Vesijuoksu on yllättävän tehokas kuntoilulaji. Muista tarkistaa tekniikkasi, niin saat altaasta kaiken hyödyn irti.
Vesijuoksun teho perustuu siihen, että kroppa saa vedessä vastusta joka suunnasta, eikä samanlaista vaikutusta tule muualla liikkuessa. Lihaksia myös käytetään monipuolisesti.
Kun kaikki suuret lihakset joutuvat töihin, syke nousee helposti ja hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskyky paranee. Toisin sanoen kunto kohenee.
Myös painonhallinnan kannalta vedessä liikkumisesta on erityistä hyötyä, sillä energiaa kuluu huomattavasti enemmän kuin kuivalla maalla. Esimerkiksi 27-asteisessa uimahallivedessä lämpöenergiakulutuksemme on 40 prosenttia suurempaa kuin kuivalla maalla, vaikka emme tekisi yhtään mitään.
Vaikka vesiliikunta haastaa kroppaa ja kuluttaa rutkasti energia, se on elimistölle lempeä. Vesi tukee vartaloa ja veden noste helpottaa lihastyötä, siksi liikkuminen ei rasita niveliä. Myös vettä pelkäävälle laji saattaa sopia, sillä päätä ei tarvitse laittaa veteen.
Erityisen suositeltavaa vesijuoksu on nivelvaivoista kärsiville, niska- ja selkäkipuja poteville, kuntoutujille, ylipainoisille ja ikääntyneille.
Tarkista tekniikka
Vesijuoksutekniikka on helppo, mutta se kannattaa opetella rauhassa. Hosumalla tehot jäävät puolitiehen ja väärää tekniikka on vaikeampi korjata myöhemmin.
Pidä asento ryhdikkäänä ja hieman etukenossa. Katse on suoraan eteen, hartiat alhaalla.
Juoksuliikkeet ovat rytmikkäät: polvet nousevat kunnolla eteen ylös ja jalat ojentuvat joka potkulla taakse, myös nilkka ojentuu lopussa.
Kyynärpäät ovat noin 90 asteen kulmassa vartalon sivuilla ja tasapainottavat juoksua. Kädet kauhovat vettä taaksepäin sormet yhdessä.
Juoksurytmi on selkeä: vastakkainen käsi ja jalka ovat samaan aikaan edessä.
Kiinnitä vyö oikein
Vesijuoksuvyön paikka on vyötäröllä, ei kainaloissa. Kellukkeen takana on oleva logo tai teksti tulee taakse merkki oikeinpäin. Napsauta lukko kunnolla kiinni. Vyö tulee olla tiukalla, mutta se ei saa puristaa liikaa. Liian löysä vyö nousee vedessä kainaloihin.
Kulutus vedessä
Kuntouinti, rauhallinen 200–250 kcal
Kuntouinti, keskinkertainen 300–350 kcal
Vesijuoksu, rauhallinen 250–300 kcal
Vesijuoksu, keskinkertainen 350–400 kcal
Vesijuoksu, vauhdikas 450–500 kcal
(kalorikulutus 65–70-kiloisella tunnissa)
Katso video: Näyttelijä Miia Nuutila hioo vesijuoksutekniikan kuntoon
