Miten riisua siilipuolustus ja löytää yhteys toisiin ihmisiin, psykoterapeutti Mikael Saarinen?
Olen 22-vuotias nainen. Minulla on jo pidemmän aikaa ollut voimaton olo, enkä saa mitään aikaan. Minulla on asunto ja työpaikka, joten kaiken pitäisi olla kunnossa, mutta huomaan itse, ettei näin ole. Menetän töissä pinnan sekunneissa, jos joku ei mene niin kuin olen ajatellut, ja vastaavasti viiden minuutin päästä saatan olla taas täyttä hymyä. Työkavereitani ärsyttää molemmat mielentilani, koska ”iloisena” lähentelen ylivilkkauden määritelmää ja ärtyneenä äksyilen ihan kaikille kaikesta.
Haluaisin tulevaisuudessa perheen, mutta tällä hetkellä se on mahdotonta, koska en liiku missään. Minulla ei ole kavereita, joiden kanssa liikkua ja jos menenkin yksin jonnekin niin minulla ei riitä rohkeus mennä juttelemaan — eikä kukaan tule tällaisen luokse. Ennen olin paljon itsevarmempi ja uskalsin jutella ihmisten kanssa. En halua mennä lääkäriin, koska en osaa puhua omista asioistani muille. Tarvitsen apua tilanteen ratkomiseksi.
HELUNA
Kerrot kirjeessäsi oikeastaan kahdesta huolenaiheesta: mielialojen nopeasta vaihtelusta ja voimattomuuden kokemuksesta elämässäsi. Nämä asiat voivat liittyä yhteen, mutta voivat olla toisistaan riippumattomiakin.
Näen ensisijaisena haasteenasi saamattomuuden ja voimattomuuden kokemuksen. Sinulla on teoriassa kaikki kunnossa, mutta silti se ei tunnu siltä.
Kerrot haluavasi perheen, mutta sosiaalisiin tilanteisiin meno tuntuu jopa mahdottomalta: kerrot että et liiku enää missään. Onko sinulle sattunut vuorovaikutustilanteita, joihin olet uskaltautunut mutta joiden seurauksena on ollut pettymyksiä? Vai ovatko sosiaalisiin tilanteisiin jännitys, ahdistus ja pelot kasvaneet pikkuhiljaa itsestään? Tällöin kysymyksessä on enemmänkin sosiaalisten tilanteiden pelko kuin yksittäinen traumaattinen tilanne tai oman elämän punaisen langan kadottaminen.
Kuvaat, että ennen tilanne oli toisin: olit itsevarmempi ja uskalsit jutella. Sinussa on siis kaikki kyvyt ja taidot olla sosiaalisissa tilanteissa. Kyse on nyt niiden jälleen aktivoimisesta ja päättäväisestä halusta tavoitella uusia ihmissuhteita. Mikäli taustalla on sosiaalista pelkoa, olisi hyvä, jos menisit puhumaan niistä ammattilaisen (psykiatri tai psykologi) kanssa vaikka se tuntuukin nyt mahdottomalta. Hän voi myös arvioida mielialojesi vaihtuvuutta ja mitä sille mahdollisesti pitäisi tehdä.
Kuvamasi pinnan herkkä katkeaminen, ärtyneisyys ylivilkkaus ja täysi ”hymyily” voivat johtua monista tekijöistä. Osa niistä voi olla fyysisiä ja liittyä esimerkiksi hormonitoimintaan. Kuvauksesi perusteella voisi kuitenkin arvella, että kysymys on siitä, että paineet tämän elämänvaiheen ratkaisemisessa kuormittavat sinua ja mielialan vaihtelut ovat seurausta tästä taustalla vaikuttavasta stressistä.
Tällöinkin suosittelisin ammattilaisen tapaamista ja elämäntilanteesi avaamista rohkeasti. Vakituisen kumppanin löytäminen ja perheen perustaminen on siirtynyt tässä ajassa lähes kymmenen vuotta myöhemmäksi kuin mitä se oli parikymmentä vuotta sitten. Silti kaikki ihmiset joutuvat yhä miettimään, elävätkö he yksin vai alkavatko seurustelemaan ja sitten mahdollisesti perustamaan perhettä. Suomessa on jo yli miljoona yhden hengen taloutta, joten et ole yksin tämän elämänhaasteen kanssa.
Nykytrendissä on se hyvä puoli, että ketään ei enää pakoteta avioliittoon vastoin tahtoaan vaan omassa taloudessa elämisestä muiden ihmissuhteiden kera on myös tullut vaihtoehto. Sinulla ei siis ole kiire, vaikka siltä tuntuisi.
Yksinäisyydestä ja parisuhteista ovat osuvasti kirjoittaneet Tiina Pystynen, esim. Ystävänä yksinäisyys, ja Helinä Siikala. Myös ruotsalaisen Joanna Drangerin sarjakuvallinen romaani Neiti pelokas ja rakkaus on kirja, jota käytän paljon terapiatyössäni.
Elokuvien puolella aihetta ja elämän merkitystä ovat pohtineet viimeaikoina vähän erilaisesta näkökulmasta Unelmien pelikirja (USA 2012) ja ranskalainen Mitä ikinä haluat (2011). Kasvun ja oman paikan löytämisen teemaa käsittelee myös yksi lempianimaatioistani Leijona kuningas (USA 1994) ja kauniisti omaperäinen ranskalaisklassikko Amelie (2001). Voimia tähän elämänvaiheeseesi.
Hyvän terveyden psykologit Sanna Aulankoski ja Mikael Saarinen vastaavat lukijoiden kysymyksiin. Voit lähettää kysymyksesti tästä.
