Motivaatio kasvaa tekemällä, ei odottamalla. Jos välttelee vaikeiksi kokemiaan tehtäviä, ei kehitä niissä tarvittavia taitoja, motivaatiotutkija muistuttaa. Tärkeää on antaa myönteistä palautetta, myös itselleen.

1 Onko motivaatio synnynnäinen ominaisuus, jota toisille on annettu enemmän kuin toisille, työterveyspsykologi, motivaatiotutkija Annamari Heikkilä?

Ei, motivaatio ei ole syntymälahjaksi saatu ominaisuus vaan joukko taitoja, joita voi opetella. Sen eteen pitää tehdä töitä.

Jos uskoo motivaation laskeutuvan taivaalta, saa odottaa hamaan tulevaisuuteen.

2 Kuinka omaa motivaatiotaan voi parantaa?

Positiivinen palaute on tärkeä motivaation nostattaja. On kuitenkin turha odottaa sitä vain muilta. Myös itselleen on opittava antamaan kiitosta hyvästä työstä. Se itsessään on palkinto ponnisteluista ja antaa potkua jatkaa eteenpäin.

Ympäristöllä on suuri merkitys, siksi suosittelen hakeutumista toisten samasta asiasta kiinnostuneiden joukkoon. Heiltä saa uudenlaisia näkökulmia, palautetta ja tietoja, jotka kaikki lisäävät motivaatiota. Ilman riittävää osaamista ja asiantuntemusta on vaikea olla motivoitunut.

Pitkäaikainen kiinnostus johonkin asiaan on motivoiva tila. Se auttaa myös jaksamaan vaikeiden hetkien yli, joita jokaiselle väistämättä tulee. Tämän ajan ”nyt heti kaikki mulle”-ajattelu ei toimi motivaation rakentamisessa.

3 Miten antaa itselleen positiivista palautetta?

Positiivisuus tekee hyvää. Jokaisen työpäivän päätteeksi kannattaa miettiä kolme asiaa, jotka ovat menneet hyvin. Kun nämä itselle tyydytystä tuoneet asiat kirjaa ylös, ne jäävät muistiin.

Mallia voi ottaa vaikka Teemu Selänteeltä, joka kertoo muistavansa kaikki NHL-uransa maalit, jos hänelle antaa tueksi päivämäärän ja paikkakunnan. Hän pystyy tähän siksi, että käy onnistumisensa läpi tuoreeltaan. Näin ne painuvat muistiin ja motivoivat uusiin loistosuorituksiin. Suosittelen tällaista ”maaliterapiaa” kaikkeen muuhunkin tekemiseen.

4 Miten työkaverin tai läheisen motivaatioon saa uutta potkua?

Tutkimus on osoittanut, että työntekijää motivoi, kun hän tuntee tekemänsä työn tärkeäksi, tuntee kuuluvansa joukkoon ja voi vaikuttaa itseään koskeviin asioihin.

Tärkeää tukea toiselle voi antaa tuhlaamalla kolmea K:ta: kiinnostuksen osoittamista, kuuntelemista ja kehumista. Ne kaikki vahvistavat itsetuntoa, joka on keskeinen motivaation kasvattaja.

Lue lisää:

Positiivista ajattelua!

Apua huonoon itsetuntoon

Uuden polven oppitunti

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.