Vihasta kannattaa aina päästä eroon, koska silloin tekee tilaa onnellisuudelle, psykologi Sanna Aulankoski kirjoittaa.

Erosin reilu vuosi sitten miehestäni, jonka juominen aiheutti isoja menetyksiä perheellemme. Viimeisinä vuosina en enää suostunut olemaan missään tekemisissä hänen kanssaan, kun hän oli juonut vaikka vain muutaman oluen. Huomaan yhä vihaavani humalassa olevia ihmisiä. Mykistyn heidän seurassaan enkä oikein edes kykene katsomaan heitä. Suomalaisessa juomisen kulttuurissa se tekee minusta kummallisen, vähän oudon tyypin. En oikein voi pitää rennosti hauskaa baareissa enkä kuvitella, että löytäisin niistä itselleni sopivan miehen. Sellaisen kyllä mielelläni löytäisin! Kaipaan hyvää suhdetta, jossa molemmat voivat kunnioittaa toisiaan.
Inhoa humalaisia ja se varmaan näkyy naamastani, koska olen pari kertaa joutunut kännisten silmätikuksi. Jos sellainen astuu ratikkaan, niin kohta hän on vieressäni. He näkevät minusta, kuinka vastenmielisinä heitä pidän.
Kuinka pääsisin vihastani? En halua olla ilonpilaaja, vaikka en juoppojen tapoja voi ymmärtääkään.  
TRAUMATISOITUNUT

Haluat eroon päihtyneitä kohtaan tuntemastasi inhosta ja vihasta. Mieltäsi vaivaavilla tunteilla voi olla montakin syytä; ne voivat juontaa juurensa niin anteeksi antamisen vaikeudesta, posttraumaattisesta reagoinnista kuin pelkästä vastenmielisyydestä — kenties kaikista näistä yhtäaikaisesti.
Parhaimmillaan vihaa tunnetaan vain hetkellisesti, jos jotakin epäoikeudenmukaiseksi koettua tapahtuu. Jos vihaa ei uskalleta kohdata rehellisesti tai sitä koetaan toistuvasti, tunne saattaa jäädä kalvamaan katkeruutena aiheuttajaansa kohtaan.

Rankoista kokemuksista muistuttaville ärsykkeille voi myös herkistyä. Jos kärsii posttraumaattisesta stressistä, ikäviin tapahtumiin yhdistyvät asiat saavat aikaan jopa fyysisiä oireita kuten kipuja, kohonnutta pulssia ja pahoinvointia. Oireiluun voi kuulua myös järkyttävien tilanteiden uudelleen elämistä painajaisina tai takaumina.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Aina inhoon ei liity traumoja. Kyse voi olla myös silkasta vastenmielisyydestä. Vastenmielisyyden kokemus kumpuaa usein vieraudesta: kammoksumme asioita, joita emme moraalimme vuoksi hyväksy tai kokemuksemme kautta ymmärrä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

syistä riippumatta epämiellyttävistä tuntemuksista on mahdollista päästä eroon altistamalla itseään vähin erin niille. Siten mieli oppii huomaamaan, etteivät näitä tuntemuksia aiheuttavat ärsykkeet olekaan vaaraksi. Altistamisen voi toteuttaa mielikuvissa tai todellisuudessa. Molempia voi tehdä itsekseen, ystävän tuella tai ohjatusti psykoterapiassa.

Haluaisit kyetä pitämään hauskaa rennosti ja muiden iloa pilaamatta. Baarielämä Suomessa edellyttää todellakin humalakulttuurin hyväksymistä. Jos haluat oppia nauttimaan kapakoissa olemisesta, saavutat päämääräsi vain totuttamalla itsesi humaltuneiden seuraan. Tottumalla alitajuntasi voi oppia, etteivät alkoholia nauttineet aina ole vastenmielisiä tai että heidän joukossaan voi olla niitäkin, jotka eivät ole päihtyneet.

Juopuneisiin kohdistuvasta vastenmielisyydestä ei kannata kokonaan luopua, voihan päihtynyt ihminen olla vaarallinenkin. Sopiva määrä inhoa auttaa sinua pysymään etäällä alkoholiongelmaan taipuvaisista miehistä. Kuten itsekin arvelet, sinun arvoihisi ja elämäntapoihisi sopiva kumppani löytyy todennäköisimmin muualta kuin ravintolasta.

Vihasta ylipääseminen sinänsä on kannatettavaa. Kielteisistä tunteista irtautuminen eli anteeksi antaminen raivaa tilaa myönteisille tunteille ja onnellisuudelle. Anteeksi antaminen ei tarkoita väärien tekojen hyväksymistä, vaan niiden kerryttämän tunnetaakan ja ajatusten taakse jättämistä.

Erostanne on vasta vuosi aikaa. Jo ajan kuluminen ja uudet ilon aiheet tulevat värittämään kokemuksiasi myönteisemmiksi. Voit myös edistää asiaa tarkastelemalla menneisyyttäsi toisesta näkökulmista; eläytymällä ex-miehesi asemaan, pohtimalla mistä kaikesta voit olla hänelle vääryyksistä huolimatta kiitollinen ja mitä olet oppinut vaikeuksistasi.

Halusi ryhtyä uuteen parisuhteeseen on hyvä asia. Se kertoo anteeksiantamista edesauttavasta optimismista ja siitä, että eron pahimpien vaiheiden yli olet jo päässyt.

 

Hyvän terveyden psykologit Sanna Aulankoski ja Mikael Saarinen vastaavat lukijoiden kysymyksiin. Voit lähettää kysymyksesti tästä.

Vapautta alkoholista

Miksi tämä alkoholistien hyväksyminen yleensäkin pitäisi olla tervettä. Elämää pitäisi olla ja saada elää myös ilman näitä jokapaikkaan tunkevia örisijöitä. Itse elän aika rajattua elämää, koska en ole löytänyt seuraa, jossa ei olisi tätä ilmiötä läsnä. Ainoa on ollut tällainen alkoholistien "puuhastelukerhon" ohjaajan homma, jossa "asiakkaat" eivät kuulleni yleensä puhuneet alkoholin puutteestaan. Joskus tosin sivusta jouduin kuulemaan.  Jopa urheiluseurassa ohjaajana toimimisen lopetin jatkuvan kaljan puutteesta keskustelun vuoksi. Kaikesta tästä huolimatta olen sitä mieltä, että olen terve.

Sisältö jatkuu mainoksen alla