Onko pomo ikävä? Oletko liian kiltti? Vai väärässä työpaikassa? Jonkun on muututtava, ennen kuin työn ilo palaa. Se on mahdollista, kun tunnistat, mikä sinua uuvuttaa.
Työuupumuksen tyypillisiä oireita ovat itsetunnon horjuminen, aamuöisen heräilyt ja kyynistyminen. Työn mielekkyys katoaa. Oireet ovat seurausta pitkään jatkuneesta stressitilasta, joka on johtanut uupumukseen.
– Tulee päänsärkyä, sydän- tai vatsavaivoja, toistuvia flunssia ja poskiontelontulehduksia tai erilaista kipuilua, jolle ei tahdo löytyä mitään selitystä, kertoo työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopistosta.
Pitkäkestoinen stressi heijastuu muuhunkin elämään. Mukava ihminen alkaa ärtyä läheisille, ei jaksa harrastaa tai vetäytyy sosiaalisista tilanteista.
– Jos ei ole ollut voimia olla puolison tai lasten kanssa, tai ei ole puoleen vuoteen jaksanut käydä lenkillä, ne ovat jo merkkejä. Työuupumus on monen tekijän summa, ja esimerkiksi parisuhdeongelmat lisäävät kuormitusta. Ei ihminen voi pilkkoa mieltään niin, että stressaa vain töistä, psykoterapeutti Arto Pietikäinen sanoo.
Asenneuupuja, opi rentous
Moni kokee työssä kiirettä, mikä on omiaan altistamaan uupumukselle. Hektisissäkään hommissa kaikki eivät kuitenkaan väsy. Pietikäisen mukaan ratkaisevaa on se, miten työhönsä ja omaan itseensä suhtautuu. Kyse on usein opituista ajatusmalleista, jotka itsessään altistavat uupumukselle. Ihminen, jolla on paljon sisäisiä vaatimuksia siitä, miten työ tulisi tehdä ja millainen työntekijä hänen tulisi olla, on riskiryhmässä.
– Uupuja voi olla ylitunnollinen, itseltään täydellisyyttä vaativa tai liian kiltti. Moni on myös uhrautuja, jonka yli kävellään, tai epäluuloinen, jonka on vaikea luottaa esimieheen ja työkavereihin, Pietikäinen kertoo.
Hän painottaa, että koska kyse ei ole pysyvistä luonteenpiirteistä vaan opituista ajattelumalleista, niistä voi myös oppia pois. Jokainen voi myös opetella stressinhallintaa ja pyrkiä siihen, että stressi ei hallitse minua, vaan minä hallitsen stressiä.
Mutta ennen kuin tähän päästään, pitää kyetä tunnistamaan omat uupumisen merkit ja kuormittavat ajatusmallit. Se on ensimmäinen askel kohti työuupumuksesta toipumista, mutta se on myös vaikein askel.
Yksi keino on opetella rennoksi työntekijäksi. On hyvä, jos pystyy näkemään työnsä vain työnä, eikä oma ihmisarvo ole siitä kiinni. Jos on aina vaatinut itseltään täydellisyyttä ja soimannut itseään virheistään, ei ajattelun muuttaminen käy leikiten, mutta mahdollista se on.
Muutoksen voi aloittaa vaikkapa antamalla itselleen kiitosta tekemisistään. Kiitoksen arvoista voi olla sekin, mitä ei ensi näkemällä tärkeäksi tunnista – siis vaikka se, että oli mukava työkavereilleen tänään ja loi omalta osaltaan hyvää työilmapiiriä, vaikka projekti ei vielä valmiiksi tullutkaan. Oma sisäinen puhe voi olla haavoittavaa tai kannustavaa, se voi pahentaa tai parantaa tilannetta ja omaa vointia.
Työolouupuja, nosta haloo
Aina työuupumus ei johdu omista ajattelumalleista ja työhön asennoitumisesta. Se voi johtua myös siitä, että töitä on yksinkertaisesti jatkuvasti liikaa, työolot ovat surkeat tai työpaikalla on klikkejä. Silloin on kyse työolouupumuksesta, ja se ratkaistaan vaikuttamalla työoloihin.
– Se käy esimerkiksi juttelemalla esimiehen kanssa, vähentämällä työmäärää, organisoimalla töitä uudelleen, selkiyttämällä työnkuvaa tai miettimällä, ovatko kaikki tehtävät välttämättömiä.
– Jos työolot tai ilmapiiri eivät muutu, on valittava, uhraako oman terveytensä vai vaihtaako alaa. Työpaikka ei ole vankila, sieltä voi lähteä, Pietikäinen sanoo.
Arvouupuja, mene muualle
Myös sellaisessa työssä voi uupua, joka ei innosta, jossa ei ole haasteita ja jossa oma arvomaailma ja työn sisältö eivät kohtaa. Silloin puhutaan arvouupumuksesta, joka ratkeaa usein vain hakeutumalla toisiin tehtäviin.
– Työstä tulisi saada myös sisäistä tyydytystä, sillä pidemmän päälle se on tärkeintä. Jos työ on kuin kivireen raahaamista ja sellaista, ettei se palkitse, ei ole mikään ihme, että alkaa turhautua.
– Silloin kannattaa ehkä hakeutua toiselle alalle, joka palvelee omia arvoja ja jonka kokee mielekkääksi, Pietikäinen sanoo.
Asiantuntijoina Arto Pietikäinen, työterveyspsykologi ja psykoterapeutti, Tampere ja Marja-Liisa Manka, työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto
Lue lisää Tunnista stressin syy ja kukista se
- Työstressi tarkoittaa lähes mitä tahansa tunnekokemusta tilanteessa, jossa työn vaatimukset ja työntekijän kyvyt tai odotukset eivät vastaan toisiaan. Stressi on yritys sopeutua kuormitukseen. Se voi olla myös myönteistä: se voi kannustaa ja motivoida hyvään suoritukseen. Työstressi on aina lyhytkestoista ja siitä palautuu rentoutumalla ja lepäämällä.
- Työuupumus on pitkittynyttä stressiä, joka näkyy myös fyysisenä oireiluna: tulee univaikeuksia ja erilaisia kipuja, kuten päänsärkyä tai vatsavaivoja. Toimintakyky laskee ja asioihin tarttuminen on vaikeaa. Asiat, jotka ennen innostivat, eivät enää huvita. Tavallista on kyyninen asenne elämään yleensä. Työuupumuksesta ei palaudu normaalilla levolla, vaan tarvitaan usein lyhyt sairausloma, jonka tarkoituksena on korjata kehon ylirasitustila levon avulla. Työuupumus ei kuitenkaan ole sairaus, eikä siitä saa sairauslomaa. Työterveyshuollossa uupumus nimetään tämän vuoksi usein masennukseksi, jotta sairausloma voidaan myöntää. Pitkittyessään työuupumus voi johtaa masennukseen.
- Masennus on psyykkinen sairaus, jolle on tyypillistä apeuden, melankolian, alavireisyyden ja toivottomuuden tila, joka häiritsee elämää. Oireet ovat samankaltaisia kuin uupumuksessa, mutta vakavampia ja pitkäkestoisempia. Masennus jaotellaan lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan. Lievä masennus voi parantua hoitamatta ajan myötä, mutta keskivaikea masennus vaatii usein hoitoa ja vaikea masennus aina. Vaikeaan masennukseen voi liittyä itsemurhariski.
Lähde: Duodecim
Kaikenlaisia typeryyksiä! "Työpaikka ei ole vankila, sieltä voi lähteä" -Puhuttaisiinko jatkostakin pari sanaa? Irtisanoudu, saat karenssin. Entä mistä tässä maailman tilanteessa kaivetaan se uusi työpaikka? Työttömänä olet Te-toimiston pompoteltavana ja pääset vaikkapa hauskoihin palkattomiin työharjoitteluihin. Minä tyhmä olen ollut siinä uskossa että orjuus on lakkautettu :D
Minä vaihtaisin työpaikkaa vaikka heti. Ei se ole niin helppoa enkä edes jaksa ajatella, yritän vain selvitä yhdestä päivästä kerrallaan.
Miksi aina syyllistetään työntekijää? Että omassa päässä täytyy kaiken muuttua?
Pois opituista ajattelumalleista? Kiltteys on huono asia?
Mitä jos ei auta muuta kuin olla kiltti? Ei tässä maassa työpaikkoja ole siinä suhteessa, että sitten vain vaihdetaan hommia jos ei nappaa. Olisin vaihtanut jo ajat sitten, jos vaan voisin kävellä toiseen työpaikkaan. Helvetti, vaihtaisin ensimmäisen pettymyksen tullen.
Enkö minä ole tässä kohtaa uhri, jos nakitetaan koko ajan lisää hommia, kun edellisetkään eivät ole vielä selviä? Jos on koko firman organisaatiossa alimmalla asteikolla, eli kaikkien käskettävissä (vaikka on tullut tekemään tiettyä koulutusta vaativaa tehtävää)? Jos työnkuva on epäselvä ja laajenee tyyliin: "hei, sinähän voisit ottaa tämän.." Työnkuva muuttuu sitä mukaa kun tulee joku tehtävä jonka tekemiseen täytyy joku nakittaa.
Ja ne uudet tehtävät annetaan tyyliin "tee tämä" ja "neuvoihan sejase sinua tässä tehtävässä?" ilman mitään neuvoja, ohjeistusta.
"Sinun vastuullasi on tehdä tämä." Onhan se hyvä antaa vastuuta, mutta kun on kyse sovitun työnkuvan ulkopuolisesta asiasta, voitaisiinko minulta kysyä että haluanko sen vastuun? Etenkin, kun arvostus ja palkka ei näytä nousevan.
Ei uskalla kieltäytyä mistään, jotta ei saa potkuja. Ei uskalla valittaa, jotta ei saa potkuja.
Työhaastattelussa ja perehdytyksessä sovittiin muuta kuin mitä on todellisuus. Miltä arvon neuvojen jakelijoista tuntuisi jos sovitaan tehtävänkuvaus A, mutta todellisuudessa teetkin sekä A:n, B:n ja E:n tehtävät? Ei varmaan mukavalta. Mutta se vikahan on silloin työntekijän päässä ja vaatii ajatusmallien muuttamista...
Miltä tuntuisi uutena työntekijänä heti mennä valittamaan jostakin? Vielä puhutaan koeajan pidentämisestä... hah. Lisää stressiä. Sitten mietitään miksi porukka ei jaksa töissä.
NO JUURI TÄMÄN VUOKSI? VOI [Pistä tähän ihan järjetön määrä kirosanoja].
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
