Kuva Jaakko Lukumaa
Kuva Jaakko Lukumaa

Miten auttaa juoppoa veljeä pilaamatta omaa elämäänsä? Psykologi ja psykoterapeutti Sanna Aulankoski vastaa huolestuneelle siskolle.

Veljeni on minua pari vuotta vanhempi viisikymppinen. Vanhempamme ovat hieman päälle seitsenkymppisiä. Veljeni alkoi käyttää alkoholia runsaammin kymmenisen vuotta sitten erottuaan vaimostaan. Ongelma on riistäytynyt käsistä ja elämän perusrakenteet ovat kärsineet. Naisystävät ovat vaihtuneet, työpaikat on menetetty ja veljeni on ajautunut velkakierteeseen.
Nyt hän on uudestaan naimisissa, mutta vaimo lähtee aina juomaputkien ajaksi muualle. Ajokortti on kuivumassa, mikä vaikeuttaa työntekoa. Hän elää kädestä suuhun. Jonkinlaista antabuksensyöntiyritystä on ollut ja joku lääkärikontaktikin, mutta motivaatio taitaa olla lyhytjänteistä.
Olemme yrittäneet auttaa veljeäni sekä henkisesti että taloudellisesti. Koskaan hän ei maksa takaisin. Hän myös valehtelee meille. En enää usko mitään, mitä hän sanoo. Vanhempieni selviytymiskeino taitaa olla ymmärtäminen ja auttaminen. Minulla on perhe, enkä halua pilata omaa elämääni veljeni vuoksi. Toisaalta pelkään, että hän vahingoittaa itseään. Minua suututtaa myös vanhempieni ymmärrys häntä kohtaan. Mitä tehdä, kun tilanne alkaa kiristää meidän keskinäisiä välejä? ALKOHOLISTIN SISKO

Ongelmissa kamppailevan ihmisen vierellä eläminen on kuormittavaa – usein jopa omien vaikeuksien kestämistä raskaampaa, koska mahdollisuudet vaikuttaa ovat rajatumpia. Asiaa saattaa pahentaa se, että samalla tulee helposti huolehdittua myös muun lähipiirin puolesta – sinäkin murehdit veljesi lisäksi myös vanhempienne puolesta.

Ratkaisun kannalta veljesi oma motivaatio on tärkeintä. Silti myös te läheiset voitte edelleen pyrkiä vaikuttamaan hänen elämäänsä. Yksi asia, minkä voisitte tehdä, on yhteinen keskustelu asian tiimoilta. Koska olet huolissasi kiristyneistä väleistänne, yhteinen kokoontuminen auttaisi ehkäisemään myös keskinäisiä kiistojanne. Ehdottaisinkin, että tapaatte kaksi kertaa – ensin vanhempienne ja kälysi kanssa ja sen jälkeen siten, että myös veljesi on mukana. Tai voitte kysyä häneltä, millä kokoonpanolla hän toivoisi tilanteestaan keskusteltavan.

Ensimmäisessä tapaamisessa teidän tulisi keskustella kokemuksistanne ja sopia yhteisistä linjoista. Esimerkiksi humalassa olevaan henkilöön ei yleensä kannata pitää yhteyttä. Mahdollisten itsemurha-aikeiden varalle kannattaa sopia tietty – mahdollisesti ammattiauttajan – puhelinnumero, johon veljesi voi tarvittaessa soittaa.

Rahaa ei myöskään kannata lainata päihteiden käytön tukemiseksi. Velkaneuvojan tuki voisi olla veljellesi tarpeen. Toisessa tapaamisessa teidän tulisi kertoa veljellesi huolenne sekä selvittää, miten hän itse toivoo teidän tukevan häntä. Lisäksi teidän tulisi keskustella siitä, miten aiotte jatkossa menetellä yhteydenpidon ja käytännön seikkojen suhteen.

Voitte neuvotella veljesi asioista ilman ulkopuolista asiantuntijaa. Vielä parempi kuitenkin on, jos tapaamiseen osallistuu myös häntä hoitanut lääkäri. Jos lääkäri ei ole ehdottanut kyseistä tapaamista, voitte itsekin ottaa asian hänen kanssaan puheeksi.

Alkoholiongelman voittamisen tiellä voidaan erottaa kaksi virstanpylvästä; ensimmäisessä henkilö havahtuu näkemään juomisensa ongelmallisuuden ja toisessa alkaa aidosti haluta muutosta siihen. Näiden etappien välillä saattaa kulua vuosiakin. Jos henkilö kieltää vielä ongelmansa, ei toisten toimilla ole suurta vaikutusta. Silloinkin liiallisesta alkoholinkäytöstä kannattaa kuitenkin puhua, koska asian avoin käsittely voi auttaa ihmistä havahtumaan. Se, että veljesi on käynyt silloin tällöin hoidossa, viestii siitä, että hänellä on jo jonkinlaista ymmärrystä juomisensa haitallisuudesta.

Vaikka toisen elämään vaikuttaminen ei ole helppoa, kannattaa apua aina tarjota. Järjestämällä mahdollisuus yhteiseen keskusteluun ja sopimalla tukemisen pelisäännöt voitte olla varmoja siitä, että olette tehneet parhaanne.

Auttoipa neuvonpito veljeäsi tai ei, viestii se hänelle ainakin halustanne auttaa. Neuvottelun jälkeen teidän voi olla helpompi olla huolehtimatta asioista, joihin ette voi vaikuttaa.

Lue lisää

Alkoholi-teemasta

Lisää psykologin vastauksia löydät täältä.

Hyvän terveyden psykologit Sanna Aulankoski ja Mikael Saarinen vastaavat lukijoiden kysymyksiin. Voit lähettää kysymyksesti tästä.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.