Himoitsemme herkkuja väsyneenä – olipa itsekuria tai ei

VÄSYTTÄÄ, STRESSAA JA AHDISTAA. Nyt tekisi mieli jotain hyvää!

Erikoistutkija Johanna Närväinen kertoo, että mielialamme vaikuttaa vahvasti siihen, mitä ja kuinka paljon syömme.

Kun olemme uupuneita tai allapäin, voimavaramme ovat vähissä emmekä jaksa tehdä järkeviä päätöksiä. Silloin moni meistä sortuu epäterveellisiin herkkuihin.

– Tutkimuksista tiedämme, että pitkäkestoinen stressi vaikuttaa syömiseemme. Silloin halutaan lohturuokaa, ja elimistökin alkaa käydä henkiinjäämismoodissa, jolloin himoitaan rasvaa ja sokeria.

Aikoinaan, kun ruoasta oli puutetta, ihmisen kannatti syödä rasvaa ja sokeria aina, kun niitä oli saatavilla. Varsinkin niitä piti tankata silloin, kun oli vaikeaa.

– Ongelmana on, että nykyisin rasvaa tai sokeria ei ole rajatusti saatavilla, mutta meillä on edelleen samat luolamiehen geenit, Närväinen kuvailee.

Onko ruoka nautinto vai polttoaine?

Mielihyvän odotus, jonka dopamiinin purskahdus aivoissa vahvistaa, on erityisen voimakasta niillä, joilla on taipumusta tunnesyömiseen tai ahmimiseen. Kun he lopulta syövät odotettua herkkua, mielihyvä jääkin laimeammaksi.

– Persoonamme näkyy aivotason reaktioissa. Olemme tässä suhteessa todella erilaisia.

On suurelta osin synnynnäistä, millaisia reaktioita herkut saavat meissä aikaan. Yhdelle ihmiselle ruoka on vain polttoaine, toiselle taas yksi tärkeimmistä nautinnoista.

– Joltakulta saatetaan kysyä, miksei sinulla ole itsekuria välttää herkkuja. Vaadittavan itsekurin määrä on kuitenkin eri ihmisillä hyvin erilainen, Närväinen pohtii.

Ehdottomat kiellot eivät toimi pitkään

Jos haluaa vähentää omaa herkutteluaan, sitä ei yleensä kannata kieltää itseltään kokonaan.

Täyskiellosta herkkuhimo todennäköisesti vain yltyy.

Muutama pala suklaata voi kuitenkin riittää, kun sen nauttii ruokailun jälkeen hyvillä mielin.

– Elämässä pitää olla myös iloa ja herkuttelua. Siitä ei kannata kohtuuttomasti soimata itseään, Närväinen lohduttaa.

Asiantuntija: Johanna Närväinen, erikoistutkija, VTT, Älykkään terveyden tiimi.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta