Synnytyssairaaloissa on nykyään perheheräämöitä, jonne sektiolla syntynyt vauva pääsee äidin mukana. Kuvat: Milka Alanen ja Piia Arnould
Synnytyssairaaloissa on nykyään perheheräämöitä, jonne sektiolla syntynyt vauva pääsee äidin mukana. Kuvat: Milka Alanen ja Piia Arnould

Sannan molemmat lapset ovat syntyneet sektiolla, vaikka hän toivoi kummallakin kerralla alatiesynnytystä. Mielessä kävi pettymys, mutta vain hetken.

Valot katossa vilisevät silmissä, kun Sannaa kärrätään sairaalasängyssä pitkin käytäviä. Hissiin ja kerros ylöspäin. Suuntana on synnytysosaston leikkaussali. On perheen kuopuksen tuleva syntymäpäivä.

Helsinkiläinen Sanna Laitinmäki, 38, on kirjautunut sisään sairaalaan aamuyöstä. Puolisonsa Panun kanssa hän on päässyt suoraan synnytyssaliin. Päivän mittaan käy ilmi, että avautumisvaihe on pysähtynyt. Kätilö kutsuu paikalle lääkärin. Tehdäänkö sektio vai odotellaanko vielä, lääkäri pohtii ääneen.

– Itse ajattelin, että en halua pitkittää synnytystä turhaan, jos on todennäköistä, että sektio kuitenkin tehdään, Sanna muistelee.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Sannalle tehdään kiireellinen sektio, lääkäri päättää pian. Sannan mielessä käy harmitus.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Perheen esikoinen oli syntynyt kiireellisellä sektiolla kolme vuotta aikaisemmin. Miten tässä jälleen kävi näin, Sanna ehtii miettiä. Sitten kätilö tarttuu sänkyyn.

Suurin osa päivystyssektioita 

Vuonna 2016 sektiolla synnytti 16 prosenttia synnyttäjistä, kaikkiaan melkein 9000 äitiä. Noin joka kuudes vauva syntyi siis sektiolla, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos eli THL. Lukuihin on laskettu sekä suunnitellut keisarileikkaukset, joista lääkäri päättää jo raskausaikana, että päivystyssektiot, joihin ryhdytään synnytyksen aikana.

Suunniteltuun sektioon päädytään ennen synnytystä esimerkiksi silloin, jos sikiö on perätilassa eikä edellytyksiä alatiesynnytykselle ole. Perätila ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sektiota. Jos sikiö on alle neljäkiloinen ja äidin lantion mitat sopivat, myös alatiesynnytys on mahdollinen.

Perätila ei automaattisesti tarkoita sektiota.

Odottaja voi saada päätöksen sektiosta myös voimakkaan synnytyspelon takia. Suunniteltuja sektioita oli kaikista toissa vuoden synnytyksistä noin kuusi prosenttia. Suunniteltuja leikkauksia enemmän tehtiin päivystyssektioita, eli leikkauksia, joista päätettiin vasta alatiesynnytyksen aikana.

Päivystyssektioita oli kaikista synnytyksistä kymmenen prosenttia. Yhdeksän prosenttia oli kiireellisiä sektioita ja yksi prosentti hätäsektioita.

Suomessa tehdään vähän sektioita

Yleisimpiä syitä kiireelliselle sektiolle on se, että synnytys ei etene. Synnytys voi pysähtyä sekä avautumisvaiheessa että ponnistusvaiheessa. Jälkimmäinen tilanne on harvinaisempi, kertoo osastonlääkäri ja naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Katja Mäkelä Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.

Useimmiten leikkaukseen ryhdytään avautumisvaiheessa, esimerkiksi silloin, jos kohdunsuun avautuminen pysähtyy moneksi tunniksi, vaikka supistuksia tulee säännöllisesti.

Yleisimpiä syitä kiireelliselle sektiolle on se, että synnytys ei etene.

– Silloin lääkäri arvioi tilannetta ja miettii, voidaanko vielä odottaa synnytyksen etenemistä, vai puhutaanko jo pysähtyneestä synnytyksestä.

Se, miten kauan voidaan turvallisesti odottaa, riippuu monesta seikasta, kuten äidin ja vauvan voinnista sekä supistusten voimakkuudesta, Mäkelä kertoo.

Suomessa ollaan moniin muihin maihin verrattuna valmiita odottamaan pysähtyneeltä vaikuttavan synnytyksen etenemistä pidempään kuin muualla, jos äidillä tai vauvalla ei ole hätää, arvioi osastonylilääkäri Aydin Tekay Naistenklinikalta.

– Niin voi päätellä siitä, että Suomessa tehdään OECD-maista vähiten sektioita. Yhtä vähän niitä tehdään vain Hollannissa, Tekay sanoo.

Odotella voidaan, sillä pysähtyneen synnytyksen määritteleminen ei ole yksiselitteistä, vaan riippuu monesta tekijästä. Lisäksi avautumisvaiheen kesto on yksilöllinen. Joillakin se kestää kauemmin kuin toisilla.

– Valtaosa pystyy lopulta synnyttämään alakautta.

Tieto helpottaa jännitystä

Sannan ensimmäinen synnytys käynnistyi syksyisenä aamuyönä kolme vuotta sitten. Iltapäivällä lääkäri ilmoitti, että synnytys päättyisi todennäköisesti sektioon, sillä vauvan sydänäänet olivat heikentyneet.

Kun päätös oli selvä, Sannan kehossa alkoi pistellä jännitys. Häntä ei ollut aikaisemmin leikattu. Liikoja ei onneksi ehtinyt ajatella. Kätilö tarttui sairaalasängyn jalkopäähän. Sanna työnnettiin kävelyvauhdilla hissiin ja hissistä leikkaussaliin.

Leikkaus tuntuisi siltä kuin joku kaivelisi taskuista kiviä.

Salissa lääkäri pisti selkään puudutteen leikkausta varten. Sannalle kerrottiin, että puudute ei veisi vatsan alueen tuntoa kokonaan pois. Siksi leikkaus tuntuisi siltä kuin joku kaivelisi taskuista kiviä.

– Se oli kiva kuulla. Ymmärsin hyvin, mitä oli tulossa.

Mukana ollut puoliso Panu asettui istumaan Sannan pään viereen. Rinnan kohdalle vedettiin verho, jonka takana leikkaustiimi hääri.

Kun Elsa syntyi, Sanna sai vauvan hetkeksi iholle. Sitten tämä vietiin lastenosastolle tarkkailuun. Sanna kärrättiin heräämöön. Siellä olo tuntui pikkuisen pöllämystyneeltä.

– Makoillessani mietin, mitä juuri tapahtui.

Sanna Laitinmäki tietää, että sektio saattaa tulla eteen niin nopeasti, että kysymykset heräävät vasta jälkikäteen. Siksi hän perusti nettisivut, joilta äidit löytävät tietoa sektiosta.
Sanna Laitinmäki tietää, että sektio saattaa tulla eteen niin nopeasti, että kysymykset heräävät vasta jälkikäteen. Siksi hän perusti nettisivut, joilta äidit löytävät tietoa sektiosta.

Kun sektio on pettymys

Niin miettii moni muukin sektiolla synnyttänyt.

Sektiossa on alatiesynnytykseen verrattuna korkeammat riskit esimerkiksi synnyttäjän merkittävälle verenhukalle ja keuhkoveritulpalle sekä sikiön hengitysvaikeuksille. Joissakin tapauksissa sektio on silti turvallisempi vaihtoehto kuin alatiesynnytys, ja joskus leikkaus on ainut keino pelastaa henki tai henkiä.

Tieto tästä ei välttämättä estä pettymyksen tunteita. Keskustelupalstoilla puhutaan jopa ”sektiomasennuksesta” – kovasta pettymyksestä, kun alatiesynnytys päättyy sektioon.

Vauva kysyi nettikyselyssä äideiltä, millainen kokemus sektio oli. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 323 sektiolla synnyttänyttä.

Kolmannes heistä, yli sata, kertoi, että sektio oli pettymys. Koska mukana oli myös vastaajia, jotka olivat itse toivoneet suunniteltua sektiota esimerkiksi synnytyspelon vuoksi, kiireelliseen tai hätäsektioon joutuneiden joukossa pettyneitä oli todennäköisesti enemmän kuin kolmannes.

Ymmärsin kyllä, että sektio oli minun tapauksessani alatiesynnytystä turvallisempi vaihtoehto. Silti olin pettynyt kehooni ja peloissani isosta leikkauksesta, kertoi 25-vuotias nainen.

Raskauksiin ja synnytyksiin erikoistunut psykologi Riikka Toivanen tietää, että erityisesti suunnittelematon sektio aiheuttaa usein ristiriitaisia tunteita.

– Vaikka useimmat tuntevat isoa helpotusta siitä, että asiat ratkeavat vaaratilanteesta huolimatta, osalle tulee myös pettymyksen tunteita.

Suunnittelematon sektio aiheuttaa usein ristiriitaisia tunteita.

Moni Vauvan kyselyyn vastannut kertoi, että pettymyksen aiheutti se, että oma keho ei toiminutkaan kuten ”olisi pitänyt”.

– Synnytys ei ole juttu, joka pitäisi osata. Silti tällaisia tuntemuksia saattaa tulla.

Sektio voi tuntua ahdistavalta kokemukselta myös siksi, että leikkauspöydällä synnyttäjä on aktiivisen toimijan sijaan toiminnan kohteena. Roolinvaihdos saattaa olla haastava.

– Toiminnan kohteeksi joutuminen voi olla vaikeaa heille, joille on tärkeää säilyttää kontrolli itsellä.

Olisin halunnut tehdä jotakin konkreettista vauvan saattamiseksi maailmaan, kertoi Vauvan kyselyssä suunnitellulla sektiolla synnyttänyt 32-vuotias nainen, jolle sektio oli osittainen pettymys.

– Asiaan vaikuttavat myös aiemmat kokemukset. Sektioon joutuminen voi muistuttaa tilanteista, joissa on joutunut luopumaan kontrollista, Toivanen sanoo.

Vauvan voi saada heti iholle

Erityisesti mieltä saattaa jäädä kaivelemaan se, jos yhteiset ensihetket vauvan kanssa jäävät sektion vuoksi väliin tai vähille.

– Jos ei saa olla edes paikalla vauvan ensihetkissä, kokemusta joutuu ehkä käsittelemään pitkäänkin, psykologi Riikka Toivanen sanoo.

Synnytyssairaaloissa on perheheräämöitä, joihin sektiolla syntynyt vastasyntynyt pääsee äidin mukana.

Etenkin aiemmin sektiolla syntyneet vauvat oli tapana kapaloida ja siirtää pikaisesti mitattavaksi ja pestäväksi toisaalle. Sillä välin äiti kärrättiin heräämöön.

Nykyisin tilanne on toinen. Synnytyssairaaloissa on paitsi perhehuoneita myös perheheräämöitä, joihin sektiolla syntynyt vastasyntynyt pääsee äidin mukana.

Leikkauksella maailmaan saatettu vauva saa olla iholla koko äidin heräämöajan, jos molempien vointi sallii.

Oma sivusto sektioille

Kun Sanna oli päässyt kotiin ensimmäisen synnytyksensä jälkeen, hän tarkisti netistä, mitä kiireellinen sektio ylipäänsä tarkoittaa ja miksi siihen joudutaan. Se oli jäänyt epäselväksi kaikessa hötäkässä. Monet napauttavat hakukoneen auki jo sairaalassa, Sanna tietää.

– Olen kuullut tapauksista, joissa sektioon joutunut valvoo sairaalassa yöllä ja alkaa miettiä, mitä juuri tarkalleen ottaen tapahtui. Pohdin, että olisi hyvä, jos tarjolla olisi yksi sivusto, josta asioita voisi tarkistaa.

Siispä Sanna pani pystyyn sellaisen. Sektio.fi-sivulla yhdistyvät äitien kokemukset ja asiantuntijoiden tieto.

Melkein kolmesataa naista kertoi Sannan toteuttamassa kyselyssä, millainen tunne leikkauksesta jäi ja mitä neuvoja antaisi muille. Äitien kysymyksiin Sanna on kerännyt vastauksia lääkäriltä, äitiysfysioterapeutilta ja neuvolapsykologilta. Lisäksi sivulta löytyy THL:n ja Väestöliiton tuottamaa tietoa sektioista. Sanna rakentaa sivustoa äitiyslomalla, ja valmista on tarkoitus tulla kesään mennessä.

Kun Sanna kävi äitien vastauksia läpi, yksi teema erottui muista. Moni halusi painottaa, että sektio on ihan oikea synnytys.

Sannan mielestä se kertoo tästä: sektion kokeneet haluavat tsempata toisiaan, sillä uskovat, etteivät kaikki ajattele sektiota oikeana synnytyksenä.

Synnytys on henkilökohtainen ja merkittävä kokemus, tapahtuipa se sektiolla tai alakautta.
Synnytys on henkilökohtainen ja merkittävä kokemus, tapahtuipa se sektiolla tai alakautta.

”Olisi pitänyt yrittää synnyttää oikein”

Sanna itse ei ole kohdannut vähätteleviä kommentteja. Vauvan kyselyssäkin valtaosa sektiolla synnyttäneistä sanoi, ettei kummastelevia kommentteja kuulunut lainkaan.

Silti monilla oli toisenlaisia kokemuksia.

Ihmettelijöitä ja vastustajia löytyi lähisuvusta. Olisi pitänyt ainakin yrittää synnyttää ”oikein”, kertoi 26-vuotias nainen.

Useampi iäkkäämpi naisihminen on tehnyt selväksi, että kolmesta lapsestani olen synnyttänyt kaksi, eli että sektio ei ole synnytys, sanoi 25-vuotias vastaaja.

– Kommentit voivat tuntua tosi pahoilta, sillä kaikki eivät ole valinneet sektiota. Ja vaikka sektiota olisi toivonutkin, sille on luultavasti hyvä syy, kuten hoitamaton synnytyspelko, psykologi Riikka Toivanen sanoo.

– Toisen synnytyskokemuksen arvioiminen on hyvin arveluttavaa. Kyse on henkilökohtaisesta, intiimistä ja merkittävästä tapahtumasta.

"Kommentit voivat tuntua tosi pahoilta, sillä kaikki eivät ole valinneet sektiota."

Sektiosuru kannattaa käsitellä

Sannalle sektio ei ollut pettymys kummallakaan kerralla. Silti ensimmäisen leikkauksen jälkeen mieleen jäi pyörimään kysymyksiä. Kun Sanna tuli toisen kerran raskaaksi, hän pyysi varmuuden vuoksi neuvolasta lähetteen synnytyssairaalan pelkopolille.

Riikka Toivasen mukaan kaivelemaan jäänyt synnytyskokemus on aina hyvä käsitellä ammattilaisen kanssa.

– Mieli jää helposti askartelemaan suremattoman surun parissa. Silloin ei välttämättä pysty olemaan täysin läsnä tässä hetkessä vauvan kanssa, ja kiintymyssuhteen käynnistyminen voi hidastua.

Sanna kävi kätilön kanssa läpi synnytyksensä kulun ja sai kysyä kysymyksensä. Tärkein oli: miksi luonnollisesti käynnistynyt synnytys päättyi sektioon?

– Vastaus oli, että syytä ei voida tietää, Sanna kertoo.

Senkin Sanna tahtoi tietää, pystyisikö yrittämään seuraavalla kerralla alatiesynnytystä. Kyllä, vastaus kuului.

– Kolme neljäsosaa sektiolla synnyttäneistä synnyttää seuraavalla kerralla ongelmitta alakautta, osastonlääkäri Katja Mäkelä kertoo.

Kymmenen pisteen vauva

Myös Sanna oli toisella kerralla henkisesti valmistautunut synnyttämään alateitse, edellisestä sektiosta huolimatta. Harmituksesta huolimatta toinen sektio oli korjaava kokemus, Sanna sanoo.

– Olin valmistautunut koko raskauden ajan synnytykseen eri tavalla kuin ensimmäisellä kerralla. Olin käynyt raskausjoogassa ja ottanut selvää lääkkeettömistä kivunlievitysmenetelmistä ja hengitystekniikoista.

Nopeasti Sanna alkoi ajatella, että oli valmistautunut synnytykseen riittävän hyvin joka tapauksessa, eikä tilanteelle yksinkertaisesti voinut mitään.

Kun kuopus Henrik syntyi leikkaussalissa, hän sai täydet kymmenen pistettä. Punakka ja reipas vauva, papereihin kirjoitettiin.

"Harmituksesta huolimatta toinen sektio oli korjaava kokemus."

Jos lapsi on punakka ja reipas, asiat ovat mallillaan, Sanna ajatteli.Harmitus oli haihtunut jo hississä matkalla leikkaussaliin. Tapahtuipa synnytys millä tavalla tahansa, hetki on lyhyt verrattuna kaikkeen, mikä siitä saa alkunsa, niin Sanna ajattelee.

Perheessä on kaksi lasta. Kaikki lapset tulevat maailmaan syntymällä. Tavalla tai toisella.

Tämä Vauva- ja Meidän Perhe -lehden artikkeli on ilmestynyt alun perin Vauva.fi:ssä.

Sektiolla maailmaan

  • Suunnitellusta sektiosta tehdään päätös raskauden aikana.
  • Kiireelliseen sektioon tai hätäsektioon joudutaan ryhtymään esimerkiksi, jos alatiesynnytys ei etene tai vauvalla on jokin hätä. Nimestään huolimatta kiireellinen sektio on usein rauhallinen toimenpide. Se tehdään samalla tavalla kuin suunniteltu sektio.
  • Hätäsektiosta puhutaan silloin, kun vauva pitää saada ulos muutamassa minuutissa. Äiti nukutetaan, eikä isä tai tukihenkilö sen vuoksi pääse leikkaussaliin. Muissa sektioissa saliin pääsee mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla