Kuva Jaakko Lukumaa
Kuva Jaakko Lukumaa

Lapsuus oli kamala eikä elämä juuri paremmaksi ole muuttunut. Mistä ongelmavyyhdin purkaminen pitäisi aloittaa, psykoterapeutti Mikael Saarinen?

Kirjoitan nyt tälle palstalle, kun en muuta keksinyt. Olen 48 v mutta näytän paljon vanhemmalta. Syynä on ikäni kestänyt unettomuus ja väsymys. Olen lapsesta asti kärsinyt huonosta itsetunnosta ja ollut koulukiusattu. Kotonakaan ei ollut turvaa. Olin hyväksikäytetty ja jouduin olemaan äitinä neljälle sisarukselleni. Muutin kotoa rikkinäisenä, pelko kehooni ja lihaksiini juurtuneena.

Häpeän yhä itseäni, ylipaino on iso ongelmani. Ensimmäiset suonikohjut tulivat jo 17-vuotiaana. Olen ollut aina niin pienituloinen, että en ole voinut panostaa itseeni, sillä kirurgin veistä tarvitsisin. Lohduttauduin syömällä ja masennun lisää. Mutta haluisin vielä kokea olevani hyvännäköinen, tyytyväinen itseeni. Miten voisin saada itseni parempaan kuntoon ja jaksamaan, vaikka rahaa mihinkään hoitoon ei ole. Olisi suuri ilo myös lähimmäisilleni ja lapsilleni, jos äipästä saataisiin vielä ehjä ihminen. Kiitos!
KÖYHYÄ JA RUMA

Kiitos koskettavasta kirjeestäsi, joka sisältää monia aika vaativiakin kehityshaasteita.

Yritän seuraavassa pilkkoa ongelmavyyhtiäsi hiukan pienempiin osiin.
Mainitset ensin unettomuusongelman ja siitä aiheutuvan kroonisen väsymyksen. Ikävä kyllä osa meistä saa jo syntyessään huonommat edellytykset nauttia nukkumisen antamasta levosta. Unettomuusongelmiin on nykyään tarjolla monia uusia opaskirjoja ja ryhmämuotoisia unikouluja (esim. työterveyshuollossa), jossa opetellaan kullekin sopivia nukahtamiskeinoja ja saadaan tukea ja vinkkejä toisilta unettomilta. Sinun tapauksessasi unettomuus on ikävä kyllä ongelmistasi pienin, eikä sitä voi hoitaa tehokkaasti ennen kuin pahan olon alkulähteille päästään.

Ongelmiesi perisyynä on se, että sinulla on taustallasi pitkä kehityksellinen traumakokemus. Olet siis jo lapsena joutunut altistumaan vakaville väärinkäytöksille ja kokenut suurta fyysistä ja psyykkistä turvattomuutta. Kuvaatkin hyvin, miten nämä kokemukset juurtuivat lihaksiisi ja kehoosi, joka on oppinut olemaan pienessä hälytys­tilassa koko ajan.

Varhaislapsuuden kaltoinkohteluun liittyy lähes aina kokemus siitä, että on lapsena jollain tavalla itse aiheuttanut omalla toiminnallaan vanhempien sekopäisen käyttäytymisen. Jatkuva syyllistäminen, pelottelu ja rankaiseminen on  lapsen kokemusmaailmassa hänestä itsestään johtuvaa: ei kaikesta huolimatta rakkaista vanhemmista, jotka ovat ainoa turvanlähde maailmassa.
Et kuvaa nykyistä suhdettasi, mutta toivon, että saat siinä kokea turvallisuutta, rakkautta ja ihailua, joihin et ole saanut mahdollisuutta lapsuudessasi.

Syömisen kautta tuleva lohdutus ei koskaan voi korvata toisilta ihmisiltä tulevaa tukea, kuten olet itsekin huomannut. Se johtaa vain uusiin ongelmiin, jossa oppimasi itseinho korostuu entisestään. Median tyrkyttämä yksioikoinen kauneusihanne ei myöskään tue kenenkään ihmisen minuutta — ei edes niiden kauniiden mallien.

Kehitykselliset pitkään jatkuvat traumat vaativat lähes aina pidemmän psykoterapian, jossa voi harjoitella hyvässä vuorovaikutussuhteessa olemista. Sinulla on oikeus maksimissaan kolmen vuoden psykoterapiaan Kelan tuella, johon hakeutuminen kestää vähintään 3—6 kuukautta riippuen siitä, onko sinulla jo joku hoitosuhde. Ohjeita hakemiseen löydät Kelan nettisivuilta.

Ensiavuksi voisit harkita käymistä lähiterveyskeskuksessa puhumassa tilanteestasi ja selvittää mahdollisuutesi pidempijaksoisiin tukikäynteihin näin alkuun. Voisit myös tiedustella, tai etsiä netin kautta, ryhmämuotoista terapiaa, joka on suunnattu lapsuudessaan hyväksikäytetyille. Tutustu myös sivuihin www.traumaterapiakeskus.com. Äipästä saadaan vielä ehjä ihminen, mutta se vaatii aikaa ja vaivaa.

Kasvutraumojen vaikutusta ihmiseen ja niistä selviytymistä on kuvattu mm. elokuvissa Gilbert Grape ja Vuorovetten prinssi. Tuore kuvaus perhehelvetistä ja uuden elämän etsimisestä on elokuvassa Safe Haven. Tom Cruisen uusimmassa elokuvassa Oblivion (Unohdus) koko maapallo pelastuu lopuksi kuten herra perheineen. Kirjavinkiksi sinulle sopii Daniel A. Hughesin Tie traumasta tervehtymiseen. Voimia muutoksiisi.

Lisää psykologin vastauksia löydät täältä.

Hyvän terveyden psykologit Sanna Aulankoski ja Mikael Saarinen vastaavat lukijoiden kysymyksiin. Voit lähettää kysymyksesti tästä.

Vierailija

Häpeän itseäni

No kyllähän se niin on,että koti on lapsen "kasvualusta",josta imetään opit,mallit ja tunnelmat.Jos siellä ei näytetä positiivisia asioita,tunteita ja malleja,lapsesta ei pidetä huolta,ei anneta turvaa,ei rakkautta,on aika haasteellista elää elämäänsä tasapainoisena,ehjänä ihmisenä.Kyllä siihen tarvitaan apua.Itse olen kokenut myös turvattoman lapsuuden,isän alkoholismista ja äidin mielenterveysongelmista johtuen.Kukaan ei ole sanomaan toiselle,että pitää antaa anteeksi,koska vain asianomainen...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.