Rasva on energianlähde, mutta sitä tarvitaan myös solujen ja hormonien valmistamiseen.

Rasvamolekyylit koostuvat kolmesta rasvahaposta. Rasva sisältää aina sekä elimistölle hyviä eli tyydyttymättömiä rasvahappoja että terveydelle epäedullisia tyydyttyneitä rasvahappoja. Niiden suhde kuitenkin vaihtelee. Monityydyttymättömät rasvahapot linolinihappo (omega-6) ja alfalinolenihappo (omega-3) ovat ihmiselle välttämättömiä, eikä elimistö pysty tuottamaan niitä.

Mistä rasvoja saa?

Hyviä eli pehmeitä rasvoja saa kasvirasvoista , esimerkiksi margariinista ja ruokaöljyistä, sekä kalasta. Terveydelle haitallisia tyydyttyneitä eli kovia rasvoja saa eläinrasvoista ja maitorasvoista. Kasvirasvoista kookosrasva ja palmuöljy ovat kovaa rasvaa. Piilorasvaa kertyy herkästi juustosta, leivonnaisista, makkaroista ja suklaasta.

Mihin rasvoja tarvitaan?

Kova rasva aiheuttaa elimistössä lähinnä ongelmia, mutta hyvää rasvaa elimistö tarvitsee. Se laskee huonoa LDL-kolesterolia ja kannattelee hyvää HDL-kolesterolia oikealla tasolla. Pehmeää rasvaa tarvitaan kehossa solujen ja hormonien rakennusaineena, ja se on monen vitamiinin esiaste.

Rasva on keholle myös energianlähde, tosin sellaisena nykypäivänä jopa liian tehokas. Yhdessä grammassa rasvaa on energiaa 9 kcal, kun grammassa hiilihydraattia energiaa on 4 kcal eli alle puolet.

Kuinka paljon rasvoja tarvitaan?

Rasvojen suositellaan muodostavan 30–35 prosenttia päivittäisestä energiansaannista. 2/3 rasvoista tulisi olla pehmeitä ja vain 1/3 kovia. Kun ruoanlaitossa käyttää öljyä, leivän päällä ja leivontaan margariinia ja syö kalaa ainakin kaksi kertaa viikossa, rasvan saannin pitäisi olla tasapainossa.

Voiko rasvoja saada liian vähän?

Suomessa ihmiset saavat yleensä liikaa rasvaa, mutta pehmeiden, välttämättömien rasvahappojen saaminen voi olla ongelma. Laihduttaja saattaa vahingossa karsia rasvoja väärästä paikasta. Rypsiöljy on vertaansa vailla välttämättömien rasvahappojen lähteenä. Siksi ei kannata unohtaa rypsiöljypohjaista salaatinkastiketta eikä parantaa voileipää jättämällä margariini pois, vaan siirtyä juustosta kevytleikkeleeseen.

Asiantuntijoina Ravitsemustieteen professori Christel Lamberg-Allardt, tutkija Virpi Kemi ja elintarviketieteiden lisensiaatti Eeva Voutilainen.

Lue lisää
Proteiineja sopivasti
Vaihda hiilarit parempiin
Ruokavalion palat kohdalleen

Kumpaa syöt?

  1. Leivällä voi-margariiniseosta vai margariinia?
  2. Täysrasvaista juustoa vai kevytleikettä?
  3. Ruoan valmistuksessa voita vai öljyä?
  4. Salaatinkastikkeena majoneesipohjaista kastiketta vai kasviöljykastiketta?
  5. Viineriä vai pikkupullaa?

Jos valitsit useimmin ensimmäisen vaihtoehdon syöt todennäköisesti liikaa kovia rasvoja. Pyri vaihtamaan ensimmäinen vaihtoehto toiseen.

Parempia rasvoja

  • Rypsiöljy on vertaansa vailla välttämättömien rasvahappojen lähteenä.
  • Kalaa kannattaa syödä ainakin kaksi kertaa viikossa.
  • Rasiamargariinissa on paljon hyviä rasvoja, kevennä mieluummin leivänpäällisiä.
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Magnesium on keskeinen tekijä sadoissa aineenvaihdunnan tapahtumissa. Puutostilasta kärsivät vain harvat, sillä magnesiumia saa vaikka mistä.

Hivenaine magnesiumin tärkeyttä ei pidä väheksyä. Se osallistuu solujen perusaineenvaihdunnan säätelyyn, aivojen välittäjäaineiden toimintaan, perintötekijöiden rakentumiseen sekä hermojen ja lihasten yhteispelin sujumiseen.

Magnesiumin saantisuositus on miehillä 350 milligrammaa ja naisilla 280 mg päivässä. Puutostila on harvinainen ja johtuu yleensä runsaasta virtsanerityksestä, joka voi liittyä munuaissairauteen, diabetekseen, pitkäaikaiseen nesteenpoistolääkkeiden käyttöön tai alkoholismiin. Ajan kanssa lieväkin puutos voi kuitenkin johtaa ongelmiin. Oireita ovat väsymys, oksentelu, vapina ja lihasten nykiminen.

Magnesiumlisien tehoa suonenvedon estämiseen ei ole todistettu pätevillä tutkimuksilla, mutta niitä voi hyvin käyttää, jos ne tuntuvat auttavan.

Asiantuntija: sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki

 

NÄISTÄ SAAT MAGNESIUMIA

Vehnälese 822 mg/100 g

Siemenet 447 mg

Pähkinät 208 mg

Tumma suklaa 130 mg

Banaani 31 mg

Tyrnimarja 30 mg

Kala 30 mg

Kaurapuuro 30 mg

Avokado 29 mg

Jauheliha 25 mg

Vadelma 25 mg

Lähde: Fineli.fi

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Pitääkö superfoodeista pitää taukoa? Käytän macaa, spirulinaa ja chiaa. Voiko superfoodeja ja kanelia käyttää, jos maksa -arvot ovat kohonneet?

Maca eli andienkrassi eli perun ginseng (Lepidium meyenii) on Andeilta peräisin oleva juurikasvi, jota on käytetty jo inkakulttuurissa. Suomessa sitä käytetään kuivattuna, jauhettuna juurena. Juuri sisältää aminohappoja, hiilihydraatteja, hieman rasvaa ja kivennäisistä mm. kalsiumia, kaliumia ja jodia. Macan väitetään lisäävän vireyttä, seksuaalista halua, hedelmällisyyttä ja helpottavan vaihdevuosioireita. Vaikutuksista ei ole tieteellistä näyttöä.

Haittoja ei ole systemaattisesti tutkittu, mutta ei ole toisaalta tietoa siitäkään, että maca aiheuttaisi maksahaittoja.

Spirulina on siniviherlevää, jota käytetään kuivattuna jauheena ja kapseleina. Se sisältää proteiinia, hiilihydraattia, rasvoja, vitamiineja ja mineraaleja. Käyttömäärien pitäisi kuitenkin olla runsaita, jotta spirulinan sisältämillä ravintoaineilla olisi merkitystä ruokavaliossa. Spirulinan on väitetty auttavan mm. pitkittyneeseen väsymykseen, rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin ja tehostavan vastustuskykyä, mutta tieteellistä näyttöä näistä vaikutuksista ei ole. On julkaistu potilastapaus, jossa spirulinan epäiltiin aiheuttaneen maksavaurion. Siniviherlevien sisältämiä myrkkyjä voi olla mukana myös spirulinatuotteissa. Muina haittoina voi esiintyä suolisto-oireita, kuten vatsan turvotusta, ripulia ja ilmavaivoja. Jos maksa-arvot ovat koholla, spirulinavalmiste pitää lopettaa ja kääntyä lääkärin puoleen. Maksa-arvot on tarkistettava muutaman viikon kuluttua valmisteen lopettamisesta. Jos maksa-arvot korjaantuvat spirulinan käytön loputtua, maksahaitta saattaa olla spirulinan aiheuttama. Muut syyt maksa-arvojen koholla oloon on tietysti myös selvitettävä.

Chia (Salvia hispanica L.) on mintulle sukua oleva viljelykasvi, jonka siemeniä ja niistä puristettua öljyä käytetään ravintona. Chia on nyt suosittua FODMAP-ruokavaliossa, koska sen ajatellaan tasapainottavan vatsan toimintaa. Ravintosisältö on tyypillinen siemenille, eli chia sisältää kuitua, pehmeää rasvaa ja proteiineja. Tutkimustietoa chian terveysvaikutuksista tai haitoista on rajallisesti, eikä sen mahdollisista maksavaikutuksista ole mitään tietoa.

Lue lisää FODMAP-ruokavaliosta

Jauhettu kanelipuun kuori, mausteena käytetty kaneli, on tavanomaisina määrinä turvallista. Tavallisemman eli kassiakanelin runsasta käyttöä on syytä välttää sen sisältämän haitallisen kumariinin vuoksi. Ceyloninkanelissa kumariinipitoisuus on huomattavasti pienempi. Kaneliöljy ja kanelipuun kuoriuutteet sisältävät kanelijauheeseen verrattuna moninkertaisia määriä kasvin ainesosia, ja ne ovatkin aiheuttaneet haittavaikutuksia. Paikallisesti käytettynä kaneliöljy voi aiheuttaa allergisia reaktioita ja ihottumaa. Suun kautta nautittu kaneliöljy voi suurina annoksina lamata keskushermostoa.

Kaneliöljyä ja kaneliuutteita on vältettävä, jos sairastaa maksasairautta, koska kanelin sisältämä kinnamaldehydi on maksalle haitallista. Mausteena kanelia voi silti käyttää ruoassa.

Kasveista valmistettuja ravintolisiä olisi parasta käyttää vain kuuriluonteisesti, koska niiden pitkäaikaiskäytön turvallisuutta ei ole yleensä varmistettu.

Mainituista "superfoodeista" ainakin spirulina ja kaneliuutteet voivat aiheuttaa maksavaurion, joten ne on jätettävä kokonaan pois käytöstä, jos maksa-arvot ovat koholla.
 

Eeva Sofia Leinonen
sisätautien erikoislääkäri

 

 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

 

 

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Spiruliinan syöjä

Voiko superfoodeista olla harmia?

Vierailija kirjoitti: Astronautit syö spiruliinaa eikä heillä ole maksavaurioita. Spiruliina on kasvatettua levää eli ruokaa. Liika hiilari rasvoittaa maksa ja siten saa rasvamaksan. Artikkelissa ei sanota että Spiruliina AIHEUTTAA maksavaurion vaan että VOI aiheuttaa maksavaurion, aivan kuten liika hiilarikin VOI. Kiinalaiset ovat kovia riisinsyöjiä, onko heillä kaikilla rasvamaksa?
Lue kommentti