Kuva Jaakko Lukumaa
Kuva Jaakko Lukumaa

Yksinäisyys ahdistaa mutta miten voittaa ujoutensa? Ja miten selvitä, jos tulee torjutuksi? Psykologi ja psykoterapeutti Mikael Saarinen vastaa.

Olen ujo nuori poika. Joku voisi pitää minua nörttinä. Minua hävettää kysyä tätä ja toivon, että tässä käytettäisiin nimimerkkiäni. Olen huono lähestymään naisia. Sitten kun teen niin, saan torjuntaa, ja se ahdistaa ja masentaa entisestään. Torjunnan saaminen naisilta aiheuttaa sen, että menen yhä syvemmälle pelien ja internetin maailmaan. Yksinäisyys ahdistaa ja pelottaa minua. En yhtään tiedä mitä tehdä, että saisin lähestymiskammoni naisiin katoamaan. Luokallani on poikia, jotka pyörittävät useampaa naista yhtä aikaa ja kerskailevat valloituksillaan. Tämä nostaa raivon pintaan. Mitä minun pitäisi tehdä tai lukea, jotta voisin lähestyä naisia niin, että se ei aiheuttaisi heidän puoleltaan torjuntaa? KOOPEE

Parisuhteen solmiminen tai yksin jäämisen valitseminen ovat elämän suurimpia haasteita. Sen oikean löytäminen ja suhteessa pysyminen eivät ole helppoja tehtäviä kenellekään. Erotilastot ovat huimat ja Mielenterveysseuran kriisipuhelimen yhteydenotoista jo viidesosa koskee yksinäisyyttä.

Silti yksinäisyyden kokemusta vähätellään. Siihen on vaikea samaistua, jos oma sosiaalinen elämä on sujunut helposti. Lisäksi sinkkuna olemista romantisoidaan etenkin mediassa. Yksin oleville tarjotaan lohdutukseksi tilastoja siitä, että enemmistöllä parikymppisistä ei vielä ole vakituista suhdetta tai että Suomessa on yli miljoona yhden hengen taloutta. Lisäksi yksinäinen saa helposti neuvoja ”pitää silmät auki ja yrittää enemmän”. Kokemukseni mukaan tämä vain lisää ahdistusta. Kaikesta tästä huolimatta toivoa on.

Terapiassakin puhutaan paljon yksinäisyydestä. Neuvojen ja kikkojen etsimisen sijaan käsittelemme usein suhteen haluamista elämänarvojen ja tunteiden näkökulmasta. Ehkäpä sinunkin kannattaisi kysyä ennemmin, minkälainen olisi sinulle sopiva suhde vastakohtana ajatukselle ”on pakko saada nainen”.

Yllättäen ihmiset osaavat huonosti kuvata, mitä he todella haluavat. Vastaukseksi tulee mediassa toistuvia laatumääritteitä, kuten että toinen olisi hyvännäköinen, urheilullinen, omaisi samoja kiinnostuksen kohteita tai pitäisi matkustelusta. Tällaisista toivelistoista ei ole hyötyä — päinvastoin ne lisäävät paineita puolin ja toisin.

Ehkä sinä voisit kirjoittaa, millainen olisi sinulle hyvä suhde. Katsoisit ikään kuin kameran läpi, miten toisesta välittäminen näkyisi ja miten viettäisitte aikaa yhdessä. Kirjoituksesi mukaan et ole hakemassa naisen pyörittämistä tai valloittamista vaan jotain muuta. Mitä se olisi? Tämän tehtävän tekeminen antaa paljon puheenaiheita toisen sukupuolen kanssa: yksi tärkeä smalltalk-aihe tutustumisvaiheessa kun on se, mitä todella odottaa kumppanilta, suhteelta ja yhteiseltä ajalta.

Tuot kirjeessäsi esiin myös häpeän ja torjutuksi tulemisen tunteet. Syinä näihin ovat mielestäsi tietyt piirteesi, kuten ujous tai ”nörttiys”. Haet niihin helpotusta vetäytymällä pelien ja netin pariin. Se taas puolestaan lisää yksinoloa, toivottomuutta ja nostattaa pintaan epäoikeudenmukaisuuden kokemuksen ja jopa raivoa: miksi muut onnistuvat tässä niin helposti? Sinänsä esittämissäsi ajatuksissa ja tunteissa ei ole mitään kummallista tai väärää, mutta ne kuormittavat ja lannistavat jyllätessään takaraivossa.

Olisikin hyvä, että pystyisit käsittelemään omia häiritseviä tunteitasi ennalta niin, että ne eivät kiehu sisälläsi mahdollisissa tapaamisissa tai niiden suunnittelussa. Pieni jännittäminen kuuluu ensitapaamisiin, mutta se ei saa olla pääosassa.

Sen sijaan että yrität miettiä, mitä sinun pitäisi tehdä onnistuaksesi, voit keskittyä toiseen ja vuorovaikutukseen. Yksi hyvä keino rauhoittaa omia ajatuksia ja tunteita on niin kutsuttujen tietoisuus­taitojen päivittäinen harjoittelu. Hyviä ohjelmia löytää internetistä, You­Tubesta ja puhelimien sovelluskaupoista esimerkiksi hakusanoilla mind­fulness tai loving kindness.
Elämä sisältää päivittäin pienempiä ja suurempia vastoinkäymisiä, mutta läsnäolevana niitä on helpompi kohdata. Näin energiaa ja  toivoa jää uusiin tutustumisyrityksiin. Niitä tarvitaan usein paljon ennen kuin se oikea löytyy: oikeaan aikaan ja oikealla tavalla pokaamisen sijaan.

Kumppanin löytämisen vaikeudesta kertova kotimainen dokumentti Love&Engineering on juuri tekeillä. Sen trailerin katsominen voi antaa lohtua siihen, miten eri tavoin me ihmiset yritämme tätä keskeistä ja vaikeaa elämänkysymystä ratkoa.

Lue lisää
Ujoudesta ja yksinäisyydestä

Lisää psykologin vastauksia löydät täältä.

Hyvän terveyden psykologit Sanna Aulankoski ja Mikael Saarinen vastaavat lukijoiden kysymyksiin. Voit lähettää kysymyksesti tästä.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.