Kauppa on täynnä valmista ja puolivalmista ruokaa, joista kiireinen kotikokki taikoo vartissa arkiateriat. Pitäisikö einesten käytöstä potea huonoa omaatuntoa, ravitsemusterapeutti Tarja Heikkinen?

1. Eineksissä käytetyistä lisäaineista (E-koodit) monet ovat lähtöisin luonnosta.

Totta. Osa lisäaineista on peräisin luonnosta, esimerkiksi lesitiini, jota saadaan soijasta ja kananmunasta, osa on luontaisen kaltaisia, kuten askorbiinihappo eli C-vitamiini, ja osa keinotekoisia, kuten atsoväri amarantti. Tiedon lisäaineen alkuperästä saa tarvittaessa valmistajalta.

2. Suurina määrinä natriumglutamaatti (E621), jota on esimerkiksi lihaliemissä, lihottaa, aiheuttaa levottomuutta, päänsärkyä ja muita oireita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tarua. Natriumglutamaattia on tutkittu tieteellisesti, mutta tutkimuksissa ei ole todistettu, että se aiheuttaisi lihomista tai levottomuutta. Sen sijaan lisäaineet, myös natriumglutamaatti, voivat aiheuttaa yliherkkyysoireita joillekin henkilöille, ja silloin kannattaa välttää sitä sisältäviä elintarvikkeita.

3. Natriumglutamaatilla on huono maine vain meillä, Aasiassa se on kotikeittiön yleismauste.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Totta. Länsimaissa huono maine liittyy nimenomaan lisäaineena käytettävään natriumglutamaattiin ja keskustelun myötä useat elintarvikevalmistajat ovat vähentäneet tai vähentämässä tämän aromivahventeen käyttöä. Glutamaattia on myös luontaisesti joissakin elintarvikkeissa. Uusin perusmaku umami maistuu lähinnä lihalta, ja natriumglutamaattia tuo ruokaan umamin maun.

4. Valmisruoissa on enemmän suolaa kuin kotiruoassa.

Tarua. Sekä valmiit että kotiruoat ovat hyvin erilaisia valmistajasta ja reseptistä riippuen. Kannattaa lukea kaupassa tuoteselosteita sekä verrata eri valmistajien tuotteita. Osalla eineksistä on Sydänliiton myöntämä Sydänmerkki, joka kertoo niiden olevia suolan osalta parempia valintoja tuoteryhmässään.

Kun valmistaa itse ruokaa, suolan voi jättää vaikka kokonaan pois. Jos kotikokki käyttää ruoanvalmistuksessa sekä suolaa että suolaa sisältäviä mausteseoksia ja liemivalmisteita, saattaa kotiruoassakin olla yllättävän korkea suolapitoisuus.

5. Eineksissä on paljon huonoa kovaa rasvaa.

Tarua. Kaupasta toki löytyy runsaasti kovaa rasvaa sisältäviä eineksiä mutta myös vähärasvaisia tai pääosin pehmeää rasvaa sisältäviä tuotteita. Kannattaa lukea tuoteseloste sekä verrata eri tuotteita. Tässäkin ohjaa Sydänliiton myöntämä Sydänmerkki, joka kertoo, että tuote on rasvan määrän ja laadun osalta hyvä vaihtoehto.

6. Eineksissä käytetään huonoja raaka-aineita, esimerkiksi lihapullien liha on jauhettu huonoimmista ruhonosista.

Osittain totta. Lihapullat voi kotonakin valmistaa rasvapitoisuudeltaan erilaisesta jauhelihasta. Tuoteseloste kertoo, mitä raaka-aineita ja millaista lihaa on käytetty. Jos tuote on kovin halpa, raaka-aineena ei ole varmaankaan paisti tai filee. Raaka-aineena käytetyt edullisemmatkin ruhon osat ovat mikrobiologisesti turvallisia.

7. Monet valmisruoat, kuten pinaattiletut, ovat oiva ruoka lapsille.

Osittain totta. Valmisruoat ovat ihan hyvä vaihtoehto helpottamaan lapsiperheiden ruokailua, kunhan muistetaan katsoa kokonaisuutta ja huolehtia monipuolisuudesta. Valmisruoat vaativat usein aterian täydentämistä kasviksilla, marjoilla, hedelmillä, täysjyväleivällä ja maidolla.

Suolaa tai lisäaineita sisältäviä valmisruokia ei suositella alle 1-vuotiaille, ei myöskään pinaattia raaka-aineena, koska se on nitraatinkerääjä. Pinaattiletut eivät siten sovi perheen ihan pienimmille. Lapsiperheissä on syytä kiinnittää huomiota erityisesti tuotteiden suolapitoisuuteen ja valita vähemmän suolaa sisältäviä vaihtoehtoja. Useilta suomalaisilta valmistajilta löytyy lisäaineettomia perinteisiä kotiruokia, kuten  kirkasliemisiä keittoja sekä laatikkoruokia ja kiusauksia. Säilöntäaineettomia tuotteita on pakastealtaassa ja säilykkeenä esimerkiksi hernekeittoa.

8. Eineksiä ei pitäisi syödä joka päivä, sillä kotona tehdyissä ruoissa on paremmat ravintoarvot.

Totta ja tarua. Ruokaa on ravintosisällöltään niin monenlaista kuin on kokkeja ja reseptejäkin. Kiireiselle einesruoan syöminen on parempi vaihtoehto kuin syödä pelkkiä välipaloja, joista helposti tulee paljon kovaa rasvaa ja suolaa. Jos valmisruokia syö päivittäin, kannattaa vertailla eri vaihtoehtojen ainesosa- ja ravintosisältötietoja.

9. Einesten kasviksista ovat vitamiinit hävinneet valmistusprosessissa. Niiden kanssa pitäisikin aina tarjota jotakin tuoretta.

Tarua ja totta. Teolliset valmistus- ja jäähdytysprosessit ovat erittäin nopeita ja kasvisten vitamiinit säilyvät usein jopa paremmin kuin kotikeittiössä.

Ravitsemussuosituksessa ohjataan kokoamaan ateria lautasmallia noudattaen. Ruokavalioon tulisi kuulua runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä, joten sekä itse valmistettua että kaupasta ostettua makaronilaatikkoa tai kiusausta tulisi täydentää kasviksilla.

10. Kerran lämmitetty einesruoka ei kestä säilyttämistä.

Tarua. Jos lämmitettyä ruokaa jää yli, sen voi jäähdyttää nopeasti ja tarjota seuraavana päivänä. Ruoka tulee silloin kuumentaa riittävän kuumaksi, jotta se on mikrobiologisesti turvallista. Monien ruokien ulkonäkö, rakenne ja osittain myös ravintosisältö kärsivät, jos niitä lämmittää usempaan kertaan. Toisaalta jos valmiin ruoan säilyttää jääkaapissa ja siitä lämmittää vain annoksen kerrallaan, tuote pysyy hyvänä merkittyyn parasta ennen -ajankohtaan.

11. Kevytnakeissa, varsinkin kalkkuna- ja soijanakeissa, on vain hyviä rasvoja, joten niitä voi syödä huoletta.

Tarua. Kevytnakeissa on rasvan ohella muitakin raaka-aineita, joiden päivittäiseen käyttöön tulee kiinnittää huomiota. Niistä saa esimerkiksi yhtä paljon suolaa ja nitriittejä kuin tavallisista nakeista, ja leikki-ikäisille suositellaan makkaraa tai nakkeja korkeintaan 1–2 aterialla viikossa niiden sisältämän nitriitin vuoksi.

12. Lihapakkausten suojakaasu on haitaksi terveydelle.

Tarua. Tuotteen valmistuksessa pakkauksesta poistetaan ilma ja se korvataan tuotetta suojaavilla kaasuilla. Suojakaasussa on samoja alkuaineita kuin ilmakehässä, niiden suhdetta on vain muunneltu.

Lue lisää suolasta.


Natriumglutamaatti (E621) on glutamiinihapon natriumsuola, jota käytetään elintarvikkeiden lisäaineena arominvahventeena. Puhtaassa muodossaan natriumglutamaatti on valkoista kiteistä jauhetta. Veteen liuotettuna natriumglutamaatti liukenee nopeasti natrium- ja glutamaatti-ioneiksi. Natriumglutamaatin kemiallinen kaava on C5H8NNaO4, moolimassa 169,11 g/mol, sulamispiste 232 °C ja CAS-numero 142-47-2.

Natriumglutamaatti stimuloi tiettyjä kielen makunystyjä, kuten aminohapporeseptori T1R1/T1R3:a ja muita glutamaattireseptoreita, mikä joillakin ihmisillä aiheuttaa umami-maun aistimuksen. Se toimii aivoissa välittäjäaineena, ja muualla elimistössä on glutamaattiin reagoivia kudoksia.[1]

Natriumglutamaattia on joissakin ruoka-aineissa luonnostaan, ja lisäaineena sitä on käytetty yli sata vuotta[2]. Luontaisesti natriumglutamaattia esiintyy esimerkiksi maitovalmisteissa, lihassa, sienissä, tomaateissa sekä monissa runsasproteiinisissa elintarvikkeissa.[3]

Natrium on englanniksi sodium, joten natriumglutamaatti esiintyy englanninkielisissä teksteissä nimillä sodium glutamate ja monosodium glutamate (MSG).

Sivu vaikutti järkevältä, mutta pakkausten kokoa ei käsitelty. Teolisuuden standardi näyttää olevan 400 grammaa mössöä kuin mössöä turpaan.. Joissain tosin uskotaan pakkauskoon riitävän koko perheen ravitsemiseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla