Tunneälyn määrä ei ole kiveen kirjoitettu, joten sitä voi kehittää. Aloita tästä.

1. Tunnetilan havaitseminen

➜ KYSY, älä tulkitse
Kun olet puheissa myrtyneeltä vaikuttavan ihmisen kanssa ja haluat ymmärtää hänen tunnetilaansa, tee hänelle pieniä ja ystävällisiä täydennyskysymyksiä: ”Olenko oikeassa, kun minusta tuntuu, että jokin huolestuttaa sinua?¨ ”Miten minusta näyttää, että hartiasi ovat vähän lysyssä tänään?” Ja kun toinen vastaa, kuuntele oikeasti läsnä ollen. Vastapuolesta saamasi ensivaikutelman varassa tulkitseminen ja hänen päänsä yli tietäminen olisi loukkaavaa. Siitä tulee vaikutelma, että luulet tietäväsi hänen asiansa paremmin kuin hän itse.

2 . Kun teet virheen

➜ Ole armollinen
Jos erehdyt tai teet virheen, on tärkeää nähdä tapahtuneen tilannekohtaisuus. Viisasta on todeta esimerkiksi: ”Tässä kohtaa erehdyin, tein väärän tai huonon valinnan. Se ei kuitenkaan merkitse, että olisin kokonaan huono, vaan ihan hyvä tyyppi”. Suuntaa huomiosi siihen, että sinulla on monia muita taitoja. Voit myös miettiä, mitkä ulkoiset olosuhteet, vaikkapa stressi tai huolet vaikuttivat siihen, että tuli virhe. On tavallista, että epäonnistumisen tapahduttua huomio kääntyy oman itsen sisälle, mistä seuraa itsesyytöksiä ja turhaa voimavarojen kulumista. Näin voi alkaa esimerkiksi työuupumus.
Kun opit ajattelemaan näin itsestäsi, osaat suhtautua armollisesti myös muille sattuviin erehdyksiin.

3. Lohduttamisen vaikeus

➜ Näytä uusi näkökulma
Jos tunnet, että lähimmäisen lohduttaminen ei oikein suju sinulta, turvaudu kunnioittavaan kysymiseen: ”Miten voisin auttaa, mitä toivot minulta?”
Näin annat vastapuolelle mahdollisuuden pukea huolensa sanoiksi, jotka ovat hänen omiaan. Silloin huolenaihe jäsentyy hänen mielessään ja sitä on helpompi käsitellä. Hyvänä kuuntelijana voit siis auttaa toista oivaltamaan uuden näkökulman huoleensa tai suruunsa. Muista kuitenkin, ettei kukaan voi tuosta vain muuttaa toisen ihmisen elämää hyväksi. On jo paljon, jos pystyy osoittamaan toiselle uusia ajattelutapoja.

4. Myötätunto kadoksissa

➜ Harjoittele hellyyttä
Jos sinun on vaikea osoittaa hellyyttä muille ihmisille mutta haluaisit olla tässä lajissa parempi, aloita harjoittelu itsestäsi. Järjestä itsesi tilanteisiin, joista oikeasti nautit, harrasta mieluisia asioita, osoita hellyyttä lemmikkieläimelle tai katso vaikkapa valokuvia, jotka herättävät hellyyden tunteen. Omat hyvän olon kokemukset saavat sinut huomaamaan, mikä varmaankin olisi mukavaa myös muista. Opit suomaan tai osoittamaan hellyyttä toisillekin ihmisille.  
Älä kuitenkaan yritä väkisin muuttaa itseäsi. Hyväksy se hellyyden laji, joka on ominainen sinulle. Oli se sitten pieni taputus toisen olalle tai tarjoutuminen tiskaamaan hänen puolestaan.

5. Kuoppia vuorovaikutuksessa

➜ Tunnista ennakkoluulot
Tulkinnat ovat monien ihmissuhteiden kompastuskiviä. Yleensä tulkitaan sitä enemmän, mitä kauemmin on tunnettu. Näin on niin avioliitoissa kuin työyhteisöissäkin. Ennakkoasenteita voi syntyä huomaamatta ja ihmisiä aletaan luokitella ja tulkita enemmän tai vähemmän suoraviivaisesti koulutuksen, iän, sukupuolen ja muiden ominaisuuksien perusteella. Aito vuorovaikutus käy melko varmasti mahdottomaksi jos sitä yrittää tällaisten luutumien pohjalta. Huomaa myös, että omista syistään jokainen meistä on tässä hetkessä erilainen kuin eilen tai viime vuonna.

Asiantuntija psykoterapeutti Anneli Litovaara, Helsinki

Lue lisää Neuvottele pehmeästi ja onnistu

Anna itsestäsi

Jos haluat kehittää tutustumistaitojasi, mieti, oletko ehkä liian pidättyväinen ja etäinen.

Jos olet, yritä laimentaa näitä ominaisuuksiasi. Et voi saada, jos et anna jotain myös itsestäsi.  

Tutustumista voit opetella neutraaleissa tilanteissa. Ole ystävällinen ihmisille, joita tapaat päivittäin ohimennen: kaupan kassalle, kampaajalle, naapurin mummolle. Vaihda aluksi muutama sana, myöhemmin useampikin. Yllätyt iloisesti, kun huomaat, että useimmat ihmiset haluavat ottaa kontaktia ja puhua, kuten sinäkin.

Jos vastapuoli ei kuitenkaan reagoi odottamallasi tavalla, älä pety, sillä se on hänen valintansa. Sinun valintasi on ystävällisyys, toisen jostain omasta syystään jokin muu.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.