Hevosen selässä hytkytellen niin lihasten kuin mielenkin krampit aukeavat.

Ilman Arskaa esimerkiksi pyörätuolissa istuva, rollaattorilla kulkeva tai muuten vain huonojalkainen ei pääsisi metsään ja meren rantaan. Arska on jäntevä suomenhevonen, joka on koulutettu työskentelemään fysioterapeutti ja ratsastusterapeutti Tiina Järvisen kanssa Askaisissa Hevonkeidas-nimisellä hevostilalla.

Ratsastusterapia on vanhin eläinterapian muoto, joka aloitettiin Suomessa vuonna 1988. Nykyään ratsastusterapeutin nimikkeen saa valmistumalla Ypäjän Hevosopistosta. Pääsyvaatimuksena on vähintään ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto terveys-, sosiaali- tai opetusalalta. Lisäksi on oltavat hyvä ratsastus- sekä hevosen käsittely- ja koulutustaito.

Hevonkeidas on Suomessa ainoa paikka, jossa annetaan sekä fysioterapeuttista että psykoterapeuttista ratsastusterapiaa.

— Tavoitteena olisi hoitaa potilaita yhdessä, mutta toistaiseksi yhteistyötä on tehty hoitamalla fyysisesti sairastunutta ensin psykoterapeuttisella ratsastusterapiajaksolla ja siirtämällä sitten fysioterapiaan, psykiatrian erikoislääkäri ja ratsastusterapeutti Taina Mustapää kertoo.

— Voimme myös osallistua toistemme terapiatunneille laajentaaksemme näkökulmaa, Mustapää sanoo.

Ratsastusterapia eroaa muista eläinavusteisista terapioista siinä, että hevonen on ainoa eläin, joka pystyy kantamaan ihmistä. Toisaalta hevonen on erittäin suuri, herkkä ja joskus jopa vaarallinen otus.

Ratsastusterapiassa ei juuri koskaan käytetä satulaa, koska lähtökohtana on saada yhteys hevosen kehoon, sen karheaan pintaan, lämpöön ja liikkeeseen. Hevosen selässä hytkytellen lihaskrampit aukeavat, keskikeho vahvistuu ja lihaksille löytyy rytmikäs liike.

— Tarkoitus ei ole opetella ratsastustaitoja vaan löytää kehon ja mielen välinen yhteys, Mustapää sanoo.

— Täällä käy paljon psyykkisesti oireilevia lapsia ja nuoria, jotka ovat joutuneet kantamaan liian suuria vastuita ikäisekseen. On huojentava tunne, kun 500 kiloinen eläin kantaa heitä.

Jännitys ja pelko tuntuvat hartioissa tai vatsassa, ahdistus rinnassa. Keho kertoo tunteet, jotka ovat pään sisällä. Hevosen kanssa pyritään löytämään pahan olon synnyttämät tunteet kehosta ja avaamaan fyysinen kanava niille. Lopuksi on tarkoitus löytää sanat tunteille ja kokemuksille.

Psykoterapeuttisessa ratsastusterapiassa työskennellään hevosen kanssa myös maasta käsin. Silloin opetellaan vuorovaikutusta, vastavuoroisuutta, tunnesäätelyä ja muita psykososiaalisia taitoja.

— Kun masentunut pystyy antautumaan hevosen kannettavaksi, hän voi oivaltaa ettei ole vain taakka.

Ratsastusterapiaan voi saada kunnan tai sairaanhoitpiirin maksusitoumuksen ja fysioterapiaan lisäksi Kelan tuen. Hinta 120–165 euroa (60–90 min). Ratsastusterapiajaksot kestävät yleensä vuosia.

Lisää tietoa: Hevonkeidas, erityistalli ja koulutuskeskus, Askainen

Lue lisää
Lyhytkin terapia auttaa
Minäkö psykoterapiaan?
Nettiterapia on täällä - klikkaa apua

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Mieheni käyttää unilääkkeitä nukahtamiseen ja paetakseen todellisuutta. Viime aikoina olen huomannut aggressiivisuutta hänen käytöksessään lääkkeen ottamisen jälkeen – toki lievää mutta joka tapauksessa vierasta uhoa. Hän tekee asioita, joita ei normaalisti tee, ja hetken mielijohteesta. Hän käyttää unilääkettä ja kaikkea muutakin mitä käsiinsä saa, myös alkoholia niiden kanssa. Kyse on mielestäni riippuvuudesta. Nyt kuitenkin haluaisin tietää, muuttaako unilääkkeiden pitkäaikainen käyttö (5 v) ihmisen persoonallisuutta?

Pitkäaikaisen unilääkkeiden käytön ei tiedetä muuttavan ihmisen persoonallisuutta. Miehesi muuttuneen käytöksen taustalla on luultavasti ongelmat, jotka saavat hänet käyttämään pakonomaisesti tavanomaista suurempia annoksia unilääkkeitä ja samanaikaisesti myös alkoholia.

Tilanne ei selviä ennen kuin miehesi kykenee puhumaan niistä ongelmista, jotka ovat hänen muuttuneen käytöksen ja pakonomaisen unilääkkeiden ja alkoholin käytön taustalla.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

5 vaaranmerkkiä ja 10 askelta kohti parempaa oloa.

  1. KIUKKUISUUS Jatkuva ärtymyksen tunne, erityisesti pinnan palaminen kotona. Tavallisia ovat myös yllättävät ja voimakkaat tunteenpurkaukset. Tunnelma on kireä eikä mikään naurata.
  2. STRESSIOIREET Päänsäryt ja selkäkivut lisääntyvät, sydän hakkaa, vatsa oireilee ja unihäiriöt piinaavat. Sosiaalinen elämä ei kiinnosta. Mieli tekee makeaa ja vain alkoholi antaa rentoutusta.
  3. JATKUVA VÄSYMYS Uni ei virkistä. Jatkuva väsymys, nukahtamisvaikeudet ja keskellä yötä heräily voivat olla merkkejä uupumuksesta tai masennuksesta. Iltaisin tekee mieli vain vajota sohvalle.
  4. MIELIALAN LASKU Suhtaudutko asioihin yhä useammin kielteisesti? Onko töissä kivaa? Menetkö mielelläsi töihin? Saatko aikaan sen, mitä pitääkin? Jaksatko liikkua tai harrastaa töiden jälkeen? Vai huomaatko miettiväsi murheita ja kokevasi itsesi entistä huonommaksi.
  5. TYÖ EI KIINNOSTA Et jaksa enää innostua mistään eikä luovuus kuki. Asenne työtä ja itseä kohtaan muuttuu kyyniseksi. Työ alkaa tuntua turhalta tai mahdottomalta.

10 askelta ylös uupumuksesta

  1. ARVIO TILANNE: Pysähdy. Mieti, mistä tilanne johtuu. Mitä tästä seuraa, jos jatkat näin? Voitko tehdä jotain toisin? Voitko ottaa aikalisän?
  2. ETSI APUA: Kuka tai mikä voisi auttaa sinua? Voitko keskustella esimiehen kanssa? Miten työt voisi organisoida? Auttaisiko työterveyshuolto?
  3. OTA LUPA LEVÄTÄ: Jokaisessa päivässä tulisi olla hetkiä rentoutumiselle. Osaatko antaa asioiden vain olla? Jos työssä on tiukkaa, vapaa-ajan olisi hyvä olla ohjelmoimatonta.
  4. MÄÄRITTELE ARVOSI: Mieti ja kirjoita paperille, mikä Sinulle on elämässä tärkeää? Mille asioille haluat antaa aikaasi ja uhrata voimiasi? Mistä haluaisit, että Sinut muistetaan?
  5. HUOMAA TOIMINTASI: Osaatko kieltäytyä ylitöistä vai uhraudutko aina? Tunnetko syyllisyyttä, jos pidät puolesi?
  6. KIITÄ ITSEÄSI: Kun lähdet töistä, tee kerrankin lista kaikesta siitä, mitä olet saanut päivän mittaan aikaan. Kiitä itseäsi! Muista, että vähempikin riittää.
  7. KERÄÄ OIVALLUKSET: Ota talteen kultajyvät eli onnistumiset matkan varrelta. Mikä on toiminut ja miksi?
  8. KOKEILE MUUTOSTA: Etsi eri toimintamalleja. Yritä toimia hiukan toisin. Sekin on osa muutosta, että hyväksyt sen, ettet aina pysty etkä onnistu.
  9. HYVÄKSY LEMPEÄSTI: Myötätuntoa voi harjoittaa itseäänkin kohtaan. Muista kuitenkin, että asenteesi toisiin vaikuttaa siihen, miten itseesi suhtaudut.
  10. PYSY NYKYHETKESSÄ: Harjoittele tuomaan ajatukset nykyhetkeen. Päästä irti menneistä ja tulevista, sillä nyt kaikki saattaa olla aivan hyvin. Tällä minuutilla ei ole mitään hätää.

Asiantuntija: kuntoutuspsykologi Heli Nurmi, Härmän Kuntoutus oy.