Nyt niitä taas saa tuoteita ja puhtaita kotimaisia kasviksia ja marjoja. Kasviksissa on paljon elimistölle tärkeitä ravintoaineita. Mutta suojaako kasvissyönti todella sairauksilta? Voiko siitä ola jopa haittaa joillekin?
Ravitsemusepidemiologi Jukka Montonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta vastaa kasvisyönnin vaikutuksista terveyteen.
Onko kasvissyönti terveydelle hyödyllistä?
Kasvikset, marjat ja hedelmät sisältävät runsaasti ravintokuitua, vitamiineja, hivenaineita, antioksidantteja ja flavonoideja, joilla näyttäisi olevan terveysvaikutuksia. Kasvikset sisältävät hyvin vähän tyydyttynyttä rasvaa ja suolaa, mikä on hyvä asia.
Joten kaiken kaikkiaan voi sanoa, että kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttö edistää elimistön hyvinvointia ja on siten hyväksi terveydelle.
Ehkäiseekö kasvissyönti sairauksia?
Toistaiseksi suurimmassa tutkimuksessa kasvisten ja hedelmien yhteydestä kroonisten tautien ilmaantuvuuteen seurattiin 100 000:aa ihmistä 14 vuoden ajan. Tutkimuksessa huomattiin, että mitä suurempi oli päivittäinen kasvisten ja hedelmien käyttö, sitä pienempi riski oli sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.
Niillä, jotka söivät kasviksia vähintään 8 annosta (1 annos = esimerkiksi 1 tomaatti tai lasi tuoremehua), sairastuivat 30 prosenttia harvemmin sydänkohtaukseen tai aivohalvaukseen.
Vakuuttavaa näyttöä kasvisten edullisesta vaikutuksesta verenpaineeseen toi amerikkalainen DASH-tutkimus, jossa tutkittiin kasvispitoisen ruoan, vähärasvaisen maidon ja hyvän rasvan vaikutusta verenpaineeseen. Tällainen ruokavalio alensi yläpainetta noin 11 mmHg ja alapainetta noin 6 mmHg.
Kasvikset ja täysjyvävilja auttavat lisäksi tyypin 1 diabeetikkoja pitämään yllä veren sokeritasapainoa. Tutkimukset viittaavat siihen, että kasvisruokavaliolla ja erityisesti kokojyväviljalla voisi ennaltaehkäistä aikuistyypin eli tyypin 2 diabeteksen puhkeamista.
Ravintokuiduilla näyttäisi olevan edullinen vaikutus elimistön rasva-aineenvaihduntaan. Kasvisten kuitu lisää sappihappojen erittymistä ulosteeseen ja alentaa veren kolesterolipitoisuutta.
Kasvisten yhteyttä syöpien syntyyn on tutkittu pitkään. On arvioitu, että ravintotekijät olisivat syynä joka kolmanteen kuolemaan johtavaan syöpään. Useissa tutkimuksissa on havaittu yhteys kasvisten ja hedelmien käytöstä alentuneeseen suun ja nielun alueen, ruokatorven, keuhko-, maha-, paksu- ja peräsuolisyöpäriskiin. Yksittäisistä kasviksista tomaatin on havaittu olevan yhteydessä alentuneeseen riskiin sairastua eturauhassyöpään.
Onko joillekin potilaille kasvissyönnistä haittaa?
Ei, kunhan potilas noudattaa lääkärin ohjeita. Jos ryhtyy tiukkaa ruokavaliota noudattavaksi vegaaniksi, on pidettävä huolta riittävästä energian, proteiinin, raudan, sinkin sekä B-ryhmän vitamiinien – erityisesti B12-vitamiinin –, kalsiumin ja talvisin D-vitamiinin saannista.
Onko kasvissyönnistä hyötyä nivelreumassa?
Reumapotilaiden kannattaa nykykäsityksen mukaan suosia kasvisvoittoista sekaruokavaliota. Ruotsalaistutkimuksessa on saatu näyttöä siitä, että kasvikset ja kala voivat ehkäistä nivelreumaa ja olisivat eduksi sairauden hoidossa.
Välimeren ruokavalion, jossa käytetään kalaa, kasviöljyjä ja keitettyjä vihanneksia, on osoitettu hillitsevän reumaattista tulehdusta tavalliseen pohjoismaiseen ruokavalioon verrattuna.
Voiko puhjenneeseen aikuistyypin diabetekseen vaikuttaa kasviksilla?
Elämäntapojen muutoksella voidaan ehkäistä tyypin 2 diabeteksen puhkeamista henkilöillä, joilla glukoosin sieto on häiriintynyt. Diabeteksen jo saaneet hyötyvät kasvisten, hedelmien ja marjojen sekä kokojyväviljan käytöstä. Ruokavaliolla pidetään yllä hyvää hoitotasapainoa ja ehkäistään myöhemmin ilmaantuvia lisäsairauksia.
Lisää kasviksista www.kotimaisetkasvikset.fi
Riski vähenee kasviksilla
- sydän- ja verisuonitaudit
- aikuistyypin diabetesverenpainetauti
- suun ja nielun alueen, ruokatorven, keuhko-, maha-, paksu- ja peräsuolisyövät