Nyt niitä taas saa tuoteita ja puhtaita kotimaisia kasviksia ja marjoja. Kasviksissa on paljon elimistölle tärkeitä ravintoaineita. Mutta suojaako kasvissyönti todella sairauksilta? Voiko siitä ola jopa haittaa joillekin?

Ravitsemusepidemiologi Jukka Montonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta vastaa kasvisyönnin vaikutuksista terveyteen.

Onko kasvissyönti terveydelle hyödyllistä?

Kasvikset, marjat ja hedelmät sisältävät runsaasti ravintokuitua, vitamiineja, hivenaineita, antioksidantteja ja flavonoideja, joilla näyttäisi olevan terveysvaikutuksia. Kasvikset sisältävät hyvin vähän tyydyttynyttä rasvaa ja suolaa, mikä on hyvä asia.

Joten kaiken kaikkiaan voi sanoa, että kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttö edistää elimistön hyvinvointia ja on siten hyväksi terveydelle.

Ehkäiseekö kasvissyönti sairauksia?

Toistaiseksi suurimmassa tutkimuksessa kasvisten ja hedelmien yhteydestä kroonisten tautien ilmaantuvuuteen seurattiin 100 000:aa ihmistä 14 vuoden ajan. Tutkimuksessa huomattiin, että mitä suurempi oli päivittäinen kasvisten ja hedelmien käyttö, sitä pienempi riski oli sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.
Niillä, jotka söivät kasviksia vähintään 8 annosta (1 annos = esimerkiksi 1 tomaatti tai lasi tuoremehua), sairastuivat 30 prosenttia harvemmin sydänkohtaukseen tai aivohalvaukseen.

Vakuuttavaa näyttöä kasvisten edullisesta vaikutuksesta verenpaineeseen toi amerikkalainen DASH-tutkimus, jossa tutkittiin kasvispitoisen ruoan, vähärasvaisen maidon ja hyvän rasvan vaikutusta verenpaineeseen. Tällainen ruokavalio alensi yläpainetta noin 11 mmHg ja alapainetta noin 6 mmHg.

Kasvikset ja täysjyvävilja auttavat lisäksi tyypin 1 diabeetikkoja pitämään yllä veren sokeritasapainoa. Tutkimukset viittaavat siihen, että kasvisruokavaliolla ja erityisesti kokojyväviljalla voisi ennaltaehkäistä aikuistyypin eli tyypin 2 diabeteksen puhkeamista.

Ravintokuiduilla näyttäisi olevan edullinen vaikutus elimistön rasva-aineenvaihduntaan. Kasvisten kuitu lisää sappihappojen erittymistä ulosteeseen ja alentaa veren kolesterolipitoisuutta.

Kasvisten yhteyttä syöpien syntyyn on tutkittu pitkään. On arvioitu, että ravintotekijät olisivat syynä joka kolmanteen kuolemaan johtavaan syöpään. Useissa tutkimuksissa on havaittu yhteys kasvisten ja hedelmien käytöstä alentuneeseen suun ja nielun alueen, ruokatorven, keuhko-, maha-, paksu- ja peräsuolisyöpäriskiin. Yksittäisistä kasviksista tomaatin on havaittu olevan yhteydessä alentuneeseen riskiin sairastua eturauhassyöpään.

Onko joillekin potilaille kasvissyönnistä haittaa?

Ei, kunhan potilas noudattaa lääkärin ohjeita. Jos ryhtyy tiukkaa ruokavaliota noudattavaksi vegaaniksi, on pidettävä huolta riittävästä energian, proteiinin, raudan, sinkin sekä B-ryhmän vitamiinien – erityisesti B12-vitamiinin –, kalsiumin ja talvisin D-vitamiinin saannista.

Onko kasvissyönnistä hyötyä nivelreumassa?

Reumapotilaiden kannattaa nykykäsityksen mukaan suosia kasvisvoittoista sekaruokavaliota. Ruotsalaistutkimuksessa on saatu näyttöä siitä, että kasvikset ja kala voivat ehkäistä nivelreumaa ja olisivat eduksi sairauden hoidossa.

Välimeren ruokavalion, jossa käytetään kalaa, kasviöljyjä ja keitettyjä vihanneksia, on osoitettu hillitsevän reumaattista tulehdusta tavalliseen pohjoismaiseen ruokavalioon verrattuna.

Voiko puhjenneeseen aikuistyypin diabetekseen vaikuttaa kasviksilla?

Elämäntapojen muutoksella voidaan ehkäistä tyypin 2 diabeteksen puhkeamista henkilöillä, joilla glukoosin sieto on häiriintynyt. Diabeteksen jo saaneet hyötyvät kasvisten, hedelmien ja marjojen sekä kokojyväviljan käytöstä. Ruokavaliolla pidetään yllä hyvää hoitotasapainoa ja ehkäistään myöhemmin ilmaantuvia lisäsairauksia.

Lisää kasviksista www.kotimaisetkasvikset.fi

 

Riski vähenee kasviksilla

  • sydän- ja verisuonitaudit
  • aikuistyypin diabetesverenpainetauti
  • suun ja nielun alueen, ruokatorven, keuhko-, maha-, paksu- ja peräsuolisyövät
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Suu kaipaa makeaa, mutta onko se viisaampaa nauttia vanhana kunnon sokerina vai uusina makeutusaineina?

Jokainen on varmasti törmännyt kaupan hyllyllä herkulliselta näyttävään tuotteeseen, jonka kyljessä komeilee teksti “sokeriton”.  Millä nämä tuotteet makeutetaan ja onko makeutusaineiden käytöllä samanlaisia terveyshaittoja kuin sokerilla? Kokosimme keskeisiä faktoja makeutusaineiden ja sokerin eroista.

Millä aineilla sokeri korvataan “sokerittomissa” tuotteissa?

Yleisimpiä elintarvikkeissa käytettyjä keinotekoisia makeutusaineita ovat aspartaami, asesulfaami-K, sakariini ja syklamaatti. Lisäksi makeuttamiseen käytetään luonnollisia sokerialkoholeja, kuten ksylitolia.

Sisältävätkö makeutusaineet vähemmän kaloreita kuin sokeri?

Useat makeutusaineet sisältävät hyvin vähän, jos lainkaan kaloreita. Kalorimäärä pysyy alhaisena myös siksi, että makeutusainetta tarvitaan usein pienempi määrä saman makeuden saavuttamiseksi. Esimerkiksi aspartaami on 200 kertaa makeampaa kuin sokeri, jolloin sen käyttömäärä voidaan pitää hyvin pienenä.

Kumpi on parempi hampaille, sokeri vai makeutusaineet?

Sokeri aiheuttaa happohyökkäyksen ja aiheuttaa näin reikiintymistä. Useimmilla makeutusaineilla ei ole tällaista vaikutusta. Hampaille harmittomia ovat esimerkiksi aspartaami ja asesulfaami K. Makeutuksessa käytetyistä sokerialkoholeista ksylitoli jopa edistää hampaiden terveyttä, sillä se estää reikiintymistä. Sen makeutus teho on yhtä suuri kuin sokerin ja sitä käytetäänkin usein purukumien ja pastillien makeuttamiseen.

 

Onko makeutusaineiden käyttö turvallista?

Makeutusaineiden kaikkia pitkäaikaisvaikutuksia ei vielä tiedetä, mutta nykytietämyksen valossa niiden kohtuullinen käyttö on turvallista. Makeutusaineiden runsaalla käytöllä on kuitenkin todettu olevan samoja terveyshaittoja kuin sokerilla. Niiden säännöllinen runsas käyttö kasvattaa riskiä sydän- ja verisuonisairauksiin, sekä aikuisiän diabetekseen.

Kaikille makeutusaineille ei ole asetettu päivittäistä saantisuositusta, mutta esimerkiksi aspartaamin enimmäissuositus vuorokaudessa on 40 mg painokiloa kohti. Esimerkiksi 70-kiloisella henkilöllä määrä täyttyy neljästä litrasta virvoitusjuomia.

 

Kirjoittaja opiskelevat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa terveystieteiden kandidaatti- ja maisteriohjelmassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Terveystieteet, liikuntatieteellinen tiedekunta

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Minulla on helikobakteerin aiheuttama mahakatarri. Bakteeri on häädetty, mutta oireet eivät tunnu hävinneen. Tarvitsisin luotettavia ruokaohjeita sekä listan tuotteista: mitä saa syödä ja mitä ei. Netistä kun etsii, niin yhdessä sanotaan yhtä ja toisessa toista.

Mikäli oireet jatkuvat hoidon päättymisen jälkeen, on syytä hakeutua lääkärin arvioitavaksi, sillä sairaus voi uusia ja tällöin tarvitaan uusi hoito.

Lääkärin vastaanottoa odotellessa voi kokeilla seuraavia: alkoholijuomien, kahvin sekä rasvaisten, käristettyjen ja mausteisten ruokien välttäminen sekä useimpien hedelmä- ja marjamehujen välttäminen niiden happamuuden vuoksi.

Ruokarytmin säännöllisyys helpottaa useimpia vatsavaivoja eli valveillaoloaikana on hyvä nauttia ruokaa ja juomaa noin kolmen tunnin välein. Annoskokojen kohtuullisuuteen on hyvä kiinnittää huomiota. Kysymyksestä ei käy ilmi, tupakoiko kysyjä. Tupakoinnin lopettaminen usein helpottaa oireita.
 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.