Jos mikään ei tuota iloa, masennukseen on syytä hakea apua. Usein lääkäri määrää ensiavuksi aivojen serotoniinitasoon vaikuttavaa lääkettä. Niitä käytetään paljon mutta silti ne pelottavat. Usein kuultuihin väitteisiin vastaa psykiatri Matti Huttunen.

1. Lääkärit määräävät mielialalääkkeitä liian helposti.

Totta ja tarua. Masennuslääkkeet eivät auta läheskään kaikkia. Mitä lievempi masennus on, sitä vähemmän masennuslääkkeistä on hyötyä. Toisaalta myös vakava masennus, johon lääkkeet tehoavat, alkaa aina lievempänä eikä potilaan kannata odottaa tilan pahenemista.

Masennuslääkkeitä määrätään muuhunkin kuin depressioon, sillä ne helpottavat myös paniikkihäiriön, sosiaalisten pelkojen, bulimian, yleisen tuskaisuuden, unettomuuden ja kuukautisia edeltävän PMS:n oireita.

Ongelma on usein se, että lääkärillä ei ole aina riittävästi aikaa perehtyä potilaan tilanteeseen. Hyvä hoito perustuu aina luottamukseen.

2. Jos masennuksen syitä ei hoideta terapiassa, lääkkeiden syöminen on turhaa.

Tarua ja totta. Masennustilat ovat hyvin erilaisia, joten lääkkeiden ja psykoterapioiden merkitys vaihtelee.

Osa masennuksista on luonteeltaan hyvin ”biologisia”, jolloin sopiva lääke voi riittää. Toisaalta monesti masennuksen keskeisenä syynä ovat erilaiset psyykkiset ristiriidat, kuten työstämättömät surut, pettymykset ja traumat, myös sosiaalinen arkuus ja opitut kielteiset ajatusmallit. Erilaiset psykoterapiat ovat tällöin lääkehoitoa parempi tapa vapautua depressiosta.

Suurella osalla potilaista paras hoitotulos saavutetaan yhdistämällä sopiva lääke ja psykoterapia.

3. Mielialalääkettä on käytettävä ainakin kaksi viikkoa.

Totta. Oireita lievittävä vaikutus ilmenee vähitellen 2–6 viikon kuluessa. Ensin lievittyy unettomuus tai ruokahaluttomuus ja vasta vähän myöhemmin masentunut mieliala.

Jos oireet eivät lievity noin neljässä viikossa, lääke ei ole tehokas. Tällöin vaihtoehtoina on annoksen suurentaminen, lisälääke tai lääkkeen vaihto.

Jos lääkkeistä ei ole hyötyä, sopiva psykoterapia voi olla tehokkaampi hoito.

4. Mielialalääkkeet muuttavat persoonallisuutta.

Tarua. Masennuslääkkeet, eivätkä muutkaan psyykenlääkkeet, muuta persoonallisuutta. Tosin jos potilas sairastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä tai hänellä on siihen alttius, masennuslääkkeet voivat laukaista touhukkuutena ilmenevän hypomanian tai manian.

5. Mielialalääkkeitä käytettäessä mikään ei tunnu miltään.

Totta joskus. Serotoniiniaineenvaihduntaan vaikuttavien masennuslääkkeiden haittana voi joskus olla tunteiden latistuminen. Haitta on kuitenkin selvästi pienempi kuin lääkkeen tuoma hyöty, ja siitä voidaan päästä lääkettä vaihtamalla.

6. Masennuslääkkeet aiheuttavat impotenssia.

Totta joskus. Masennukseen nykyisin yleisimmin käytetyt lääkkeet (SSRI- ja SNRI-lääkkeet sekä klomipramiini) voivat aiheuttaa orgasmin tai siemensyöksyn estymisen. Joillakin potilailla nämä lääkkeet heikentävät myös seksihalua tai aiheuttavat impotenssia.

Haittavaikutukset lisääntyvät lääkeannoksen kasvaessa, joten annoksen pienentäminen voi poistaa ne.

Joskus lääkkeen vaihto toimii, sillä kaikki masennuslääkkeet eivät aiheuta ainakaan samassa määrin seksuaalisia toimintahäiriöitä.

Masennuslääkkeiden aiheuttamaa impotenssia voidaan hoitaa myös potenssilääkkeiden avulla. On kuitenkin tärkeätä muistaa, että seksuaalisten halujen heikkeneminen voi olla masennuksenkin oire.
Tällöin masennuslääkkeiden käyttö voi palauttaa seksihalut entiselleen ja korjata myös potenssiongelmia.

7. Mielialalääkkeet auttavat myös alkoholismiin ja peliriippuvuuteen.

Joskus totta. Nykykäsityksen mukaan tämä edellyttää sitä, että alkoholismin tai peliriippuvuuden taustalla on masennusalttius tai ahdistuneisuushäiriö.

8. Mielialalääkkeillä voi parantaa terveenkin oppimiskykyä.

Tarua. Eläimillä tehdyissä kokeissa jotkin masennuslääkkeet ovat parantaneet eläinten oppimista, mutta havainnot ovat kuitenkin olleet ristiriitaisia. Psyykkisesti ”terveillä” ihmisillä masennuslääkkeiden ei ole osoitettu parantavan muistia tai keskittymiskykyä.

Masennuslääkkeet eivät virkistä tai piristä vaan etenkin hoidon alussa väsyttävät.

9. Mielialalääkkeet aiheuttavat riippuvuutta.

Tarua. Lääkeriippuvuutta on kahdenlaista. Yleisempi ilmenee vieroitusoireina, joista moni potilas kärsii 1–2 viikkoa lopettaessaan lääkkeen käytön. Vieroitusoireita ilmenee usein psyykenlääkkeiden lopetuksenyhteydessä. Masennuslääkkeillä niitä ovat ärtyisyys, ahdistuneisuus, unettomuus, lihasnykäykset ja ääniyliherkkyys.Oireet ovat elimistön luonnollinen ja ohimenevä reaktio.

Sen sijaan masennuslääkkeet eivät koskaan aiheuta humalahakuista tai pakonomaista lääkeriippuvuutta, jollaista ahdistus- tai nukahtamislääkkeet voivat aiheuttaa.

10. Masennus muuttaa aivojen kemiaa ja mielialalääkkeet korjaavat tilanteen.

Totta joillakin. Pitkäaikainen masennus ja siihen liittyvä stressi voi heikentää muistin kannalta keskeisen hippokampuksen hermosolujen uudismuodostusta. Masennuslääkkeet voivat näillä potilailla edistää hermosolujen ja hermoyhteyksien muodostumista. Tämä on osoitettu eläinkokeissa.

11. Liikunta hoitaa masennusta yhtä tehokkaasti kuin lääke.

Totta. Lievissä ja keskivaikeissa masennustiloissa säännöllinen reipas liikunta 3–4 kertaa viikossa voi olla lääkkeen veroinen keino lievittää masennustilaa. Sen vuoksi masennuksesta kärsivän kannattaa voimiensa mukaan harrastaa säännöllistä liikuntaa.

12. Mielialalääkkeet eli onnellisuuspillerit edistävät valheellista positiivista ajattelua.

Ehdottomasti tarua. Masennuslääkkeet eivät ole vaikutukseltaan päihteiden tapaan humalluttavia tai tervettä mielialaa nostavia. Ne ovat ensivaikutukseltaan päinvastoin väsyttäviä.

Parhaimmillaan ne pystyvät poistamaan potilasta vakavasti haittaavan masennustilan ja palauttamaan kyvyn nauttia elämästä.

Lue lisää masennuksen muista hoidoista.

Vierailija

Mielialalääkkeet auttavat masennukseen

Lääkärin todella tuputtavat mielialalääkkeitä, vielä kehtaavatkin tuputtaa jos on tulehduksellinen autoimmuunisairaus joka aiheuttaa väsymystä. Lääkkeet ei yhtään auta siihen. Välillä tulee mieleen että lääkärit on aivopesty tuputtamaan noita lääkkeitä. Kyllä se niin on että ihmisen pitää kohdata itse asiat jotka ahdistavat tai pelottavat ei suljettava niitä mielestä. Lähdettävä liikkeelle, pelkkä käveleminen ja ulkoileminen etenkin metsissä tekee hyvää. Enkä kiellä pahanolon purkauksiakaan,...
Lue kommentti
Vierailija

Mielialalääkkeet auttavat masennukseen

Vierailija 24.09.2014 klo 10:36 Sairastan fibromyalgiaa, olen saanut suuren avun mielialalääkkeistä ainaiseen kipuiluun, nyt on paljon mielekkäämpää eläminen, ei ole kaikkia kipuja poistanut, mutta sietokyky on tullut paremmaksi, kestää kipuja;;Suosittelen muillekkin. Terveisin 64 vuotias nainen Ruotsista. Jos pelkkä kipu on ongelmasi, niin sulla ei ole fibromyalgiaa, vaan ihan joku muu vaiva. Syötkö statiineja? Syöthän riittävästi D-vitamiinia, magnesiumia, B-vitamiineja sekä kalaöljyä? http...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Asennesiivous tekee elämästä kukoistavampaa, neuvoo valmentaja ja improvisaattori Tuomas Mikkonen.

1. Leiki ja innostu

Tee tänään ainakin vartin ajan sitä, mikä innostaa ja missä olet parhaimmillasi. Ihanteellisia olosuhteita ei ehkä tule koskaan: puuttuu sopiva hetki tai rahaa, tai joku ilmestyy muistuttamaan aiemmista epäonnistumisista. Ole kuin historiaa tai ankeuttajia ei olisi. Jos pystyt kaikesta huolimatta nauttimaan puuhasta, sinulla menee hyvin. Anna kukoistuksen tuntua huomennakin.

2. Helli ja auta

Vältä kohtaamisia, jotka tekevät sinut huolista sairaaksi, jopa voimattomaksi. Kun maailman epäreiluus ja sosiaalisen median ahdistuneisuus vyöryvät päälle, vetäydy tynnyriin. Keskity sitten hellimään ja huolehtimaan heikommista. Voisitko auttaa jotakuta lastenhoidossa tai lähiseudun vanhuksia? Hyvän tekeminen lisää kukoistamista. Pessimismi sen sijaan passivoi.

3. Toimi ja rauhoitu

Sopiva määrä intohimoa innostaa kohti tavoitetta, mutta pakkotahtisuus stressaa. Luovu ajatuksesta, että olet korvaamaton. Myös liian leppoisa elämä ahdistaa, jos tuntuu, ettei omalla työllä tai olemassaololla ole merkitystä. Näiden välitilassa voi tavoittaa kukoistuksen, tunteen rauhasta, voimasta ja onnesta. Tärkeää on tasapaino tekemisen ja tekemättömyyden välillä.

Tuomas Mikkosen ajatuksista enemmän hänen kirjassaan 100 tapaa uudistua ja kukoistaa, Docendo 2018.

 

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Kun puoliso sairastuu tai vammautuu, kyseessä on iso kriisi. Arki muuttuu, sairastunut oireilee ja talous temppuilee. Kaikki pyörii sairauden ympärillä.

Miten ihmeessä terve puoliso jaksaa?

Se on kysymys, jota juuri kukaan ei muista kysyä. Olettamus on, että hän jaksaa, mutta kuinka kauan?

– Alkuun terve puoliso jaksaakin tsempata. Mutta jos tilanne jatkuu pitkään tai uusiutuu,  voimat vähenevät. Moni pari jää liian yksin, toteaa Liisa Välilä, Parisuhdekeskus Kataja ry:n toiminnanjohtaja ja psykoterapeutti.

Liisa Välilä tietää, mistä puhuu, sillä hän on pitkään taistellut puolisonsa Juhan erilaisten sairauksien keskellä.

– Kunpa joku kysyisi, miten terve puoliso jaksaa, Liisa Välilä summaa sekä omaa että kanssasiskojen kokemusta.

– Aina kysytään sairaan vointia, mutta terveen voimia harvoin tiedustellaan.

– Suomessa sairaus kyllä hoidetaan, mutta henkinen puoli jää valitettavasti usein huoltamatta, Välilä toteaa.

Tämän vuoksi Parisuhdekeskus Kataja on käynnistänyt laajan yhteistyön eri potilasjärjestöjen kanssa. Heillä on meneillään hanke Kun puoliso sairastuu, jossa koulutetaan ja kannustetaan terveydenhuollon ammattilaisia huomaamaan parisuhde ja perhe.

– Teetimme aiheesta myös kyselyn. Tuloksen voi  summata juuri tuohon toiveeseen: ”Kunpa joku kysyisi, miten siellä kotona menee!” Välilä jatkaa.

Miten suhteessa on puhuttu?

Liisa Välilä ymmärtää hyvin, että akuutin sairauden tullen voimat menevät arjesta selviämiseen. Silti puhuminen ja omien tunteiden tunnistaminen olisi paras lääke yhteyden säilyttämiseen.

– Sairastumistilanteessa korostuu, millainen on ollut pariskunnan puhumisen kulttuuri. Kaikille puhuminen ei ole yhtä luontevaa. Jos puhuminen on vaikeaa, asiantuntijan avusta olisi hyötyä.

– Lääkäreidenkin olisi hyvä kysyä, mikä on henkinen vointi ja mikä kannattelee.

Eri sairaudet tuovat erilaiset tunteet pintaan. Monissa tilanteissa sairastuneen toimintakyky saattaa muuttua, seksuaalisuus vähentyä ja mieliala vaihtelee. Voimat menevät sairauden kanssa kamppailuun.

– Täysin ymmärrettävää on, ettei sairastunut ihminen näe itseään realistisesti. Harva hoksaa olevansa hankala tai kiukkuinen kumppani, josta on vaivaa. Tästäkin olisi hyvä avoimesti puhua, Välilä sanoo.

Terve parisuhde perustuu vastavuoroisuuteen. Oleellista on edelleen muistaa kysyä, mikä antaa toisella kokemuksen rakastetuksi tulemisesta.

– Sitoutuminen ja rakkaus kantavat toivottavasti  vaikeassakin tilanteessa. Kannattaakin miettiä, mitä vielä voimme tehdä yhdessä  näillä mahdollisuuksi Ja kannattaa myös  etsiä ammattiapua suhteen tueksi.

Hyödyksi olisi myös sen keskusteleminen, onko pariskunta naimisissa sairauden kanssa vai toistensa kanssa. Eletäänkö elämää vain sairauden ehdoilla? Vaatiiko sairas osapuoli, että toinenkin luopuu elämästään?

– Paljon riippuu siitä, millaista perinnettä itse kantaa. Ääriesimerkki ovat huolenkantajat, ehkä useimmiten naiset, jotka kokevat, että sairastuneelle on omistauduttava ja luovuttava kaikesta muusta.

Muista hoitaa myös itseäsi

Joskus käy myös niin, että sairastunut osapuoli tulee hyvin mustasukkaiseksi. Kun hän ei pääse minnekään, toinenkaan ei saa nauttia elämästä.

– Tai saattaahan sairastunut ihminen joskus vaipua itsesääliin ja kokea olevansa uhri, jonka elämä on ohi.

Liisa Väliä muistuttaa, että harva on alun perin mennyt naimisiin sairauden kanssa. Koska kyseessä on uusi tilanne, myös pelisäännöt on syytä päivittää.

Jos terve osapuoli luopuu oman itsensä hoitamisesta, vaarana on uupuminen. Tuolloin ollaan tilanteessa, että raikasta happea ja uutta virtaa suhteeseen ei tule mistään.

– Terveen puolison kannattaa miettiä, miten hän tankkaa itseään. Liian usein käy niin, että pariskunta sinnittelee äärirajoille asti. Avuntarve uskalletaan tuoda esiin vasta romahtamispisteessä.

Siksi hyvässä vaiheessa ja terveenä ollessa kannattaisi keskustella tulevista haasteista: Jos jompikumpi sairastuu, mitä toiselta toivotaan?  Saako puoliso viedä intervallishoitoon, vaikka hän vastustelisi? Mitä toiselta toivoo sairauden tullen. Hoitotahtokin selkeyttää tilannetta.

Asiantuntijana toiminnanjohtaja, psykoterapeutti Liisa Välilä Parisuhdekeskus Kataja ry:stä. Lisätietoa hankkeesta Kun puoliso sairastuu.

Lue lisää Hyvä terveys 5/18, jossa on muotoilija Päivi Rintaniemen ja insinööri Markku Rintaniemen tarina, kun Markku sairastui vaikeahoitoiseen glaukoomaan. Tilaajana voit lukea koko lehden maksutta digilehdet.fi-palvelusta.