Eilen vatsani oli pinkeä eikä suostunut yhteistyöhön. Tänään se käyttäytyi ihan normaalisti. Mikä voi olla toiminnallisten vatsavaivojeni syy?

Jos vatsaa turvottaa, ylävatsassa tuntuu kouristelevaa kipua ja paksusuoli toimii miten sattuu, voi taustalla olla toiminnallinen vatsavaiva nimeltään ärtyvän suolen oireyhtymä. Se ei ole vaarallinen sairaus vaan kiusallinen vaiva, joka voi tehdä elämästä tosi vaikeaa. Oireet ovat kaikille tuttuja, mutta ongelmaksi ne kasvavat jatkuessaan.
Kun suoli ärtyy, sen toiminta vaihtelee. Välillä ummettaa, välillä kiusaa ripuli. Toisinaan taas vatsan toiminnassa ei ole mitään tavallisesta poikkeavaa.
— Kun suoli toimii, kipu helpottaa. Tulee sieltä sitten ilmaa tai ulostetta. Juuri näin sattumanvaraisesti käyttäytyy ärtynyt suoli. Silloin diagnoosi on oikea ja oireet hyvänlaatuisia, kertoo ylilääkäri Martti Färkkilä.
Suomalaisista noin viidellä prosentilla on diagnosoitu ärtyvän suolen oireyhtymä. Vaiva on kuitenkin huomattavasti yleisempi. Diagnoosi tehdään yleensä oirekuvausten, yksinkertaisen vatsan tutkimuksen ja tarvittaessa muutaman perusverikokeen perusteella.

Stressaatko vatsallasi?

Stressi aiheuttaa monille vatsavaivoja. ”Tenttiripuli” on tyypillinen esimerkki vatsan reagointitavasta paineen alla. Kun suoli on ärtynyt, sisäelinten kipukynnys on jo alentunut ja stressi alentaa sitä edelleen. Vaiva alkaa ruokkia itse itseään. Vatsakivut ja muut epämiellyttävät oireet aiheuttavat stressiä, joka edelleen madaltaa kipukynnystä. Ja taas sattuu.
Masentuneisuus ja ahdistuneisuus onkin yleisiä toiminnallisista vatsavaivoista kärsivillä. Psyykkiset sairaudet eivät aiheuta ärtyvää suolta, mutta voivat altistaa sille ja pahentaa oireita. Suoliston ja keskushermoston välillä on vahva yhteys. Epäterveelliset elämäntavat, kuten epäsäännöllinen unirytmi tai runsas alkoholinkäyttö ja huonot ruokailutottumukset, kuten suuret, rasvaiset ruoka-annokset, häiritsevät helposti kenen tahansa vatsan toimintaa. Sen lisäksi ärtyneen suolen oireyhtymään saattaa olla perinnöllistä taipumusta. Oireyhtymästä tekee erityisen haastavan se, että siihen ei ole parantavaa hoitoa. Oireita on kuitenkin mahdollista hillitä ja näin kohentaa elämänlaatua merkittävästi.

Mitä suuhusi laitat?

Parhaat keinot ylläpitää vatsan hyvinvointia ovat terveelliset elintavat, säännöllinen ruokailu ja stressinhallinta.
— Pitkät ateriavälit ja hotkiminen saattavat pahentaa vatsaoireita, kertoo
ravitsemusterapeutti Berit Haglund.
Hän suosittelee rauhallista aterioimista ja kunnollista pureskelemista. Ummetuksen helpottamiseksi kannattaa lisätä kuitujen määrää ruoassa, juoda enemmän ja liikkua. Liukenematon kuitu parantaa tehokkaasti suolen toimintaa, koska se lisää ulostemassaa, kerää suoleen nestettä ja löysentää ulostetta. Täysjyväviljavalmisteet sisältävät runsaasti liukenematonta kuitua.
Turvotukseen liittyvät myös ilmavaivat. Siksi kannattaa vältellä erityisen kaasuja muodostavia ruokaaineita, kuten kaalia, papuja, palkokasveja ja sipulia. Paljon käytettynä keinotekoiset makeutusaineet ksylitoli ja fruktoosi pahentavat usein oireita. Kahvin, alkoholin ja virvoitusjuomien juominen sekä tupakointi voivat
aiheuttaa suolen supistelua ja ylävatsan oireita kuten närästystä.
Ruoan hotkiminen ja ahdistuneisuus lisäävät tiedostamatonta ilmannielemistä eli aerofagiaa, joka on omiaan lisäämään ilmavaivoja. Berit Haglundin mukaan gluteenittomasta tai hiivattomasta dieetistä ärtyneen suolen oireyhtymän hoidossa ei ole tieteellistä näyttöä.
— Kaikille suosittelen tavallista ruokaa ja kuidun lisäämistä. Jos erikoisruokavalioista kuitenkin on apua, sehän on vain hyvä.

Vie vatsasi lääkäriin

Ärtyvän suolen oireyhtymässä oireet helpottuvat välillä. Jos omahoito ei auta, kyse ei ehkä olekaan toiminnallisesta vatsavaivasta vaan muusta, kuten keliakiasta. Lääkäriin on hakeuduttava mahdollisimman pian, jos ulosteessa on verta.

Jos ripuli on äkillistä ja jatkuvaa sekä oireilee myös öisin, paino laskee ja ikää on yli 45 vuotta, on myös syytä tutkia syy. Yleensä suoritetaan ainakin yksi paksusuolentähystys, jolla poissuljetaan harvinaisemmat ja vakavammat kroonisen ripulin aiheuttajat. Lääkkeillä on mahdollisuus helpottaa esimerkiksi ummetusta, ripulia ja suoliston kouristelua.

Ärtyvän suolen oireyhtymän hoidossa käytetään joitain samoja lääkkeitä kuin masennuksen hoidossa. Ummetusta helpotetaan usein laksatiiveilla, jotka vauhdittavat suolen toimintaa. Niitä ei kuitenkaan ole tarkoitettu pitkäaikaiseen käyttöön.
Jos ripulin taustalta ei ole löytynyt muuta syytä, kuten keliakiaa, voidaan käyttää kuituvalmisteita sitomaan löysää ulostetta sekä suolen supisteluun vaikuttavia lääkkeitä, jotka hidastavat ravinnon läpikulkuaikaa. Turvottelun hoito riippuu oireista. Närästykseen ja ilmavaivoihin on saatavilla monenlaisia lääkkeitä.

Asiantuntijoina ylilääkäri Martti Farkkilä ja ravitsemusterapautti Berit Haglund.

LUE LISÄÄ:

turvotuksesta

toiminnallisista vatsavaivoista

ummetuksen hoidosta

Vierailija

Vatsavaivoja voi hillitä

Viljat ja/tai maitotuotteet pois 4-8 viikoksi. Kokeile kumpi oireet aiheuttaa. Voi olla, että kumpikaan ei sovi. Jos jopa kolmasosa suomalaisista kärsii vatsa- ja suolisto-oireista tai muista ongelmista joissa viljojen välttäminen auttaa, niin sinä voit olla niistä yksi. Lisäksi viljojen gluteiini (vehnä, ruis ja ohra), peruna sekä maito tuottavat limaa elimistöön, joka pahentaa allergioita, astmaa, infektioita, lasten korvatulehduksia ja reuman oireita. http://personal.inet.fi/koti/remeli/...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock. Kuvan henkilö ei liity juttuun.
Kuva Shutterstock. Kuvan henkilö ei liity juttuun.

Olen 15-vuotias tyttö, jolle alkoi tulla outoja oireita reilu kuukausi sitten. Ymmärsin heti, että tämä ei ole normaalia. En pysty keskittymään kunnolla oikein mihinkään, kun minun pitää sulkea kaappeja, harjata hiuksia, lukea samaa, katsoa tiettyyn paikkaan ja paljon muuta. En haluaisi kertoa vanhemmilleni, häpeän ja haluaisin yrittää päästä näistä irti omin voimin. Tuntuu, että oireet hallitsevat elämääni ja että kohta räjähdän. Mitä voin tehdä?

Kuvaamiesi oireiden perusteella kärsit pakko-oireisesta häiriölle tyypillisistä oireista. Pakko-oireinen häiriö ilmenee pakonomaisina ajatusmalleina tai toimintoina, joiden tarkoituksena on suojella ihmistä oletetulta uhkalta.

Monilla nuorilla ilmenee ajoittain tällaisia pakonomaisia ajatuksia tai toimintoja, mutta häiriöksi ne muodostuvat, kun niihin menee runsaasti aikaa tai ne häiritsevät elämää. Pakko-oireinen häiriö on yleinen, sillä ainakin 2-3 % ihmisistä kärsii siitä. Oireilun alku liittyy usein ahdistavaan tai stressaavaan elämäntilanteeseen.

Etenkin lieväasteisina pakkoajatuksia tai -toimintoja voidaan vähentää itsehoito-ohjelmilla. Esimerkiksi HUSin ylläpitämiltä nettisivuilta mielenterveystalo.fi löytyy pakko-oireiden omahoito-ohjelma. Voit tutustua mielenterveystalon tarjontaan tästä.

Myös Edna Foan ja Reid Wilsonin opas Kerrasta poikki - vapaaksi pakko-oireista ja rituaaleista voi auttaa.

Itsehoito-ohjelmissa hyödynnetään samoja periaatteita kuin pakko-oireisen häiriön käyttäytymisterapiassa tai kognitiivisessa terapiassa. Jos itsehoito-ohjelma ei auta, on viisasta kääntyä joko pakko-oireiden psykoterapiaan perehtyneen psykologin tai psykiatrin puoleen. Hankalampia pakko-oireita voidaan lievittää myös serotoninergisillä masennuslääkkeillä.
 

Matti Huttunen
psykiatri, psykoterapeutti

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Näetkö itsessäsi paljon hyvää – vai paljon virheitä? Itsetunto vahvistuu, kun kääntää katseen tietoisesti omiin vahvuuksiin ja heittäytyy epämukavuusalueelle.

1. Listaa hyvät ja huonot puolesi – ja lue ääneen

Terve itsetunto on kuin vaaka, jossa omat hyvät ja huonot puolet ovat tasapainossa. Onnistumisia ei tarvitse ylikorostaa, mutta myös vähemmän mairittelevat piirteet kestävät päivänvaloa.

Psykoterapeutti Maarit Lassander neuvoo listaamaan omat vahvuudet ja heikkoudet paperille: yhtä paljon molempia. Aina, kun mieleen nousee uusi kielteinen piirre, vastapainoksi pitää kirjata yksi hyvä puoli: Jätän projektit usein puolitiehen enkä jaksa keskittyä, mutta toisaalta olen helposti innostuva ja osaan innostaa muita.

Jos ei ole tottunut ajattelemaan itsestään hyvää, voi kysyä mielipidettä läheiseltä: mitkä kolme asiaa minussa ovat rakastettavimpia? Myös vanhoja kohteliaisuuksia kannattaa kirjata.

– Huomion kääntäminen vahvuuksiin tietoisesti auttaa. Kyse on ennen kaikkea siitä, mihin kiinnittää huomiota, Maarit Lassander sanoo.

Valmista listaa hän neuvoo lukemaan ääneen, mielellään joka päivä.

2. Selvitä arvosi

Onnellisimmat eivät yritä taipua muiden muottiin vaan rakentavat itse oman elämänsä tärkeysjärjestyksen. Jos minäkuva on hatara, omat ja muiden tarpeet sotkeentuvat herkästi toisiinsa. Ydinarvojensa pohtimiseen kannattaa käyttää aikaa. Mistä haaveilen tai inspiroidun?

Millaiset ihmiset, ajanvietteet ja paikat tekevät minut onnelliseksi?

Avuksi voi ottaa paperin, jossa on kolme saraketta. Ensimmäiseen kirjataan erilaisia arvoja, kuten perhe, ystävyys ja terveys. Toiseen sarakkeeseen merkitään jokaisen arvon tärkeys itselle asteikolla yhdestä kymmeneen. Kolmanteen sarakkeeseen tulee samalla asteikolla oma arvio siitä, kuinka tyytyväinen tällä hetkellä on tuohon osa-alueeseen omassa elämässään. Jos kakkos- ja kolmossarakkeen välillä on ristiriitoja, niihin on hyvä kiinnittää erityishuomiota.

– Seuraava askel on pohtia, miten oma toiminta edistää arvojen toteutumista. Jos esimerkiksi todella perhekeskeinen ihminen viettää kaiken aikansa töissä, siinä on ristiriita, Maarit Lassander toteaa.

Arvojen pohtimisen kautta vertailun ja suorittamisen tarve vähenee, kun päämäärät kirkastuvat.

3. Lepää hetki

Vaaditko itseltäsi aina kymppiä vai riittääkö välillä seiska? Suorituskeskeinen itsetunto uuvuttaa, sillä se kaipaa loputtomasti pönkittämistä. Jos itsearvostus on kokonaan kiinni onnistumisista, pienikin moka kasvaa mielessä suhteettomaksi.

Jokaiseen päivään kannattaa mahduttaa ainakin yksi lepohetki suorittamisesta. Se voi olla mitä tahansa rentouttavaa tekemistä, kuten meditointia tai kahvihetki ystävän kanssa. Oleellista on pyrkiä tietoisesti eroon itsekritiikistä. Silloin mieli saa tilaa pohtia, millaisista asioista oikeasti nauttii.

– Vaativa persoona asettaa itselleen usein mittareita, jotka tulevat ulkopuolelta. Silloin voi menettää kosketuksen siihen, mikä juuri minulle tekee elämästä hyvän, Maarit Lassander sanoo.

Hän muistuttaa, että suorittaminen ei itsessään ole pahasta. Muutoksen paikka on silloin, kun suorittaminen estää elämästä täydesti.

4. Hyppää uuteen

Olemme ahkeria liimailemaan otsaamme nimilappuja: olen harkitsematon, temperamenttinen, tuppisuu. Usein määritelmät tulevat ulkopuolelta. Herkkä saattaa painaa yhden kommentin mieleensä vuosikymmeniksi.

Toisinaan omia uskomuksia on hyvä koetella tekemällä jotain täysin niiden vastaisesti. Varaa siis laulutunti, vaikka uskot laulavasi nuotin vierestä tai ota puheenvuoro, vaikka olet yleensä se hiljaisin. Epämukavuusalueelle heittäytyminen on parhaita keinoja itsearvostuksen rakentamiseen. Kun löytää itsestään uusia puolia ja taitoja, minäkuva vahvistuu vähä vähältä.

Isoimman pelon kimppuun ei kannata hypätä lämmittelemättä. Siirry helposta vaikeampaan aina sitä mukaa, kun rohkeus kasvaa.

– Heittäytyminen vaatii uteliasta asennetta. Ole avoin uudelle, jotta voit muodostaa myönteisiä kokemuksia itsestäsi, Lassander sanoo.

5. Uskalla pyytää muilta apua

Kun liukastut talvikeleillä ja tuntematon tarjoaa kättään, tukeudutko apuun vai kieltäydytkö lähes loukkaantuneena? Häpeilyllä on kulttuurinen perusta.

– Suomalainen mieluummin puree hampaat yhteen ja kärsii kuin kertoo omasta hädästään. Tämä on onneksi muuttumassa. Meillä kasvaa uusi sukupolvi, joka jakaa enemmän ja avoimemmin.

Pyynnön pukeminen kysymykseksi voi auttaa: Osaatko neuvoa, miten minun pitäisi edetä? Avun pyytäminen ei tarkoita uhriksi heittäytymistä, heikkoutta tai epäonnistumista.

– Pikemminkin päinvastoin. Vaatii hyvää itsetuntoa pyytää apua ja tunnustaa, ettei osaa tai jaksa

yksin. Mitä enemmän kontaktia uskallamme ottaa toisiin, sitä helpommaksi elämämme muuttuu, Lassander sanoo.

6. Ymmärrä tunteitasi – ja päästä niistä irti

Millaisissa tilanteissa riittämättömyyden tunne pulpahtaa esiin? Töissä, ystävien kanssa, harrastuksissa? Päiväkirjan pitäminen omista tunteista auttaa ymmärtämään, mistä vaativuus on peräisin.

–Jos kokee, ettei saa ystäväpiirissä hyväksyntää, voi tuntea itsensä epäonnistuneeksi. Myös yksinäisyyden tunteet vaikuttavat, samoin lapsuudessa hylkäämiskokemukset tai toisaalta ylisuojelu. Herkille ja temperamenttisille voi kehittyä heikko itsetunto ilman vaikeita kokemuksiakin, sillä he reagoivat ympäristön vaatimuksiin muita voimakkaammin, Maarit Lassander sanoo.

Menneisyyden ymmärtäminen auttaa, mutta tarkoitus ei ole jäädä vellomaan vanhaan. Ennemminkin tavoitteena on vapauttava oivallus: Olen nyt aikuinen ja uudessa elämäntilanteessa. Miksen siis luopuisi vanhoista ajatusmalleista?

–Jos sivuuttaa vaikeat tunteet vuodesta toiseen, alkaa helposti vain vaatia itseltään enemmän ja enemmän. Tunteiden kohtaaminen auttaa hyväksymään ne ja päästämään niistä irti.

Asiantuntija: Maarit Lassander, psykoterapeutti, psykologi, Suomen Mielenterveysseura.