Voi samperi, taas se iski, kesken hyvän keskustelun! Se, joka riehuu verkossa, provosoi, haastaa riitaa ja solvaa muita. Et kai se ole sinä?

Suunnittelet matkaa Thaimaahan ja pyydät netissä vinkkejä reissua varten. Saat ehdotuksen mennä kylpylälomalle Naantaliin, koska lentäminen kuluttaa niin paljon luonnonvaroja. Sinulla keittää yli heti. Olet säästänyt pitkään päästäksesi reissuun, ja nyt joku taulapää laukoo, että pitäisi kylpeä Suomessa kaksi viikkoa.

Näpyttelet vastauksen, jossa on pelkkiä isoja kirjaimia ja solvaat kirjoittajaa kaikilla keksimilläsi painokelvottomilla sanoilla.

Luulet toimivasi oikein, vaikka olet ilmiselvä nettihäirikkö: provosoidut, ylireagoit, haastat riitaa ja käytät epäasiallista kieltä.

Et ole kuitenkaan ongelmasi kanssa yksin. Kaikissa meissä on aineksia nettiraivoajaksi, jos olosuhteet ovat sopivat: oma elämäntilanne stressaa ja ahdistaa tai keskustelun aihe on itselle poikkeuksellisen tärkeä tai herkkä. Tällöin kaikkeen lukemaansa reagoi tavallista kiivaammin.

Kun on verrattu aikuisten, lasten ja nuorten nettikiusaamista, on havaittu, että lapset ja nuoret kiusaavat useimmiten tuttujaan, kuten koulukavereita. Aikuiset taas saattavat tölviä ketä tahansa, jonka mielipiteet eivät miellytä.

Ymmärrä, mistä on kyse

Netissä ärhäköitä keskusteluita syntyy helposti siksi, että kärkkäitä mielipiteitä ei tarvitse esittää omalla nimellään.

Nettihäiriköinti on kuitenkin pakkotoimintaa siinä missä muunlainenkin koukuttava käyttäytyminen, esimerkiksi peliriippuvuus: se on keino päästä hetkeksi irti jostain sietämättömästä tunteesta. Riehumalla verkossa purat – ehkä tiedostamattomasti – jonkinlaisia hyvin olennaisia ja syviä tarpeita, esimerkiksi tunnetarpeita tai minään liittyviä tarpeita.

Tunnetarpeet ovat ohimeneviä ja liittyvät senhetkisen pahan olon purkamiseen: nettihäirikkö esimerkiksi kokee mielihyvää aiheuttaessaan hämmennystä tai alistaessaan toista.

Minään liittyvät tarpeet ilmenevät erilaisten roolien ja toimintatapojen esille tuomisena: reaalielämässä arka voi korvata näitä puutteitaan esiintymällä netissä itsevarmasti ja laukomalla mielipiteitään.

Aikuisten nettihäiriköinti voi liittyä myös medialukutaidon heikkouteen. Ei olla kasvettu maailmaan, johon netti olennaisena osana kuuluu. Moni voi ajatella, että kaikki, mikä tapahtuu netissä, pysyy netissä, ja siellä vallitsevat aivan omat käyttäytymissääntönsä. Näin ei kuitenkaan ole. Netissä pätevät samat lait kuin reaalimaailmassakin: toisia pitää kohdella hyvin. Herjaavat kommentit pystytään tarvittaessa jäljittämään.

Kanavoi toisin

Voit nitistää nettiraivon, kun tiedostat, mistä se johtuu. Olennaista on erottaa toisistaan ärsyke ja oma reaktio. Esimerkiksi toisen provosoiva kommentti ei ole koskaan syy omaan vihaamme tai ärtymiseemme, vaikka luulemme niin.

Seuraavan kerran kun ärsyynnyt jostakin, pohdi, miksi tämä aihe saa aikaan tällaisia tuntemuksia. Liittyykö raivoamiseen turhautuneisuutta, väsymystä tai ahdistusta? Kaipaatko hyväksyntää muilta tai haetko huomiota, koska haluat tulla nähdyksi ja kuulluksi edes virtuaalielämässä? Monesti ärsyyntyminen liittyy heikkoon itsetuntoon: hermostuit kommentista, joka osui ja upposi.

Kun olet keksinyt syyt raivoamisen takana, ala miettiä, miten voit hillitä tunnekuohua. Ärsyyntymisen tai turhautumisen voisi kanavoida esimerkiksi niin, että menee pihalle tamppaamaan mattoja. Aran olisi hyvä opetella avoimemmaksi ja rohkeammaksi, jotta aggressioita ei tarvitsisi purkaa netissä: voit esimerkiksi kuvitella, kuinka puolustat itseäsi tilanteessa, jossa pomo kritisoi työtehtävääsi, jonka olet hoitanut hyvin.

Älä kiusaa itseäsi

Nettiraivoaja ei välttämättä tiedosta, että lopulta häiriköinnistä on hänelle itselleen haittaa: se lisää ahdistusta ja syventää yksinäisyyttä. Jos lietsoo itseään vihaan, myös oma ajattelu muuttuu negatiiviseksi ja mustavalkoiseksi. Kiukusta tulee tapa reagoida asiaan kuin asiaan. Kierre on valmis.

Voi myös käydä niin, että verkkokäyttäytyminen alkaa muokata muuta käyttäytymistä ja vihan purkauksista tulee toimintamalli myös oikean elämän ongelmissa. Tämä on tuhoisaa, sillä myös tosielämän sosiaaliset suhteet saattavat kärsiä.

Asiantuntijat psykiatri Matti Huttunen, Helsinki ja psykologi Tarja Salokoski, Psykologipalvelut Mieli ja Kuvitus Jyväskylä

Lue lisää nettiriippuvuudesta

Näin sometat turvallisesti

  • Älä paljasta sukunimeäsi, osoitettasi, asuinpaikkaasi, sähköpostiosoitettasi, 
    puhelinnumeroasi tai koulusi nimeä tuntemattomille.
  • Älä anna tuntemattomille kuvia tai yksityisiä tietoja itsestäsi tai tuntemistasi ihmisistä.
  • Muista, että kukaan ei voi pakottaa sinua mihinkään! Jos juttelet jonkun kanssa keskusteluryhmässä (chat room) ja sinulta kysytään sellainen kysymys, johon et halua vastata, sinun ei tarvitse vastata.
  • Muista, että ihmiset, joita kohtaat Internetissä, eivät välttämättä ole sitä, mitä he väittävät olevansa!
  • Jos päätät tavata jonkun, johon olet tutustunut Internetin kautta, älä koskaan mene tapaamaan häntä yksin! Ensimmäisellä kerralla pitää tutun aikuisen olla mukanasi, ja tapaaminen pitää järjestää yleiselle paikalle, ei kenenkään kotiin.
  • Jätä vastaamatta inhottaviin tai ilkeisiin viesteihin, joita saat muilta osallistujilta esimerkiksi keskusteluryhmässä. Sen sijaan poistu keskusteluryhmästä kokonaan.
  • Älä lähetä epäkohteliaita tai loukkaavia viestejä muille. Ole kohtelias ja kunnioita muiden mielipiteitä. Lue lisää nettietiketistä.
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.