Kun Uutisvuodon ylituomari, toimittaja Baba Lybeck, 47, alkoi liikkua säännöllisesti, tuntui kuin päivään olisi tullut lisää tunteja.
 

"Kun lapset olivat pieniä, elämäni oli todella kiireistä. Muusikkomieheni oli usein kiertueella ja tein Nelosen uutisissa 11-tuntisia työpäiviä. Keskenjääneet opinnot häiritsivät ja halusin valmistua yliopistosta. Tekemistä oli paljon.

En voinut hyvin ja pyörryin pari kertaa, mutta mitään vikaa ei löytynyt. Lääkäri suositteli säännöllistä elämää.

Olin aina syönyt hyvin eikä minulla ollut nukkumisongelmia. Urheilu oli ainoa osa-alue elämässäni, jonka pystyin korjaamaan. Päätin siis alkaa liikkua järjestelmällisesti.

13 vuotta sitten aloin noudattaa Tukholman maratonin nettisivuilla olevaa juoksuohjelmaa. Asetin itselleni vakituiset liikuntapäivät, jotta pääsin liikkeelle. Päätin liikkua joka tiistai, torstai, lauantai ja sunnuntai, kuten ohjelmassa neuvottiin. Se oli keinoni tehdä liikunnasta rutiini. Vaikka oli kuinka kiire, menin edes 15 minuutin lenkille.

Nyt liikun lähes päivittäin enkä tarvitse enää liikuntapäiviä. Pidän huolta siitä, että minulla on yksi tai joskus kaksi lepopäivää viikossa. Viime viikolla urheilin 11 tuntia 23 minuuttia. Tiedän tarkan ajan koska minulla on sykemittari.

Aikaisemmin yleinen haahuilu vei paljon aikaa päivästäni. Kiire ja stressi väsyttivät, enkä lopulta tehnyt yhtään mitään.

Kun aloin liikkua säännöllisesti, päiviin löytyi yllättäen aikaa, sillä
tyhjäkäynti jäi pois. Juoksulenkin jälkeen oli energiaa, ja hoidin kaikki asiat vauhdilla pois alta. Haahuilu muuttui siis lenkkeilyksi ja elämästä tuli tehokkaampaa.

Liike auttaa minua rentoutumaan paremmin kuin paikallaan pysyminen. Minulle juoksu on meditaatiota.

Jos elämässä on rankkaa tai hankalaa, nukun enemmän. Pystyn harvoin nukkumaan päiväunia, mutta pitkät yöunet auttavat. Minulla ei ole koskaan ollut uniongelmia. Vapaapäivinä voin nukkua todella pitkään. Huomaan, että uni on alitajunnan suojautumiskeino.

Ikääntymistä en vielä mieti, sillä nyt 47-vuotiaana olen liikkunut enemmän ja oppinut enemmän teknisiä taitoja kuin koskaan aikaisemmin. Olen oppinut tanssimaan ja uimaan. Aikaisemmin olin saunauimari, nyt olen uinut pisimmillään yhdeksän kilometriä. Ikä ei ole rajoittanut tekemisiäni mitenkään. Mutta kyllähän keho muuttuu iän myötä. Ryppyjä tulee ja ihon kimmoisuus katoaa. En silti keskity ikään, keskityn tekemiseen."

Katso myös video: Näin Baba treenaa tasapainoa
 

Kuva Shutterstock

Näin vartalonmuokkaus onnistuu.

Kiinteytyminen on sitkeimpiä laihdutusmyyttejä. Varsinkin naisia kehotetaan usein pumppaamaan kuntosalilla kevyitä ja pitkiä, yli 15 toiston sarjoja. Todellisuudessa pikkupainot eivät muokkaa kroppaa juuri lainkaan.

Kuormittava lihaskuntoharjoittelu muokkaa vartaloa parhaiten.

Kiinteytyminen tarkoittaa sitä, että ihonalainen rasvakerros pienenee ja lihas kasvaa. Lihasten kasvu taas vaatii isompia painoja.

Valitse vastukset, joilla jaksat tehdä 8–12 toistoa ja 3–4 sarjaa, sillä tällä alueella lihas kasvaa tehokkaimmin.

Kehoa muokkaavat perusliikkeet, kuten kyykyt, maastaveto ja erilaiset punnerrusliikkeet. Ne rasittavat isoja lihasryhmiä ja kuluttavat paljon energiaa myös treenin aikana.

Salitreeni ei lihota

Kova liikunta voi kerryttää lihaksiin nestettä ja nostaa vaakalukemia hetkellisesti.

Kova harjoittelu aiheuttaa lihaksiin pieniä repeämiä. Kun keho alkaa korjata vaurioita, lihaksiin pakkautuu tulehdusta parantavia aineita ja nestettä. Vaakalukemat saattavat hetkellisesti kivuta muutaman kilon. Tilanne kuitenkin tasaantuu yleensä viimeistään parin kuukauden jälkeen.

Myös lihasmassan kertyminen voi nostaa vaakalukemia. Lihas kasvaa kuitenkin hitaasti kuukausien saatossa. Aloittelija voi kerryttää tyypillisesti noin puoli kiloa lihasmassaa kuukaudessa säännöllisellä voimaharjoittelulla, kolme kiloa vuodessa on varsinkin naiselle jo kova saavutus.

Paino vaihtelee myös vuorokaudenajan mukaan. Vaakaa realistisemman kuvan laihtumisesta antaa mittanauha. Kokeile ensin treenata kuukausi ja vertaile lukemia vasta sitten.

Ajan kanssa vaatekoko todennäköisesti pienenee, sillä kilo lihasmassaa vie vähemmän tilaa kuin sama määrä rasvaa. Lihassolut pitävät myös aineenvaihdunnan vilkkaana: mitä enemmän lihasmassaa, sitä enemmän energiaa kuluu levossakin.

Asiantuntija: Katriina Kukkonen-Harjula, liikuntalääketieteen dosentti, erikoislääkäri, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri.

 

Kuva Shutterstock

Rivakka suursiivous voi olla yhtä hyvää rasvanpolttoliikuntaa kuin spinningtunti.

Kaikki liikunta polttaa rasvaa, spurttailu jopa tasaista puurtamista tehokkaammin.

Keho käyttää suhteessa enemmän rasvaa energianlähteenä, kun liikkuu matalalla sykkeellä, esimerkiksi kävellen. Kova treeni kuitenkin kuluttaa samassa ajassa enemmän energiaa, ja siinä sivussa rasvakin palaa tehokkaammin. Siksi kevyen reippailun kutsuminen rasvanpolttoliikunnaksi johtaa herkästi harhaan.

Harva myöskään tietää omaa maksimisykettään, josta rasvanpolttoalue lasketaan.

Joidenkin tuoreiden tutkimusten mukaan rasvasoluja polttaa parhaiten sykettä nostava intervallitreeni.

Eräässä tutkimuksessa lyhyet, kahdeksan sekunnin kiihdyttelyt puolen tunnin pyörälenkin lomassa kolminkertaistivat rasvan palamisen.

Yhtenä selityksenä tutkijat pitävät katekoliamiini-hormoneita, joita nopea spurttailu vapauttaa erityisen tehokkaasti. Ne polttavat etenkin keskivartalolle ja sisäelimien ympärille kertyvää rasvaa.

Intervalleilla voi kokeilla maustaa muuta liikuntaa vaikka kerran tai kahdesti viikossa.

Sykkeitä tai vauhteja tärkeämpää on se, että liikkuu usein.

Treenin jälkeen aineenvaihdunta kiihtyy, mutta vain tunniksi pariksi. Harjoittelun jälkeen keho alkaa välittömästi valmistautua seuraavaan koitokseen ja korjata itseään, jolloin aineenvaihdunta kiihtyy.

Jälkipolton roolia on kuitenkin liioiteltu rutkasti. Sitä on tutkittu lähinnä huippu-urheilijoilla, ei peruskuntoilijoilla. Tunnin hölkkälenkin jälkeen aineenvaihdunta palautuu yleensä jo tunnissa normaaliuomiinsa. Ekstrakaloreita kuluu tavallisesti muutama kymmenen, eli suklaapalan verran.

Asiantuntija: Katriina Kukkonen-Harjula, liikuntalääketieteen dosentti, erikoislääkäri, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri.