Anorektikon aivot reagoivat sokerin syöntiin toisin kuin buliimikon.

Tutkimuksissa on havaittu, että syömishäiriöisten aivoissa tapahtuu makuaistimuksiin liittyviä muutoksia. Anoreksiaa tai bulimiaa sairastavien aivoista on löydetty rakenteellisia muutoksia, jotka saattavat vinouttaa ihmisen suhtautumista syömiseen.

Havainnot perustuvat kahteen hiljattain julkaistuun tutkimukseen, ja ne voivat auttaa tunnistamaan ja tulevaisuudessa ehkä myös hoitamaan syömishäiriöitä.

Tutkimukset julkaistiin American Journal of Psychiatryssa ja niiden perusteella anoreksiaa tai bulimiaa sairastavilla tai niistä toipuneilla on rakenteellisia muutoksia mm. aivosaaren eri osissa, aivojuoviossa sekä otsalohkon suorapoimussa.

Toisessa tutkimuksessa potilaiden aivoissa havaittiin lisäksi poikkeavia reaktioita heidän syödessään sokeria. Anoreksiasta toipuvien aivosaaressa eli insulassa sokeri aiheutti selvästi odotettua pienemmän ja bulimiasta toipuvien aivoissa odotettua suuremman reaktion.

Havaintojensa pohjalta tutkijat pitävät mahdollisena, että anoreksiaan kuuluva syömisen välttäminen ja laihtuminen liittyvät aivojen puutteelliseen kykyyn tunnistaa nälkäsignaaleja. Bulimiaan kuuluva ahminta voi puolestaan selittyä signaalien ylitulkinnalla.

Nykykäsityksen mukaan syömishäiriöt johtuvat monesta eri syystä. Hermostollisten ja biologisten tekijöiden lisäksi monet yksilönkehitykseen sekä perheeseen liittyvät seikat ja sosiokulttuuriset tekijät altistavat syömishäiriöille.

Anoreksia eli laihuushäiriö alkaa yleensä 14–24-vuotiaana ja bulimia eli ahmimishäiriö 16–20-vuotiaana. Anoreksiaan sairastuvista noin 5 prosenttia kuolee nälkiintymisen aiheuttamiin muutoksiin tai itsemurhaan.

Uutispalvelu Duodecim

(American Journal of Psychiatry 2013;170:1152–1160)

 Lue lisää Syömishäiriöt-teemasta

Vierailija

Anorektikko maistaa väärin

Onko tutkimuksissa ilmennyt näyttöä siitä, mitä aivoissa tapahtuu niillä anoreksiaa sairastavilla, joiden taudinkuvaan kuuluu ajoittain ahmimista ja oksentamista? Vuoroin signaalien yli- ja alitulkintaa? Ristiriitainen tutkimustulos ottaen huomioon, että hyvin monella syömishäiriöisellä on piirteitä moneen eri sairauteen liitetyistä oireista.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.