Sauna sopii mainiosti lihasten venyttelyyn ja rentoutukseen urheilun jälkeen. Myös suomalaisten rakkain kesäharrastus saunominen ja uiminen on turvallista, jos ei liioittele. Ohjeeksi saunomiseen sopii kohtuuden periaate.

Usein saunominen menee kohtuuttomaksi, kun koolla on isompi joukko. Silloin kannattaa muistaa, että ankara saunominen voi aiheuttaa joillekin terveysriskin. 6-7 keski-ikäisen suomalaisen joukossa on suurella todennäköisyydellä ainakin yksi, jolla on piilevä sepelvaltiomotauti, kohonnut verenpaine tai jokin muu vaaratekijä.

Sauna ei sovi äkillisiin tulehduksiin

Saunaan ei kannata mennä, jos flunssa on tuloillaan tai kuumevaiheessa. Löylyttely voi pahentaa ja pitkittää oireita. Saunominen vaikuttaa lisäksi ainakin teoriassa samalla tavalla kuin flunssaisena urheilu eli lisää sydänlihastulehduksen vaaraa.

Saunominen on niin ikään syytä jättää väliin, jos on vuotavia tai vetistäviä ruhjeita tai ommeltuja haavoja. Se ei ole eduksi myöskään tapaturmissa, rasitusvammoissa eikä selkäkivuissa, jos niihin liittyy turvotusta, punoitusta, kosketus- tai liikearkuutta. Lämmön vaikutuksesta turvotus ja särky nimittäin voimistuvat tällaisissa äkillisissä tulehduksissa. Sen sijaan toipumisvaiheessa saunominen tekee monien mielestä hyvää.

Jotkut saunovat ehkäistäkseen kovan fyysisen rasituksen aiheuttamia harjoituskipuja. Lihaksia voi rentouttaa vaikka vihtomalla. Saunan lämpö sopii mainiosti myös urheilun jälkeiseen lihasten venyttelyyn ja hierontaan.

Juo vettä ennen saunomista

Elimistö kamppailee saunassa kuumuutta vastaan. Se yrittää estää lämpötilan nousua vilkastuttamalla pintaverenkiertoa ja hikoilemalla liikaa lämpöä pois. Molemmat ilmiöt vähentävät kiertävän veren määrää. Tällöin on vaarana, että verenpaine alenee, mistä voi seurata heikotusta ja jopa pyörtyminen.

Nämä haitat voi ehkäistä parhaiten juomalla ennen saunomista puolesta litrasta litraan vettä. Juominen on suositeltavaa varsinkin pitkän ja rankan ruumiillisen rasituksen jälkeen. Samalla tulee huolehtineeksi nestetasapainostaan, mikä kuuluu saunomisen perusasioihin. Jos saunoo pitkän kaavan mukaan eli käy löylyssä enemmän kuin pari kolme kertaa, nesteen nauttiminen on erityisen tärkeää.

Jalat edellä veteen

Saunottaessa on tärkeää käydä välillä vilvoittelemassa. Sehän on myös osa saunomisen nautintoa. Kuumasta saunasta ei ole kuitenkaan viisasta hypätä suoraan kylmään veteen, koska se kuormittaa sydäntä melkoisesti. Varsinkin sydänsairaiden ja niiden, joiden verenpaine on koholla tai erityisen matala, pitäisi malttaa jäähdytellä vähän aikaa ennen uimaan menoa.

Kaikille aikuisille oikea tapa mennä veteen on rauhallisesti jalat edellä. Kun vedessä ollaan napaa myöten, otetaan vettä kouraan ja kastellaan rintakehän yläosa, kaula ja kasvot. Vasta sen jälkeen kastaudutaan kokonaan.

Alkoholi lisää riskejä

Alkoholia ei ole hyvä juoda ennen saunaan menoa, koska se lisää terveysriskejä ja tapaturmien vaaraa. Varsinkin naisten, yli 50-vuotiaiden ja lääkkeitä syövien tulisi olla varovaisia. Saunakaljan aika on vasta saunomisen jälkeen.

Nauti turvallisesti

  • Sauno kohtuullisesti.
  • Juo vettä ennen saunaa.
  • Vältä alkoholia saunomisen yhteydessä.
  • Lähde uimaan hitaasti kiiruhtaen, erityisesti keski-iän jälkeen.
  • Jos sinulla on sydän- ja verenkiertosairaus, kysy saunomis- ja uimisohjeet lääkäriltäsi.
  • Saunominen ei ole hyväksi äkillisissä tulehdustaudeissa.
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.

Barbie-näyttelyn tulo Kansallismuseoon on herättänyt hirveästi muistoja ja keskustelua.

Minulle Barbeista tulee mieleen isä. Kerran 60-luvulla, kun olin pikku tyttö, isä oli Pariisissa työmatkalla ja lähetti sieltä kiiltävän postikortin minulle. Tärkein lause oli tämä: ”Menen huomenna katsomaan Barbien vaatteita.”

Isä oli ajatellut minua siellä Eiffel-tornin juurella. Isä tiesi, mikä minua kiinnostaa. Hienosti sanottuna: koin tulleeni nähdyksi.

Nyt olen 56-vuotias, enkä käännä Barbeille selkääni, vaikka niitä kuinka kritisoitaisiin.

Mitäs pahaa niissä Barbeissa taas olikaan? Entä mitä hyvää?

Onneksi feministikavereiden kanssa on helppo puhua barbeista. Hannele Harjunen on yliopistonlehtori Jyväskylän yliopistossa. Hän sanoo heti, että barbit ovat klassinen esimerkki niin sanotun epärealistisen naisvartaloihanteen pönkittämisestä. Vaikutteitahan saadaan populaarikulttuurin kuvastosta, johon kuuluvat myös muoti, mallit ja elokuvatähdet.

Mutta. Barbie on ollut myös parantamassa naisten ja tyttöjen asemaa. Se sai heti rooleja, jotka eivät olleet tytöille tyypillisiä, olihan se astronautti ja presidenttiehdokaskin jo kymmeniä vuosia sitten.

Sitä paitsi oikeasti tytöt ovat toimijoita, jotka leikkivät barbeilla ihan mitä huvittaa, eivätkä pysy tarjotuissa rooleissa. Hannelen Barbie oli Ursula, asianajaja, joka harrasti ampumista.

”Minähän rakastin Barbeja”, hän sanoo.

Vanha ystäväni Leena-Maija Rossi on sukupuolentutkimuksen yliopistonlehtorina Lapin yliopistossa. Hän sanoo, että Barbiet ovat todella ristiriitainen juttu naisen elämässä. Niinpä.

Hämmentävää, että tytöille on tuotettu leluksi aikuinen nainen. Ja sitten lelun mahdoton ruumiinkuva on alkanut edustaa aikuisille naisille ihannetta.

Mutta. Ehkä Barbien kroppa on niin älyttömän karrikoitu, että sen ohittaa saamatta mitään ”ruumisvaatimuksia”. Lapsena Barbien käsittämättömälle vyötärölle naurettiin, sanoo Leena-Maija.

En minä halunnut näyttää barbilta. Kun nyt hypistelin isän Pariisista tuomaa Barbien iltapukua, yllätyin. Tajusin, että 2000-luvun alussa, kun pääsin Linnan juhliin, olin teettänyt itselleni saman mallisen puvun.

Barbie-leikeissä sai täysillä nauttia vaatteiden yliampuvasta estetiikasta, sanoo Leena-Maija. Hänen räätälimummunsa teki barbeille vaatteita ja selvisi pienistä saumoista helposti.

Meillä molemmilla oli myös musta barbi. Olihan sitä moninaisuutta. ”Lapsikin ymmärsi, ettei kauneusihanteen tarvitse olla valkoinen”, sanoo Leena-Maija.

Barbien aikuisuus on mainio pointti. Vauvanuket vasta sitovatkin tytöt tiettyyn rooliin. Aikuista naista ei ole pakko hoivata. Päinvastoin.

Facebookissa Kasia Babisin sarjakuvaan tuli satoja kommentteja, joissa muistellaan leikkejä. Barbeilla on sodittu, niitä on pudotettu portailta (turistit tippuivat kalliolta), hirtetty rikoksista, haudattu kompostiin, josta ne nousivat zombeina, pehmoeläimet ovat raadelleen niitä... Ja tietysti Barbeilla on ollut villiä seksiä.

Minulta löytyy Barbien irtopää, jolle on kuulakärkikynällä tehty Kissanaisen naamio.

Pyssyleikkejä paheksutaan. Barbileikkien väkivaltaisuutta ei ole edes huomattu. Se vähän hymyilyttää.