Kuva Jaakko Lukumaa
Kuva Jaakko Lukumaa

Epäluuloisuus kalvaa parisuhdetta. Mitä voi tehdä ennen kuin rakkaus on lentänyt ovesta ulos, psykologi Mikael Saarinen?

Olemme viisikymppinen pariskunta ja mieheni on aina ollut vähän mustasukkainen. Esimerkiksi vanhoista heiloista ei ole saanut puhua. Mustasukkaisuus on vain lisääntynyt, vaikka mitään todellista syytä siihen ei ole. Jos puhun ohimennen jostakin miehestä töissä, hän saattaa kysyä, että onko minulla ollut ”juttuja” tuon miehen kanssa. Myös menemisiäni hän on alkanut vahtia. Järkipuhe ei häntä vakuuta, koska mieheni on ikään kuin juuttunut ajatukseen minun petollisuudestani. Syytökset myös muuttuvat koko ajan mieli­kuvituksellisemmiksi, sillä pitkästä yhteisestä historiasta on helppo kaivaa epäilyttäviä tyyppejä.
Yhteiselämämme on muuttunut painostavaksi. Lämpö ja huumori ovat kadonneet, sillä turvallista on puhua vain käytännön asioista.
Näen, että hänelläkin on paha olla, mutta mihinkään terapiaan hän ei halua lähteä ”manipuloitavaksi”. Mitä meidän pitäisi tehdä?
Avuton vaimo

Kuten kuvauksestasi käy ilmi, mustasukkaisuus on raju ja monimutkainen tunne, joka on irti päässeenä huono isäntä. Rengin roolissa se voi sen sijaan luoda myönteistä kipinää suhteeseen ja sitouttaa pariskuntia. Ilmeisesti näin on ollut suhteenne alkuaikoina. Viime vuosina tilanne on kroonistunut. Se on vaarallista, sillä tutkimusten mukaan kolmannes pari­terapiaan hakeutuneista on tässä loukussa.

Jokainen meistä on tuntenut mustasukkaisuutta joskus ja tulee tuntemaan. Mustasukkaisuus on kuitenkin ns. toissijainen tunne, jonka taakse kätkeytyy tunteita, joista henkilö ei ole eikä halua olla tietoinen. Näitä tunteita ovat mm. pelko (toisen menettämisestä), viha (siitä että joku toinen vie rakkaan), turvattomuus (tulee hylätyksi) ja riittämättömyys (ei olekaan rakastettava ja arvokas).

Kaikkien tunteiden kanssa työskentely lähtee niiden tunnistamisesta ja hyväksymistä: ”minä tunnen mustasukkaisuutta ja tämä on minusta lähtöisin oleva tunne”. Jos ei tunnista omaa kokemustaan, sitä on mahdotonta muuttaa. Seurauksena tästä on usein tunteen täydellinen kieltäminen, verhoaminen toisten tunteiden alle tai siirtäminen toiseen ihmiseen, niin kuin teidän suhteessanne on käynyt.

Miehesi kääntää ongelman sinun epäluotettavuudeksi oman mustasukkaisuutensa tunnustamisen sijaan.

Mustasukkaisuus onkin luonteeltaan sosiaalinen tunne, jolla pyritään vaikuttamaan toisiin. Siitä kärsivä kontrolloi kumppaniaan ja tämä taas yrittää parhaansa mukaan toimia niin, että aihetta epäilyksille ei tulisi. Tämä luonnollisesti vain pahentaa tilannetta. On selvää, että tunnelma käy näin painostavaksi ja lämpö, huumori ja hellyys katoavat. Tilalle tulee tanssi, jota kumpikaan ei haluaisi tanssia, mutta muitakaan askeleita ei ole tarjolla ilman toisen varpaille astumista.

Mitä sitten tehdä? Ilmeisesti miehesi häpeää tunnettaan ja käytöstään niin paljon ettei halua jakaa sitä kenenkään vieraan ihmisen kanssa. Siinä tapauksessa teidän täytyy yrittää käsitellä sitä kahdestaan. Ehkä voisitte katsoa vaikka Väestöliiton nettisivuja yhdessä. Siellä annetaan pareille esimerkiksi tunnekeskeistä terapiaa ja lyhyempääkin neuvontaa kuten lähiseurakunnissakin.

Toinen vaihtoehto on lähteä rakentamaan kadonnutta luottamusta. Aiheesta löytyy tietoa ja materiaalia esimerkiksi sivustolta parisuhteenpalikat.fi. Itse pidän enemmän amerikkalaisen John Gottmanin parisuhdetalon mallista (Sound Relationship House).

Yksi keino saada muutosta suhteeseenne voisi olla jokin toiminnallinen, miestäsi kiinnostava yhteinen tekeminen. Sellainen, jossa toiseen olisi pakko luottaa, esimerkiksi uusi urheilulaji tms. Jos löytäisitte tällaisen toiminnan kautta yhteyden, sitä kautta aukeaisi mahdollisuus rakentaa hellyyttä ja luottamusta takaisin suhteeseen.

Elokuvien kautta voi tutkia tätäkin teemaa. Suurin osa niistä tarjoaa vain kriisejä ja harva onnellisia loppuja. Minua on viime aikoina koskettanut esimerkiksi Vuosi elämästä (2010), jossa kuvataan toimivaa pitkää suhdetta. Kotimainen 21 tapaa pilata avioliitto (2013) kuvaa komedian keinoin vaikeutta rakentaa suhteita. Pelotteeksi miten käy, jos asioita ei käsitellä, voi katsoa Bergmanin maratonelokuvan Kohtauksia eräästä avioliitosta (1973).

Lisää psykologin vastauksia löydät täältä.

Hyvän terveyden psykologit Sanna Aulankoski ja Mikael Saarinen vastaavat lukijoiden kysymyksiin. Voit lähettää kysymyksesti tästä.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Asennesiivous tekee elämästä kukoistavampaa, neuvoo valmentaja ja improvisaattori Tuomas Mikkonen.

1. Leiki ja innostu

Tee tänään ainakin vartin ajan sitä, mikä innostaa ja missä olet parhaimmillasi. Ihanteellisia olosuhteita ei ehkä tule koskaan: puuttuu sopiva hetki tai rahaa, tai joku ilmestyy muistuttamaan aiemmista epäonnistumisista. Ole kuin historiaa tai ankeuttajia ei olisi. Jos pystyt kaikesta huolimatta nauttimaan puuhasta, sinulla menee hyvin. Anna kukoistuksen tuntua huomennakin.

2. Helli ja auta

Vältä kohtaamisia, jotka tekevät sinut huolista sairaaksi, jopa voimattomaksi. Kun maailman epäreiluus ja sosiaalisen median ahdistuneisuus vyöryvät päälle, vetäydy tynnyriin. Keskity sitten hellimään ja huolehtimaan heikommista. Voisitko auttaa jotakuta lastenhoidossa tai lähiseudun vanhuksia? Hyvän tekeminen lisää kukoistamista. Pessimismi sen sijaan passivoi.

3. Toimi ja rauhoitu

Sopiva määrä intohimoa innostaa kohti tavoitetta, mutta pakkotahtisuus stressaa. Luovu ajatuksesta, että olet korvaamaton. Myös liian leppoisa elämä ahdistaa, jos tuntuu, ettei omalla työllä tai olemassaololla ole merkitystä. Näiden välitilassa voi tavoittaa kukoistuksen, tunteen rauhasta, voimasta ja onnesta. Tärkeää on tasapaino tekemisen ja tekemättömyyden välillä.

Tuomas Mikkosen ajatuksista enemmän hänen kirjassaan 100 tapaa uudistua ja kukoistaa, Docendo 2018.

 

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Kun puoliso sairastuu tai vammautuu, kyseessä on iso kriisi. Arki muuttuu, sairastunut oireilee ja talous temppuilee. Kaikki pyörii sairauden ympärillä.

Miten ihmeessä terve puoliso jaksaa?

Se on kysymys, jota juuri kukaan ei muista kysyä. Olettamus on, että hän jaksaa, mutta kuinka kauan?

– Alkuun terve puoliso jaksaakin tsempata. Mutta jos tilanne jatkuu pitkään tai uusiutuu,  voimat vähenevät. Moni pari jää liian yksin, toteaa Liisa Välilä, Parisuhdekeskus Kataja ry:n toiminnanjohtaja ja psykoterapeutti.

Liisa Välilä tietää, mistä puhuu, sillä hän on pitkään taistellut puolisonsa Juhan erilaisten sairauksien keskellä.

– Kunpa joku kysyisi, miten terve puoliso jaksaa, Liisa Välilä summaa sekä omaa että kanssasiskojen kokemusta.

– Aina kysytään sairaan vointia, mutta terveen voimia harvoin tiedustellaan.

– Suomessa sairaus kyllä hoidetaan, mutta henkinen puoli jää valitettavasti usein huoltamatta, Välilä toteaa.

Tämän vuoksi Parisuhdekeskus Kataja on käynnistänyt laajan yhteistyön eri potilasjärjestöjen kanssa. Heillä on meneillään hanke Kun puoliso sairastuu, jossa koulutetaan ja kannustetaan terveydenhuollon ammattilaisia huomaamaan parisuhde ja perhe.

– Teetimme aiheesta myös kyselyn. Tuloksen voi  summata juuri tuohon toiveeseen: ”Kunpa joku kysyisi, miten siellä kotona menee!” Välilä jatkaa.

Miten suhteessa on puhuttu?

Liisa Välilä ymmärtää hyvin, että akuutin sairauden tullen voimat menevät arjesta selviämiseen. Silti puhuminen ja omien tunteiden tunnistaminen olisi paras lääke yhteyden säilyttämiseen.

– Sairastumistilanteessa korostuu, millainen on ollut pariskunnan puhumisen kulttuuri. Kaikille puhuminen ei ole yhtä luontevaa. Jos puhuminen on vaikeaa, asiantuntijan avusta olisi hyötyä.

– Lääkäreidenkin olisi hyvä kysyä, mikä on henkinen vointi ja mikä kannattelee.

Eri sairaudet tuovat erilaiset tunteet pintaan. Monissa tilanteissa sairastuneen toimintakyky saattaa muuttua, seksuaalisuus vähentyä ja mieliala vaihtelee. Voimat menevät sairauden kanssa kamppailuun.

– Täysin ymmärrettävää on, ettei sairastunut ihminen näe itseään realistisesti. Harva hoksaa olevansa hankala tai kiukkuinen kumppani, josta on vaivaa. Tästäkin olisi hyvä avoimesti puhua, Välilä sanoo.

Terve parisuhde perustuu vastavuoroisuuteen. Oleellista on edelleen muistaa kysyä, mikä antaa toisella kokemuksen rakastetuksi tulemisesta.

– Sitoutuminen ja rakkaus kantavat toivottavasti  vaikeassakin tilanteessa. Kannattaakin miettiä, mitä vielä voimme tehdä yhdessä  näillä mahdollisuuksi Ja kannattaa myös  etsiä ammattiapua suhteen tueksi.

Hyödyksi olisi myös sen keskusteleminen, onko pariskunta naimisissa sairauden kanssa vai toistensa kanssa. Eletäänkö elämää vain sairauden ehdoilla? Vaatiiko sairas osapuoli, että toinenkin luopuu elämästään?

– Paljon riippuu siitä, millaista perinnettä itse kantaa. Ääriesimerkki ovat huolenkantajat, ehkä useimmiten naiset, jotka kokevat, että sairastuneelle on omistauduttava ja luovuttava kaikesta muusta.

Muista hoitaa myös itseäsi

Joskus käy myös niin, että sairastunut osapuoli tulee hyvin mustasukkaiseksi. Kun hän ei pääse minnekään, toinenkaan ei saa nauttia elämästä.

– Tai saattaahan sairastunut ihminen joskus vaipua itsesääliin ja kokea olevansa uhri, jonka elämä on ohi.

Liisa Väliä muistuttaa, että harva on alun perin mennyt naimisiin sairauden kanssa. Koska kyseessä on uusi tilanne, myös pelisäännöt on syytä päivittää.

Jos terve osapuoli luopuu oman itsensä hoitamisesta, vaarana on uupuminen. Tuolloin ollaan tilanteessa, että raikasta happea ja uutta virtaa suhteeseen ei tule mistään.

– Terveen puolison kannattaa miettiä, miten hän tankkaa itseään. Liian usein käy niin, että pariskunta sinnittelee äärirajoille asti. Avuntarve uskalletaan tuoda esiin vasta romahtamispisteessä.

Siksi hyvässä vaiheessa ja terveenä ollessa kannattaisi keskustella tulevista haasteista: Jos jompikumpi sairastuu, mitä toiselta toivotaan?  Saako puoliso viedä intervallishoitoon, vaikka hän vastustelisi? Mitä toiselta toivoo sairauden tullen. Hoitotahtokin selkeyttää tilannetta.

Asiantuntijana toiminnanjohtaja, psykoterapeutti Liisa Välilä Parisuhdekeskus Kataja ry:stä. Lisätietoa hankkeesta Kun puoliso sairastuu.

Lue lisää Hyvä terveys 5/18, jossa on muotoilija Päivi Rintaniemen ja insinööri Markku Rintaniemen tarina, kun Markku sairastui vaikeahoitoiseen glaukoomaan. Tilaajana voit lukea koko lehden maksutta digilehdet.fi-palvelusta.