
Lääkärintarkastus on tarpeen erityisesti sydänoireita tai sydän- ja verisuonisairauksia poteville kuntoilun aloittajille.
Kun kuntoa aletaan testata, on aina harkittava, pitääkö ensin tehdä lääkärintarkastus. Se on tarpeen erityisesti sydänoireita tai sydän- ja verisuonisairauksia poteville, joilla on terveisiin verrattuna moninkertainen riski saada sydänkohtaus harjoittelun aikana. Liikunnan aiheuttamia riskejä sairaille ei arvioida tavallisilla kuntotesteillä vaan yksilöllisesti lääkärin suunnittelemilla tutkimuksilla.
Miten valita testauspaikka
Testaajan asiantuntemus on tärkeää. Se takaa, että testi valitaan oikein. Tavallista kuntoilijaa ei esimerkiksi kannata testata samanlaisella testillä kuin maratoneja juoksevaa himokuntoilijaa. Lähtökohdat ovat erilaiset myös, jos on ylipainoa tai nivelrikko. Asiantunteva testaaja käyttää hyviä laitteita eikä virhetulkintoja pääse helpolla syntymään. Lisäksi saatu palaute on aina yksilöllistä.
Kestävyyskunnon testaus
Aerobista eli kestävyyskuntoa testataan mittaamalla hengitys- ja verenkiertoelimistön kapasiteettia. Testeissä juostaan, poljetaan tai kävellään.
Suorat polkupyöräergometri- tai juoksumattotestit sopivat urheilijalle ja himokuntoilijalle. Testeissä arvoidaan maksimaalista suorituskykyä mittaamalla muun muassa hengitysilman tarkat kaasupitoisuudet. Tulosten perusteella urheilijalle laaditaan harjoitusohjelma.
Epäsuorat polkupyöräergometritestit riittävät tavalliselle kuntoilijalle. Niissä nostetaan kuormitusta asteittain. Suorituskyky arvioidaan sen perusteella, miten sydämen syke nousee. Testissä ei rehkitä maksimaaliseen suoritukseen asti.
Seurannassa olisi hyvä käydä samalla asemalla. Jos sama testaaja toistaa epäsuoran testin samalla tavalla, kunnon muutosten mittaaminen on varsin luotettavaa. Oman kunnon kehitystä voi silloin seurata tarkasti.
Kävelytestiä käytetään helppona massatestinä suurille joukoille. Se sopii terveille, kuntoilua aloitteleville, ja sillä arvioidaan kuntoluokka. Arvioinnin apuvälineeksi voi ottaa sykemittarin.
Lihaskunnon testaus
Lihasten kuntoa mitataan lihaskestävyyttä mittaavilla toistotesteillä, esimerkiksi vatsalihasten kuntoa vatsalihasten toistotestillä. Testiuloksia verrataan suuriin väestöotoksiin ja niissä omaan ikäluokkaan.
Kun menet kuntotestiin, kerro testaajalle
- jos sinulla on parhaillaan tai hiljaittain ollut jokin infektiotauti
- sairaushistoriasi, erityisesti sydänoireet ja -sairaudet itsellä ja suvussa
- muut krooniset sairaudet, kuten astma tai sokeritauti
- aiemmat liikuntavammat ja selän kunto
- säännöllinen lääkitys
- oma arvio terveydentilastasi
- tupakointi ja alkoholinkäyttö
- aiemmat liikuntaharrastukset
- rehellinen arvio kunnostasi
- miksi haluat testauttaa ja seurata kuntoasi