Akillesjänteen täydelliset tai osittaiset repeämät kuuluvat yleisimpiin jännevammoihin. Akillesjänne on ihmiskehon vahvinta sidekudosta. Se kestää erittäin hyvin suoraa vetoa, mutta huonommin kiertoliikettä ja vääntöä. Noin 80 prosenttia repeämistä sattuu lajeissa, joissa tarvitaan räjähtävää hyppyvoimaa.

Repeämät ovat yleisiä keski-ikäisillä miehillä, jotka harrastavat kuntoilumielessä sisäpallopelejä. Yleensä repeämiseen johtaa ennalta arvaamaton pelitilanne.

Pahimpia riskitekijöitä ovat riittämätön lämmittely ja venyttely, lihaskireys ja lihasvoiman epätasapaino. Revenneen akillesjänteen taustalla on usein aikaisempia pienempiä vammoja, joiden ei ole annettu parantua rauhassa. 

Repeämän sattuessa ensiapuna ovat kolme K:ta: kylmä, kohoasento, kompressio (puristus). Kipuun auttavat tulehduskipulääkkeet.

Hoitovaihtoehdot

  • lepo ja lastoitus
  • leikkaus, jossa jänteenpäät liitetään yhteen
  • saranakenkä, jonka liikkuva sarana mahdollistaa nilkan asennonmuutokset

Leikkausta pidetään nykyään ensisijaisena hoitona nuorilla, urheilijoilla sekä jos vamma uusiutuu. Iäkkäämpien ja fyysisesti passiivisempien ihmisten repeämiä voidaan hoitaa myös levolla ja lastoituksella. Sääreen on lisäksi mahdollista asentaa saranakenkä.

Kuntoutus voidaan aloittaa leikkauksen jälkeen heti, kun tikit on poistettu. Yleisimpiä kuntoutusmuotoja ovat vesijumppa ja kuntopyöräily, joissa akillesjänne ei rasitu liikaa.

Kävely ilman kainalosauvoja onnistuu aikaisintaan kahdeksan viikkoa leikkauksesta. Ensimmäiset juoksuaskeleet voi ottaa vasta kolmen kuukauden kuluttua.

Repeämiä voi yrittää ehkäistä

  • verryttelyllä
  • estämällä jänneseudun kylmettymisen esimerkiksi siten, että käyttää erillisiä nilkkalämmittimiä, kun harjoittelee kylmissä oloissa
  • säännöllisellä venyttelyllä
  • monipuolisella liikunnalla

Jos kuntoilun aloittaa uudelleen pitkän tauon jälkeen, liikkeelle pitää lähteä rauhallisesti. Sulkapallokautta voi pohjustaa tekemällä vaikka pitkiä kävelylenkkejä, vahvistamalla lihaksia kuntosalilla ja venyttelemällä aktiivisesti. Ennen kentälle menoa on hyvä polkea hetken kuntopyörää tai tehdä varpaille nousuja.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Mitä vanhemmaksi tulemme, sitä tärkeämpää lihasvoima on. Lue tämä, niin tiedät miksi.

  1. LUUSTO VAHVISTUU. Lihakset tukevat niveliä ja luita. Kun lihakset kasvavat, luun mineraalitiheys lisääntyy. Näin luut eivät haurastu niin helposti ja luukadon vaara väistyy.
  2. RANKA OJENTUU. Lihaskuntoharjoittelu ehkäisee selkävaivoja ja kiusallisia niska- ja hartiakipuja. Kun rangan ympäriltä löytyy lihasta, on helpompi seisoa ja istua selkä suorana.
  3. SOKERITASAPAINO PYSYY. Lihaskuntoharjoittelu auttaa tasaamaan verensokeria, sillä kropassa oleva lihaskudos käyttää verensokeria hyväkseen.
  4. RISKI LIHOA VÄHENEE. Treenatessa palaa rasvaa ja kehittyy lihaskudosta. Lihomisen riski ja kakkostyypin diabeteksen vaara vähenee.
  5. SYDÄN SAA SUOJAA. Lihaskuntoharjoittelun myötä veren triglyseridiarvot usein paranevat ja hyvän kolesterolin määrä kasvaa. Muutokset vähentävät sydän- ja verisuonitautien riskiä.
  6. VASTUSTUSKYKY PARANEE. Hyvä lihaskunto suojaa sairauksilta, jotka heikentävät yleiskuntoa. Hyvä lihaskunto saattaa myös ehkäistä dementiaa.
  7. UNI MAITTAA. Lihastyö väsyttää kehoa mukavasti, mikä auttaa saamaan paremmin unen päästä kiinni. Säännöllinen lihaskuntoharjoittelu pidentää pysyvän unen kestoa, jolloin olo on herätessä virkeämpi.
  8. STRESSI HELPOTTAA. Lihastyö laukaisee stressiä. Esimerkiksi sen avulla voi päästä eroon stressin aikaansaamasta lihottavasta univajekierteestä.
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Liikuntalääkäri Tommi Vasankarin mukaan kuntosali ei ole ainut paikka, missä voi kasvattaa lihaksia.

”HYVÄT UUTISET kärkeen: Hyvä lihaskunto on helpompi ja nopeampi saavuttaa kuin hyvä kestävyyskunto. Sitten tylsempää tietoa: Lihaksia ei voi treenata varastoon. Kun harjoittelu loppuu, lihaskunto katoaa nopeasti.

Onneksi maltillinen harjoittelu riittää pitämään lihaskuntoa yllä, kunhan se on säännöllistä. Lihaksia ei tarvitse pumpata maitohapoille, riittää että niitä käytetään aktiivisesti ja ne joutuvat hieman pinnistelemään.

Jo pari kyykkyä kannattaa. Lihasten aktivoituminen käynnistää heti aineenvaihdunnan. Verensokeriarvot tasoittuvat, kun kropassa oleva lihaskudos käyttää verensokeria hyväkseen.

Pieni voimailu ruokailun jälkeen on hyvä tapa, sillä se saa rasva-arvot pysymään maltillisemmassa nousussa. Kakkostyypin diabeteksen riski vähenee huomattavasti säännöllisen voimaharjoittelun avulla.

Kuntosaliharjoittelu ei ole ainoa reitti hyvään lihaskuntoon. Kotijumppa, kiertoharjoittelu, ryhmäliikuntatunnit ja kahvakuulailu kehittävät mukavasti lihaskuntoa. Kun on arjessa aktiivinen, kantaa kauppakassit, tamppaa matot ja käyttää portaita, muutama lihasharjoituskerta viikossa riittää.

On paljon helpompi ylläpitää saavutettua lihaskuntoa kuin rakentaa sitä. Pyri lomallakin tekemään pieni lihaskuntotreeni viikossa. Kun kroppa tottuu lihasharjoitteluun, säännöllisestä voimailusta tulee nopeasti mielekäs tapa.”

Artikkeli jatkuu alapuolella
Näkemiin rasva, tervetuloa lihas
Terveys
Näkemiin rasva, tervetuloa lihas