Voi samperi, taas se iski, kesken hyvän keskustelun! Se, joka riehuu verkossa, provosoi, haastaa riitaa ja solvaa muita. Et kai se ole sinä?

Suunnittelet matkaa Thaimaahan ja pyydät netissä vinkkejä reissua varten. Saat ehdotuksen mennä kylpylälomalle Naantaliin, koska lentäminen kuluttaa niin paljon luonnonvaroja. Sinulla keittää yli heti. Olet säästänyt pitkään päästäksesi reissuun, ja nyt joku taulapää laukoo, että pitäisi kylpeä Suomessa kaksi viikkoa.

Näpyttelet vastauksen, jossa on pelkkiä isoja kirjaimia ja solvaat kirjoittajaa kaikilla keksimilläsi painokelvottomilla sanoilla.

Luulet toimivasi oikein, vaikka olet ilmiselvä nettihäirikkö: provosoidut, ylireagoit, haastat riitaa ja käytät epäasiallista kieltä.

Et ole kuitenkaan ongelmasi kanssa yksin. Kaikissa meissä on aineksia nettiraivoajaksi, jos olosuhteet ovat sopivat: oma elämäntilanne stressaa ja ahdistaa tai keskustelun aihe on itselle poikkeuksellisen tärkeä tai herkkä. Tällöin kaikkeen lukemaansa reagoi tavallista kiivaammin.

Kun on verrattu aikuisten, lasten ja nuorten nettikiusaamista, on havaittu, että lapset ja nuoret kiusaavat useimmiten tuttujaan, kuten koulukavereita. Aikuiset taas saattavat tölviä ketä tahansa, jonka mielipiteet eivät miellytä.

Ymmärrä, mistä on kyse

Netissä ärhäköitä keskusteluita syntyy helposti siksi, että kärkkäitä mielipiteitä ei tarvitse esittää omalla nimellään.

Nettihäiriköinti on kuitenkin pakkotoimintaa siinä missä muunlainenkin koukuttava käyttäytyminen, esimerkiksi peliriippuvuus: se on keino päästä hetkeksi irti jostain sietämättömästä tunteesta. Riehumalla verkossa purat – ehkä tiedostamattomasti – jonkinlaisia hyvin olennaisia ja syviä tarpeita, esimerkiksi tunnetarpeita tai minään liittyviä tarpeita.

Tunnetarpeet ovat ohimeneviä ja liittyvät senhetkisen pahan olon purkamiseen: nettihäirikkö esimerkiksi kokee mielihyvää aiheuttaessaan hämmennystä tai alistaessaan toista.

Minään liittyvät tarpeet ilmenevät erilaisten roolien ja toimintatapojen esille tuomisena: reaalielämässä arka voi korvata näitä puutteitaan esiintymällä netissä itsevarmasti ja laukomalla mielipiteitään.

Aikuisten nettihäiriköinti voi liittyä myös medialukutaidon heikkouteen. Ei olla kasvettu maailmaan, johon netti olennaisena osana kuuluu. Moni voi ajatella, että kaikki, mikä tapahtuu netissä, pysyy netissä, ja siellä vallitsevat aivan omat käyttäytymissääntönsä. Näin ei kuitenkaan ole. Netissä pätevät samat lait kuin reaalimaailmassakin: toisia pitää kohdella hyvin. Herjaavat kommentit pystytään tarvittaessa jäljittämään.

Kanavoi toisin

Voit nitistää nettiraivon, kun tiedostat, mistä se johtuu. Olennaista on erottaa toisistaan ärsyke ja oma reaktio. Esimerkiksi toisen provosoiva kommentti ei ole koskaan syy omaan vihaamme tai ärtymiseemme, vaikka luulemme niin.

Seuraavan kerran kun ärsyynnyt jostakin, pohdi, miksi tämä aihe saa aikaan tällaisia tuntemuksia. Liittyykö raivoamiseen turhautuneisuutta, väsymystä tai ahdistusta? Kaipaatko hyväksyntää muilta tai haetko huomiota, koska haluat tulla nähdyksi ja kuulluksi edes virtuaalielämässä? Monesti ärsyyntyminen liittyy heikkoon itsetuntoon: hermostuit kommentista, joka osui ja upposi.

Kun olet keksinyt syyt raivoamisen takana, ala miettiä, miten voit hillitä tunnekuohua. Ärsyyntymisen tai turhautumisen voisi kanavoida esimerkiksi niin, että menee pihalle tamppaamaan mattoja. Aran olisi hyvä opetella avoimemmaksi ja rohkeammaksi, jotta aggressioita ei tarvitsisi purkaa netissä: voit esimerkiksi kuvitella, kuinka puolustat itseäsi tilanteessa, jossa pomo kritisoi työtehtävääsi, jonka olet hoitanut hyvin.

Älä kiusaa itseäsi

Nettiraivoaja ei välttämättä tiedosta, että lopulta häiriköinnistä on hänelle itselleen haittaa: se lisää ahdistusta ja syventää yksinäisyyttä. Jos lietsoo itseään vihaan, myös oma ajattelu muuttuu negatiiviseksi ja mustavalkoiseksi. Kiukusta tulee tapa reagoida asiaan kuin asiaan. Kierre on valmis.

Voi myös käydä niin, että verkkokäyttäytyminen alkaa muokata muuta käyttäytymistä ja vihan purkauksista tulee toimintamalli myös oikean elämän ongelmissa. Tämä on tuhoisaa, sillä myös tosielämän sosiaaliset suhteet saattavat kärsiä.

Asiantuntijat psykiatri Matti Huttunen, Helsinki ja psykologi Tarja Salokoski, Psykologipalvelut Mieli ja Kuvitus Jyväskylä

Lue lisää nettiriippuvuudesta

Näin sometat turvallisesti

  • Älä paljasta sukunimeäsi, osoitettasi, asuinpaikkaasi, sähköpostiosoitettasi, 
    puhelinnumeroasi tai koulusi nimeä tuntemattomille.
  • Älä anna tuntemattomille kuvia tai yksityisiä tietoja itsestäsi tai tuntemistasi ihmisistä.
  • Muista, että kukaan ei voi pakottaa sinua mihinkään! Jos juttelet jonkun kanssa keskusteluryhmässä (chat room) ja sinulta kysytään sellainen kysymys, johon et halua vastata, sinun ei tarvitse vastata.
  • Muista, että ihmiset, joita kohtaat Internetissä, eivät välttämättä ole sitä, mitä he väittävät olevansa!
  • Jos päätät tavata jonkun, johon olet tutustunut Internetin kautta, älä koskaan mene tapaamaan häntä yksin! Ensimmäisellä kerralla pitää tutun aikuisen olla mukanasi, ja tapaaminen pitää järjestää yleiselle paikalle, ei kenenkään kotiin.
  • Jätä vastaamatta inhottaviin tai ilkeisiin viesteihin, joita saat muilta osallistujilta esimerkiksi keskusteluryhmässä. Sen sijaan poistu keskusteluryhmästä kokonaan.
  • Älä lähetä epäkohteliaita tai loukkaavia viestejä muille. Ole kohtelias ja kunnioita muiden mielipiteitä. Lue lisää nettietiketistä.