Jos lääkkeen sivuvaikutuksena on lihomisvaara, se mainitaan tuoteselosteessa. Silloin ainoa pätevä konsti on ruokavalion keventäminen.

Nesteen kertyminen on eri asia kuin rasvan kertyminen. Vain rasvan kertyminen on lihomista.

Katukuvassa on kilokaupalla lääkkeiden kerryttämää rasvaa ja nestettä. Jos ajatellaan, että 400 000 suomalaista lääkitsee diabetestaan ja 50 000 käyttää psykoosilääkettä, tusinasta vastaantulijasta ainakin yksi on lihonut lääkkeellä.

Painoa nostavia lääkeaineita tunnetaan satakunta, mutta niistä vain muutamat lihottavat reilusti. Mikäli painonnousu mainitaan lääkkeen haittavaikutuksena, ruokavaliotaan on hyvä keventää heti hoidon alussa.

Yleensä lihomisen aiheuttaa kuitenkin ruokahalun paraneminen ja liikkumisen väheneminen. Jos lääkkeen haittavaikutuksena mainitaan väsymys, pitkä lääkekuuri voi tuoda mukanaan muutaman kilon jo siksi, että olo on liikkumiseen liian raukea.

Naiset saattavat syyttää ylikiloistaan hormoniehkäisyä, vaikka todellinen kilojen kertymisen syy olisi yhdessä syömisen ihanuus. Hormoniehkäisy itsessään ei lihota, mutta naishormonit saattavat lisätä soluissa nestettä. Se tuntuu turvotuksena.

Kertyivätpä kilot sitten lääkehoidon sivussa tai syömisen himossa, läski on samaa. Lääkkeillä saadun ylipainon hyvä puoli on se, että kilot todennäköisesti lähtevät, jos lääkehoidon voi lopettaa.

Proviisorit Kirsti Laitinen ja Petri Kröger Kuopion Lääkeinformaatiokeskuksesta muistuttavat, että lääkkeiden vaikutus on yksilöllinen.

– Jos pakkausselosteessa huomautetaan painonnoususta, se ei tarkoita, että taatusti jokainen lihoo. Toisaalta neljän kilon sijasta joku voi lihoa kymmenen. Kun potilas tietää käyttävänsä ruokahalua lisäävää lääkettä, hän voi syödä kevyesti ja välttää kaloripitoisia juomia.

Diabeetikko keventää

Tyypin 2 diabetes johtuu pääosin lihomisesta, mutta itse taudin hoitaminenkin voi johtaa painonnousuun. Hoito aloitetaan yleensä suun kautta otettavilla lääkkeillä. Niistä useimmat nostavat painoa muutaman kilon.

Uudet diabeteslääkkeet hillitsevät ruokahalua ja tekevät kylläiseksi pienillä annoksilla. Laihduttavatko pistettävät suolistohormonilääkkeet tyypin 2 diabeetikkoa?

- Kyllä laihduttavat. Suomessa on markkinoilla kahdesti päivässä pistettävä eksenatidi (Byetta), kerran päivässä pistettävä liraglutidi (Victoza) sekä kerran viikossa pistettävä pitkävaikutteinen eksenatidi (Bydureon), vastaa professori Johan Eriksson Helsingin yliopistosta.

Uudet lääkkeet vaikuttavat näläntunteeseen ja hillitsevät ruokahalua, toisin sanoen pienempi annoskoko tekee kylläiseksi. Laihtumista edistää myös se, että vatsalaukun tyhjeneminen hidastuu.

Paino putoaa keskimäärin kolme kiloa puolessa vuodessa. Osalla paino putoaa jopa kahdeksan kiloa puolessa vuodessa. Vaikutus painoon jatkuu pitempään, ja runsaan kolmen vuoden aikana parhaiten pärjäävä neljännes laihtuu toistakymmentä kiloa. Kaikki eivät kuitenkaan onnistu laihtumaan suolistohormonilääkkeillä. Vielä ei tiedetä, mistä se johtuu.

Nyt markkinoilla olevat lääkkeet on tarkoitettu nimenomaan tyypin 2 diabeteksen hoitoon. Niiden tehoa tutkitaan myös muilla kuin diabeetikoilla, ja tulokset ovat varsin lupaavia.
Lääkäreillä on mahdollisuus kirjoittaa lääkkeitä myös muuhun kuin varsinaiseen käyttötarkoituksen. Suolistohormonilääkkeitä voi siis määrätä laihdutuksen tueksi.

Pitkään tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytetty metformiini vähentää glukoosintuotantoa maksassa ja pienentää siten veren sokeripitoisuutta. Vanha lääke on kokenut renessanssin. Se on edullinen ja eikä sen ole todettu lihottavan niin kuin uudempien diabeteslääkkeiden. Päinvastoin metformiini saattaa laihduttaa muutaman kilon. Siksi se on nykyisin ylipainoisten diabeetikkojen ensisijainen suun kautta otettava sokerilääke.

Uusia pistoslääkkeitä käyttävänkään ei kannata luopua diabetekseen määrätystä metformiinista. Pistoslääkkeet sopivat erinomaisesti tyypin 2 diabeteksen hoitoon ylipainoisilla ja lihavilla heti metformiinin jälkeen. Ne voivat siirtää insuliinihoidon aloituksen vuosilla eteenpäin.

Suun kautta otettavat insuliiniherkistäjät, pioglitatsoli ja rosiglitatsoli, keräävät nestettä soluihin muutaman kilon verran.

– Nesteen kertyminen on eri asia kuin rasvan kertyminen, Kröger huomauttaa. –Vain rasvan kertyminen on lihomista.

Kerran päivässä suun kautta otettu sitagliptiini tukee elimistön omaa kykyä pienentää veren sokeripitoisuutta. Se on metformiinin kanssa käytettynä tehokas eikä sen tiedetä aiheuttavan painonnousua.

Sekä 1 että 2 tyypin diabeteksen insuliinihoito saattaa lihottaa. Paino nousee pistoshoidon aluksi yleensä 2–4 kiloa, koska sokeri siirtyy verestä solujen energiaksi. Ylimääräinen energia varastoituu aina rasvana. Painonnousu voidaan helposti estää järkevällä ruokavaliolla. Napostelun kanssa kannattaa olla tarkkana.

– Verensokerin vaihtelu ja varsinkin verensokerin liiallinen lasku saattavat pelottaa diabeetikkoja niin paljon, että he turvautuvat turhan tuhteihin välipaloihin, Petri Kröger pelkistää ravitsemusneuvonnan tärkeyden.

Psyykenlääkkeen voi vaihtaa

Lihottavia psykoosilääkkeitä on useita. Ne voivat häiritä nälän ja kylläisyyden tuntemuksia. Tuore tutkimus varmistaa, että psykoosilääkkeet lihottavat, koska ne lisäävät ruokahalua.

Psykoosilääkkeet myös kuivattavat suuta. Jos nahkeaan tunteeseen juo kaloripitoisia juomia, saa litrasta limsaa jo 500 turhaa kilokaloria. Parissa viikossa voi limsanjuonnilla lihoa kilon.

Skitsofrenian ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon käytettävät lääkkeet rauhoittavat. Liikkuminen saattaa niiden käyttäjillä vähetä. Mielialantasaajista, joita käytetään kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa, vähiten painoa nostaa karbamatsepiini.

Skitsofrenia ja kaksisuuntainen mielialahäiriö ovat niin vakavia sairauksia, ettei niiden lääkehoitoa voi lopettaa lihomisen takia. Lääkäri voi ehkä pienentää annosta tai vaihtaa lääkkeen toiseen.
Elämäntapaneuvonta auttaa tiedostamaan, minkä verran mikäkin ruoka sisältää energiaa.

– Lääkärin pitäisi mitata potilaansa verensokeri, paino, vyötärönympärys ja kolesteroliarvot ennen kuin aloitetaan uusi psykoosilääke. Painoa olisi hyvä seurata kuukausittain puolen vuoden ajan, Kirsti Laitinen suosittaa. 

Masennuslääkkeissä on väsyttäviä valmisteita, jotka saattavat verottaa liikkumishaluja. Painoa nostavat eniten trisykliset masennuslääkkeet ja mirtatsapiini, jota käytetään pieninä annoksina myös unilääkkeenä.

Täysin päinvastainen vaikutus kilojen kertymiseen on SSRI-masennuslääkkeillä, serotoniinin takaisinoton estäjillä. Niitä käytetään eniten masennuksen hoidossa ja ne pudottavat potilaan painoa muutaman kilon, kun välittäjäaineiden tasapaino korjaantuu.

Mielialalääkkeillä painonlasku voi juontaa siitäkin, että mieliala nousee ja potilas jaksaa jälleen lähteä liikkeelle. Kivunhoidossa pieninä annoksina käytetyt masennuslääkkeet eivät painoa muuta.
Mikäli psyykenlääkkeitä käytetään pieninä annoksina muihin sairauksiin, kuten masennuslääkkeitä kipuihin, ne eivät lihota.

Kortisoni muuttaa muotoa

Vaikeisiin tulehdussairauksiin pitkiä aikoja suun kautta otettu kortisoni saattaa vaikuttaa käyttäjänsä ulkonäköön, sillä kortisoni muuttaa rasvan paikkaa elimistössä. Glukokortikoidin eli kortisonin ja synteettisten kortikoidien on todettu kasvattavan rasvasoluja varsinkin keskivartalolla ja maksan ympärillä.

Pitkään kortisonia suun kautta käyttävillä rasva siirtyy raajoista keskivartalolle. Samoin kasvot ja niska voivat pyöristyä. Kortisoni myös lisää ruokahalua. Lisämunuaisen tuottaman glukokordikoidin tehtävä on luonnostaankin turvata elimistön energiansaanti kovassakin rasituksessa.

Kun kortisonin käytön lopettaa, myös muutokset palautuvat pikkuhiljaa. Muidenkaan lääkkeiden lihottava vaikutus ei ole ikuinen. Laihtuminen alkaa, kun lääkkeen voi lopettaa.

Lue lisää:

Kortisoni tepsii ja turvottaa

Näin käytät kortsinoa oikein

Syitä painonnousuun

  1. Lääkkeet muuttavat elimistön välittäjäaineita ja aineenvaihduntaa.
  2. Perimä vaikuttaa: sama lääke voi laskea painoa yhdellä, nostaa toisella.
  3. Lääkehoidon aikana ruokahalu voi lisääntyä, liikunta vähentyä.
Vierailija

Lääke lihottaa – aluksi

On kokemusta masennuslääkkeestä jonka seurauksena lihoin pari kiloa per viikko. Painoni oli pysynyt sitä ennen 30 vuotta lähes samana kuten elintavatkin. Lihominen johtui siitä, että lääke esti kylläisyyden tunteen syntymisen aterian jälkeen, jolloin tunsi tarvetta syödä vähän väliä. Kylläisyyden tunne syömisen jälkeen palautui lääkkeen lopettamisen jälkeen, mutta ylimääräisten kilojen pudottaminen oli paljon vaikeampaa. Kyse ei siis ole väsymyksestä ja liikkumattomuudesta vaan lääkkeen...
Lue kommentti
Vierailija

Lääke lihottaa – aluksi

Syöthän ravintolisiä? B:eet C-vitamiinia 500µg/vrk D-vitamiinia 100µg/vrk Magnesium (sitraattimuoto) 400µg/vrk Omega 3 K2-vitamiinia 50-100µg/vrk mm. Citymarket ja iHerb myy edullisesti vitamiineja. Ravinnosta ja ravintolisistä, joilla korjataan ravintoainepuutokset, jotka aiheuttavat myös aivojen toimintahäiriöitä ei saa kuitenkaan sellaisia voittoja kuin uusista synteettisistä lääkkeistä, joita lääketehtaat kehittelevät. Psykiatriasta on tullut lääketeollisuuden kultakaivos. Pitäisi olla...
Lue kommentti
”Aina peilin ohi kävellessä oli pakko tarkistaa, onko maha piilossa ja näytänkö läskiltä. Nyt tiedän näyttäväni hyvältä.”
”Aina peilin ohi kävellessä oli pakko tarkistaa, onko maha piilossa ja näytänkö läskiltä. Nyt tiedän näyttäväni hyvältä.”

Kun painaa 116 kiloa eikä jaksa oikein edes kävellä, on vaikea olla energinen ja iloinen. Eveliina Nurmi, 26, laihdutti 40 kiloa ja koko elämä muuttui.

Laihduttamisessa ei ole kyse isoista asioista, vaan monista pienistä. Sellaisista kuten kyykky. Tai farkut. Eveliina Nurmi, 28, muistaa ikuisesti päivän, johon nuo molemmat kuuluivat. Silloin hän kiskoi ensimmäistä kertaa koskaan päälleen oikeat farkut.

– Ne mahtuivat, se oli mahtavaa! Pääsin niissä vielä kyykkyynkin. Ikinä aiemmin en olisi voinut kuvitellakaan onnistuvani.

Farkkuja ei Eveliinan vaatekaapissa ollut, koska niitä ei ollut ollut missään muuallakaan, yhdessäkään kaupassa hänen koossaan.

Lihava nuoresta asti

Eveliina Nurmi oli tottunut olemaan lihava. Hän oli ollut lihava lapsena ja hän oli ollut lihava nuorena. 19-vuotiaana painoa oli jo 116 kiloa. Hän oli kyllä paljon muutakin: esimerkiksi räväkkä, sosiaalinen ja puhelias, mutta ne ominaisuudet jäivät usein piiloon läskien alle.

Kilot olivat kertyneet hissuksiin. Syitä oli monia. Nuorena omaksutut ruokailutottumukset eivät olleet niitä terveellisimpiä, sillä epäterveelliset ruoat ja herkkuttelu maistuivat kavereiden kanssa. Koulukiusatuksi joutuminen koko peruskoulun ajaksi puolestaan johti siihen, ettei salille saati jumppatunnille olisi edes rohjennut lähteä.

– Olin lapsesta lähtien peiliin katsoessani hävennyt sitä, mitä näen.

Kyllä hän oli yrittänyt laihduttaa. Tämän tästä alkoi uusi dieetti, sitten toinen. Aina ne loppuivat parin päivän päästä, tuloksetta totta kai – ei Eveliina itsekään uskonut, että onnistuisi.

Lopulta niin kuitenkin kävi: lähes 40 kiloa on tipotiessään. Eveliinan itsetunto on noussut, olo tuntuu tasapainoiselta ja oma keho siltä, miltä pitääkin.

Iso kriisi herätti

Nurinkurista kyllä, isoon onnistumiseen tarvittiin iso kriisi. Se sai alkunsa keväällä 2010. Eveliina oli juuri saanut esikoistyttärensä Edithin ja painoi 110 kiloa. Laitokselta kotiuduttaessa ei alkanutkaan ihana vauva-arki, vaan synnytyksen jälkeinen masennus. Ensimmäisistä kuukausista Eveliina ei muista juuri mitään vain sen, että kaikki oli mustaa ja lapsi tuntui vieraalta.

– Kävin niin pohjalla, että en osannut nähdä elämässä mitään hyvää. Olin äiti vain velvollisuudesta. Oma äiti tuli onneksi avuksi: soitteli ja kyläili päivittäin, teki kauppaostokset ja hoiti vauvaa mustimpina hetkinä, kun Eveliina ei siihen kerta kaikkiaan kyennyt.

Kun lapsen syntymästä oli kahdeksan viikkoa, Eveliina jäi yksi. Mies lähti, noin vain. Yksinhuoltajaksi päätyminen oli iso pettymys. Olisi ollut helpompaa ja turvallisempaa opetella vanhemmuutta kahdestaan sen sijaan, että joutuikin itse vastuuseen kaikesta.

– En olisi halunnut eroa, mutta raskaus oli yllätys: olimme seurustelleet vain kaksi kuukautta, kun testi näytti plussaa.

Ero pahensi synnytysmasennusta, ja lääkärin määräyksestä Eveliina aloitti lääkityksen. Se jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, sillä masennuslääkkeet turruttivat tunteet kokonaan, mikä tuntui kyyneliäkin kamalammalta.

Elämä omiin käsiin

Mistä toipuminen sitten sai alkunsa? Eveliina miettii, ei osaa sanoa varmaksi. Kenties käänne parempaan oli kesäilta, jolloin Eveliina istui parvekkeellaan ja oivalsi, että elämä ei voi jatkua näin, jatkuvassa melankoliassa. Piti nousta sen yläpuolelle, itse.

– Ulkona oli kaunista ja lämmintä. Siinä hetkessä päätin, että nyt tämä itkeminen saa loppua! Ymmärsin, että minun on itse laitettava elämäni kuntoon.

Tavoitteeseen kuului iso painonpudotus: 45 kiloa pois. Vasta silloin Eveliina olisi painoltaan normaali. Miten hyvältä jo se sanakin kuulosti, läskin sijaan!–

– Kun aloin rakastaa itseäni, tulivat myös rakkauden tunteet lastani kohtaan.

Paino tippui vauhdilla

Alkoi tiukka ruokaremontti. Eveliina osti vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta kertovan kirja ja etsi tietoa karppauksesta. Ohjeiden innoittamana hän karsi lautaseltaan leivän, riisin ja perunan. Aamumurot vaihtuivat munakkaaseen, lounaspasta salaattiin tai keittoon. Maitotuotteitakaan hän ei juuri käyttänyt, mutta proteiinia tuli yllin kyllin lihasta, kanasta ja kalasta.

Paino alkoi tippua vauhdilla. Ensimmäisenä kahtena kuukautena lähti kymmenen kiloa, samana syksynä vielä toiset kymmenen. Tulokset motivoivat niin paljon, ettei ruokavaliosta tehnyt mielikään lipsua.

Eveliinan etuna oli, että laihduttajan tavallinen kompastuskivi, oheissyöminen, ei kuulunut hänen paheisiinsa. Jos hän vaikka katsoi telkkaria, hän katsoi telkkaria eikä napostellut samalla.

– En ole mässyttäjä. Kilot ovat tulleet ihan sillä, että olen tehnyt hyvää ruokaa ja syönyt sitä liikaa.

Samaa taktiikkaa noudattaen kilot myös lähtivät, nimittäin annoskokoja pienentämällä. Usein lautasen kuitenkin saattoi täyttää vaikka piripintaan, kun valitsi terveellistä, kuten kasviksia ja kalaa. Nälästä Eveliina ei koskaan kärsinyt, kiireestä kyllä joskus. Arki pienen vauvan kanssa oli sellaista, että joinain päivinä ei ehtinyt tai muistanut syödä itse lainkaan.

Tavoitefarkut kaapiin

Ja sitten, yhtenä päivänä, Eveliina osti farkut. Piti niitä ensin kaapissa, otti välillä ulos, ei sovittanut. Sillä ne olivat tavoitefarkut.

– Jokaisella laihduttajalla pitää olla sellaiset! Eveliina nauraa.

Kohta housut jo sopivat. Seuraavaksi Eveliina hankki kaksi kokoa pienemmät farkut. Niiden kanssa olikin jo vähän työläämpää. Loppusuorasta tuli kehon ja mielen kamppailu.

– Tie 75 kilosta alaspäin oli tuskallinen, paino junnasi paikoillaan pitkään. Totta kai se turhautti, olisi ollut helppo murtua ja lopettaa. Tiesin kuitenkin, että kyllä se paino vielä tippuu.

Vain puolentoista vuoden päästä vaaka näytti seitsemääkymmentä. Kaikki ylimääräiset 40 kiloa olivat kadonneet.

Vaaka on vihollinen

Usein painonpudotuksen ongelma on, että vaikka kilot lähtisivätkin, ne palaavat. Keho pyrkii takaisin siihen olotilaan, jossa se on tottunut olemaan. Jos painon onnistuu pitämään tavoitteessaan, tietää tehneensä asioita oikein.

Eveliinan paino pysyi vakaasti 70 kilossa miltei kaksi vuotta.

Kun ensimmäinen takapakki sitten tuli, se oli oikeastaan toivottu: Eveliina alkoi odottaa lasta. Hänellä oli uusi kumppani ja hyvä parisuhde, raskaus oli toivottu.

Raskausaikana ruokavalio kuitenkin repsahti. Teki mieli milloin mitäkin, ja herkutteluhetket kotisohvalla toivat 30 lisäkiloa. Kun Uuno syntyi marraskuussa 2013 ja perhe kotiutui sairaalasta, Eveliinan paino huiteli sadassa. Laihdutusurakka piti käynnistää miltei nollasta. Tällä kertaa Eveliina päätti aloittaa myös liikunnan, sillä lihaksiakin olisi hyvä saada.

Hän liittyi kuntokeskuksen jäseneksi, teetätti itselleen saliohjelman ja palkkasi personal trainerin. Säännöllinen tupakointi loppui, jotta urheilu sujuisi paremmin. Kuntovalmentajan suosituksesta Eveliina kokeili myös kehonkoostumusmittausta ja järkyttyi tuloksista.

– Luvut olivat aivan kauheat: rasvaprosenttini oli 48 ja lihasprosentti alle 30. Ei ihme, etten keväällä vielä jaksanut mitään!

Liikuntaan tottumattomalle ensimmäiset treeniviikot olivat tuskaa: pienimmästäkin ponnistuksesta hengästyi ja kuntoilun jälkeen lihaksia särki. Aiempi onnistuminen auttoi kuitenkin uskomaan, että ennen pitkää tuloksia tulee. Etenemistään Eveliina seurasi mittanauhan ja peilin avulla.

– Lupasin itselleni, etten mene vaa’alle, sillä se on laihduttajan vihollinen! Sillä jos treenaa, paino voi nousta.

Liikkuja saa syödä

Painon sijaan nousi kunto, ja sen mukana itseluottamus ja ilo omasta kehosta. Ykskaks jaksoikin ylämäet puuskuttamatta. Lihakset alkoivat erottua läskikerrosten läpi. Olo oli pirteämpi, sillä liikunta takasi paremmat unet.

Ja jotta jaksoi liikkua, oli syötävä terveellisesti. Ruokavalio meni remonttiin. Eveliinan taikasana oli sama kuin aiemminkin: vähähiilihydraattisuus. Hän koosti ateriat niin, että ravinnosta 60 prosenttia oli kasviksia, loput kalaa, kanaa, lihaa ja munaa. Rasvoja hän ei karsastanut, mutta maitotuotteita kului maltillisesti, lähinnä leivontaan tai ruoanlaittoon. Eineksiä ei ostettu, vaan se vanhempi, joka milloinkin ehti, kokkasi koko perheelle.

–Juureksista ja kasviksista saa helposti maukasta ja terveellistä ruokaa. Ja kun syö paljon vihreää, kuten kaaleja, kurkkua, salaatteja ja avokadoa, ei tarvitse miettiä määriä.

Syksyllä Eveliina kävi uudestaan kehonkoostumismittauksessa. Luvut olivat kääntyneet nurin niskoin: rasvaprosentti oli 35 ja lihasprosentti 46. Saavutus oli huima ja kertoi karistettuja kilojakin kirkkaammin, että tehty työ ei ollut mennyt hukkaan. Lihasmassan nopeasta kasvustakin seurasi pelkkää hyvää: Eveliina kulutti aiempaa enemmän kaloreita.

– Vaikka olisin lopettanut urheilun ja vain levännyt laakereillani, olisin laihtunut, sillä lepokulutukseni on kasvanut. Se oli ennen 800 kilokaloria päivässä, nykyään 1 700.

Sporttaamista ja läsäpäiviä

Tällä hetkellä Eveliina odottaa kolmatta lastaan, jonka odotetaan syntyvän toukokuussa. Raskauskiloja on kertynyt jonkin verran, mutta niistäkin päästään eroon ja niistä pyritään pysymään erossa jo hyväksi todetuilla metodeilla.

Eveliina uskoo, että pirteyden syynä on ravinto. Kun ei syö höttöhiilareita, verensokeri ei heilahtele ja tee oloa uupuneeksi. Myös arki rullaa paremmin, sillä lasten kanssa leikkimiseen on aiempaa enemmän virtaa.

– Vaikka halusin aiemminkin tehdä asioita, en jaksanut enkä pystynyt, kilot olivat tiellä. Lihavana myös hävetti syödä julkisesti. Ajattelin, että kaikki katsovat, kun paksu syö, vaikka lautasella olisi ollut salaattia.

Nykyään Eveliinan suhde ruokaan on normaali. Ystävien kanssa kahvilaan mentäessä hän tilaa juustokakkua, jos siltä tuntuu. Kotona kokataan toisinaan herkkuja, jotka ovat kieltolistalla arkena. Hemmotteluhetkille on termikin: läsäpäivä.

– Kun meillä on läsäpäivä, syömme koko perhe pastaa tai pitsaa vaikka aamusta iltaan. Seuraava päivä sulatellaan, sitten jatkamme normaalia liikkuvaista elämää.

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Kuuntele nälkääsi, syö mitä haluat ja nautiskele ilman tunnontuskia – tässä avaimia painonhallintaan.

Ravitsemustieteilijä Patrik Borg vakuuttaa uudessa kirjassaan Tunne nälkä!, että syömällä omien tuntemusten mukaan saavuttaa parhaiten tuloksia.

Kyse ei ole uudesta ruokavaliosta vaan paluusta normaaliin ruokasuhteeseen, joka on vielä lapselle luontaista.

Olennaista on koko elämisen tapa. Riittävä unen määrä, liikunta ja stressinhallinta ovat vahvasti sidoksissa siihen, että pystyy syömään kohtuullisesti nälkäänsä ja kylläisyyttään kuunnellen.

Muutos vie aikaa ja aluksi paino saattaa heilahdella suuntaan tai toiseen.

On muistettava, että myös huonot päivät ja jopa viikot kuuluvat muutosprosessiin.

Intuitiivisen syömisen opettelussa on neljä eri vaihetta

  1. Kohenna näläntunteeseen vaikuttavia elintapojasi eli lisää unta ja liikuntaa, vähemmän stressiä.
  2. Syö terveellisesti oikealla ateriarytmillä nälkää ja kylläisyyttä kunnioittaen.
  3. Opettele syömään kaikenlaista ruokaa sallivasti ja ilman jännitteitä.
  4. Päätä itse mitä syöt, niin vahvistat syömisminääsi ja vapaudut ulkoisista paineista.

Muista, että muutos vie aikaa, ja aluksi paino saattaa heilahdella suuntaan tai toiseen.

Oivalluksia muutostyöhön

  •  Syö juuri sen verran kuin sillä hetkellä tunnut tarvitsevasi.
  •  Syö järkevästi ainakin 20 päivää kuukaudessa.
  •  Ateriarytmi on oikea, jos tunnet kovaa nälkää vain harvoin.
  •  Syö riittävästi, vähintään 1800 kaloria päivässä.
  •  Vähennä vaa’an käyttöä.

Kurkista myös Hyvän terveyden onnistuneen laihdutuksen oppaaseen Kilot veks!