi on tärkeää, ettei hiuksia värjää, jos on saanut väristä aikaisemmin oireita.

Ryhtyisikö blondiksi?

Vaalennusaine toimii kuten voimakas auringonpaahde eli se haurastuttaa hiusta. Vaalennusaine ei kuitenkaan allergisoi, joten se on turvallinen hiusväri.

Kotivaalennuksesta innostuneiden on hyvä noudattaa varovaisuutta, koska lopputulos ei aina ole sama kuin paketin kannessa, ja tummaksi värjätty tukka voi vaalennusaineen seurauksena muuttua vaikka vihreäksi.

Kauhutarinat olkapäille karisevista hiuksista kielivät liian pitkästä vaikutusajasta ja voimakkaasta seoksesta. Vaalennukset vaativat huolellisuutta ja hiusten hellää hoitoa.

Kasvivärit nousussa

Hiusväriallergioiden ja ekobuumin myötä kasvivärien ja ekokampaamojen suosio on lisääntynyt. Tunnetuin kasviväri on hennapensaan lehdistä saatava jauhe (latinaksi Lawsonia inermis). Ihmiset ovat hennanneet ihoaan ja hiuksiaan vuosi­tuhansia. Hennan lisäksi voidaan värjätä myös muilla kasveilla, kuten sennalla tai mustalla indigolla. Lopputulos on aina yksilöllinen omista hiuksista riippuen.

Ekoväreillä ei voi vaalentaa hiuksia, vaan sävyt vaihtelevat punaisesta lämpimän ruskeisiin ja melkein mustaan.

Varo mustaa hennaa

Musta hennatatuointi, joita tehdään etelän lomakohteissa,  saattaa sisältää monikymmenkertaisen määrän samoja aineita kuin hiusvärit. Se aiheuttaa voimakkaan allergia-altistuksen, koska väriaine jätetään iholle pitkäksi aikaa. Musta hennatatuointi voi allergisoida hiusväreille jo kerrasta. Hiusväripakkauksissa onkin varoitus, että hiuksia ei pitäisi värjätä, mikäli on ottanut mustan hennatatuoinnin.

Lue lisää:

Allergiaa myös rakennekynsistä  ja  -ripsistä

1. KESTOVÄRI
Värjäykseen tarvittava cocktail koostuu emäksestä ja värin esiasteista, kehittimestä sekä peroksidista. Hiuksen pintakalvon suomumainen rakenne avataan emäksellä, ja peroksidi hapettaa hiusvärien esiasteet, joista muodostuu kehittimen avulla hiusväriä. Hapetteen avulla hiussuomut sulkeutuvat ja vangitsevat värin hiukseen.
VAIKUTUS: Kestovärillä saa aikaan pysyvän ja harmaat peittävän lopputuloksen. Väri jättää juurikasvun hiuksiin, eli ei lähde pesussa.

2. KEVYTVÄRI
(puolikestoväri)
Rakenne on samankaltainen kuin kestoväreissä, mutta vaikuttavia aineita, kuten ammoniakkia tai hapetetta käytetään vähemmän.
VAIKUTUS: Väri tarttuu hiukseen, mutta ei jätä vielä selvää juurikasvua. Väri kuluu pois 20–30 pesussa.

3. SUORAVÄRI
(tilapäinen väri)
Vesiliukoinen väripigmentti jää hiuksen pintakalvoon eikä imeydy kalvon alla olevaan hiuskuoreen tai hiuksen ytimeen.
VAIKUTUS: Värit soveltuvat syventämään hiusten omaa sävyä sekä antavat hiuksille kiillon. Suoravärillä ei voi vaalentaa eikä peittää harmaita. Lähtee pois muutamassa pesussa.

4. VAALENNUSAINE
Vaalennusainetta käytetään yhdessä vetyperoksidia sisältävän kehitteen kanssa joko 6 tai 9 prosenttisena liuoksena.
VAIKUTUS: Vaalennusaineilla tehdään vaaleita raitoja, blondataan hiuksia tai poistetaan hiusväriä. Väri palautuu hiusten kasvun myötä.

Kuva Shutterstock. Kuvan henkilö ei liity juttuun.

Olen ammattikoulussa oleva tyttö. Minulla on otsassa näkyvä syntymämerkki, mansikkaluomi. Se on vaivannut minua kauan. Se tuli minulle syntymän jälkeen. Lääkäri kertoi sen menevän iän myötä pois, mutta tässä sitä vieläkin ollaan. Toki se on paljon vaalentunut, aluksi se oli aivan kirkuvan punainen mansikan muotoinen läiskä. Onko mahdollista saada luomi pois? Se olisi todella tärkeää itsetunnolleni.

Verisuoniluomia on erilaisia. Yksi niistä on mansikkaluomi, mutta kasvossa tavallinen on myös tuliluomi. Verisuoniluomia hoidetaan tyypistä riippuen erilaisilla verisuonilasereilla. Hoito vaatii yleensä useita käsittelykertoja. Osa on mahdollista poistaa kokonaan, toisia vain vaalentaa. Voimakkaasta laserkäsittelystä voi syntyä myös arpia. Erilaisia verisuonilasereita löytyy yliopistosairaaloista. Hoitomahdollisuudet pystyy selvittämään oman alueen keskussairaalan ihotautien poliklinikalta.
 

Marge Uibu
ihotautilääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva Shutterstock

Minulla on vitiligo. Käsissäni on auringossa – ja muulloinkin – vaaleaksi jääviä läikkiä. Miten se pitää ottaa huomioon? Saanko esimerkiksi ottaa tatuointeja?

Vitiligo on autoimmuunisairaus, jossa ihon pigmenttisolut häviävät ja iholle syntyy tarkkarajaisia valkoisia läiskiä. Vitiligolle on perinnöllinen alttius.

Useimmiten läiskiä löytyy kasvoista, otsan, suun ja silmien ympäriltä, kädenselistä, polvista ja kyynärpäistä. Läiskiä voi tulla vähitellen lisää, mutta joskus osa voi parantua itsestään.

Vitiligo voi liittyä myös muihin autoimmuunisairauksiin, erityisesti kilpirauhashäiriöihin.

Pigmentittömät läiskät palavat herkästi auringossa ja näkyvät selvemmin muun ruskettuneen ihon taustalla, joten liiallista auringonottoa ei yleensä suositella, vaikka valohoitoa toisaalta käytetään myös vitiligoläiskien hoitoon.

Usein uudet läiskät kehittyvät vahingoittuneelle alueelle, joten sairauden aktiivisessa vaiheessa tatuointeja ei suositella. Huolimatta UV-altistumisesta nähdään vitiligopotilailla sekä melanoomaa että muita pahanlaatuisia ihokasvaimia muuta väestöä selvästi harvemmin.

 

Marge Uibu
ihotautilääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.