Kansanparannuksessa ja luontaislääkinnässä käytetään monia luonnonvaraisia kasveja vaivojen ja sairauksienkin hoitoon. Hyvä Terveys selvitti, mitkä niistä auttavat tutkimustiedon valossa oikeasti.

Hyvän Terveyden väitteisiin rohdoista vastaa lääkäri Anna-Liisa Enkovaara.

Valeriaana eli rohtovirmajuuri rauhoittaa ihmistä niin kuin kissankin.

Totta. Rohtovirmajuuri voi hieman lievittää jännitystä ja helpottaa nukahtamista. Lääkelaitos on hyväksynyt rohtovirmajuuriuutetta sisältävien valmisteiden käyttöaiheeksi lievät jännitystilat ja tilapäiset unensaantivaikeudet. Rohdoksen vähäinen vaikutus alkaa vasta 2–4 viikon säännöllisen käytön jälkeen.

Kuusenkerkkäsiirappi auttaa yskään ja keuhkoputkentulehdukseen.

Kuusenkerkät sisältävät pieniä määriä haihtuvia öljyjä, joiden vaikutusta ei ole tutkittu lääketieteellisesti. Pakkausohjeen mukaan ja lyhyitä aikoja käytettäessä kuusenkerkkävalmisteilla ei ole todettu merkittäviä haittoja.

Tahnaksi hierottuja piharatamon lehtiä kannattaa laittaa parantamaan esimerkiksi kengän hankaamaa hiertymää.

Piharatamon lehtiä on perinteisesti laitettu haavojen ja hiertymien päälle. Tutkittua tietoa ratamon lehtien tehosta ei kuitenkaan ole. Toisaalta ihotautilääkärit ovat nähneet tapauksia, joissa ratamon lehti on aiheuttanut allergisen kosketusihottuman.

Reumaan auttaa vihtominen haudutetulla vastalla, jossa on myös nokkosen oksia.

Tutkimustietoa nokkosen vaikutuksista reumaan on vähän. Erään uuden tutkimuksen mukaan nivelten hierominen nokkosen lehdillä lievittää nivelrikkokipua viikon hoidon jälkeen. Nokkosen poltinkarvojen sisältämä histamiini ärsyttää ihoa ja aiheuttaa nokkosihottumaa, joka näkyy punoittavina ja kutiavina paukamina.

Koivun mahla on terveellinen virvoitusjuoma.

Totta ja tarua. Koivunmahlassa 99 prosenttia on vettä, loppu on rypäle- ja hedelmäsokeria, omenahappoa ja kivennäisaineita. Sitä voitaneen pitää terveellisempänä vaihtoehtona kuin tavallisia virvoitusjuomia, mutta merkittäviä terveysvaikutuksia sillä ei ole todettu. Mahla pilaantuu nopeasti. Jääkaapissakin se säilyy vain pari päivää. Koivuallergikoille koivunmahla voi aiheuttaa yliherkkyysreaktioita.

Desi tai pari mustikoita päivässä parantaa näköä.

Tarua. Tutkimuksissa mustikoiden sellaisenaan tai luontaistuotteina ei ole todettu parantavan hämäränäköä. Sen sijaan mustikat, kuten muutkin flavonoideja sisältävät marjat, hedelmät ja kasvikset, ovat osa terveellistä ruokavaliota, joka edistää hyvinvointia.

Kuivattu ja jauhettu pajunkuori on hyvä kipu- ja kuumelääke.

Totta ja tarua. Pajunkuori sisältää 5–10 prosenttia salisiinia, joka muuttuu elimistössä salisyylihapoksi. Salisyylihapolla on asetyylisalisyylihapon eli aspiriinin kaltainen kipua lievittävä ja kuumetta alentava vaikutus. Kivun hoitoon suositettu pajunkuoriannos sisältää 250 milligrammaa salisiinia, joka vastaa 50 grammaa asetyylisalisyylihappoa. Tämä on vain kymmenesosa asetyylisalisyylihapon tavanomaisesta kipua lievittävästä annoksesta. Salisyylihappo ärsyttää vatsan limakalvoja ja voi aiheuttaa allergiaa.

Pallovammaan ja hiertymiin kannattaa sivellä kuusen pihkaa.

Totta ja tarua. Tieteellistä tutkimusta on vähän, mutta yksittäisissä tapauksissa pihkavoiteella on saatu hyviä tuloksia vaikeasti parannettavien makuuhaavojen hoidossa. Palovammoihin pihkaa ei ole syytä laittaa, mutta hiertymissä siitä voi olla apua.

Siankärsämöuute estää haavoja tulehtumista.

Totta ja tarua. Lääketieteellistä tutkimusta ei ole tehty, mutta laboratoriokokeissa siankärsämöuutteella on todettu vähäistä bakteereita tappavaa vaikutusta. Asterikasveille, kuten pujolle ja marunoille allergisten ei tule käyttää siankärsämöä.

Kamomillatee rauhoittaa ja auttaa illalla juotuna unettomuuteen.

Tarua. Vaikka kamomillateetä käytetään tähän tarkoitukseen paljon, sillä ei ole tutkimuksissa todettua rauhoittavaa vaikutusta. Tosin kuuman juoman nauttiminen sinällään saattaa auttaa nukahtamista. Kamomilla voi aiheuttaa yliherkkyysreaktioita ja jopa anafylaktisia eli äkillisiä ja vaarallisia koko elimistön allergisia reaktioita.

Koivunlehtitee lisää virtsan eritystä ja siksi sitä voi käyttää nesteenpoistolääkkeen sijasta.

Tarua. Lääketieteellisissä tutkimuksissa tehoa ei ole todettu. Koivunlehtiteetä voi halutessaan kokeilla, mutta nesteenpoistolääkkeitä ei tule lopettaa.

Kultapiiskutee auttaa virtsatie- ja munuaisvaivoihin.

Tarua. Lääketieteellisiä tutkimuksia ei ole tehty, eikä tee korvaa virtsatie- ja munuaistulehduksissa tarvittavia antibiootteja. Lyhyitä aikoja käytettäessä kultapiiskutee ei ole haitallista, joskin yliherkkyysreaktiot ovat mahdollisia.

Puolukka- ja karpalomehu estävät virtsatietulehduksia.

Totta. Suomalaistutkimuksessa virtsatieinfektion sairastaneet naiset joivat vuoden ajan tiivistettyä karpalo-puolukkamehua puoli desilitraa päivässä. Virtsatieinfektion uusiutuminen väheni heillä puoleen hoitamattomaan ryhmään verrattuna. Akuuttia virtsatietulehdusta mehu ei paranna.

Kielonmarjat ovat hyvin myrkyllisiä. Lapsia pitää neuvoa, ettei niitä saa syödä.

Totta. Kielon kaikki osat ovat myrkyllisiä. Kasvi sisältää glykosideja, jotka saattavat vaikuttaa sydämen toimintaan. 1–3 marjan tai kukan syöminen ei yleensä vielä aiheuta oireita. Lapsille on syytä kertoa, ettei kielonmarjoja saa syödä. Useamman marjan tai kukan syöminen saattaa aiheuttaa vakavan myrkytyksen.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Syömällä oikein voi lisätä elinvoimaa ja henkistä vireyttä. Kokeile näitä!

Mikään ruokavalinta yksistään ei auta nahistuneeseen oloon ja harhaileviin ajatuksiin. Olennaisinta jaksamisen kannalta ovat hyvin koostetut ateriat, omaan energiantarpeeseen sovitetut annokset ja säännöllinen ruokarytmi.

– Useimpien ihmisten olisi hyvä syödä 3–5 tunnin välein, sanoo tutkija, terveystieteilijä ja ravitsemusterapeutti Nina Nevanperä Työterveyslaitoksesta.

Muista aamupala

Treenaajat puhuvat paljon proteiinin merkityksestä jaksamiselle. Suomalaisten proteiininsaannissa ei silti keskimäärin ole mitään vikaa, vain ikäihmiset tarvitsevat sitä lisää.

On kuitenkin hyvä, että jo aamiaisella on proteiinia. Hyvä aamupala on vaikkapa kuitupitoinen leipä, jonka lisäkkeenä on juustoa, leikkelettä tai kananmunaa sekä kasviksia. Puuron proteiinimäärä kasvaa, kun sen keittää maitoon tai lisää joukkoon siemeniä.

Margariinista, pähkinöistä ja siemenistä saa myös hyvää pehmeää rasvaa.

Jos aamupala ei heti herättyä maistu, Nevanperä suosittelee haukkaamaan jotain edes vähän myöhemmin aamupäivällä töihin päästyä.

– Jos ei syö alkupäivästä mitään, niin viimeistään iltapäivällä se kostautuu väsymyksenä, Nevanperä sanoo.

Syö salaatti ensin

Päivän aikana vireystila vaihtelee luonnostaan. Useimmat ihmiset ovat terävimmillään aamupäivästä. Iltapäivällä yhden ja viiden välillä vireystila laskee.

Lounaanjälkeinen notkahdus tapahtuu siis osittain ruoasta riippumatta, mutta raskas ateria voi entisestään syventää aallonpohjaa. Jos mättää lounaaksi vaikkapa ison juustoisen pastaannoksen – väsähtää takuuvarmasti.

Hiilareita ei tarvitse jättää pois kokonaan, kunhan niitä syö kohtuudella ja mahdollisimman kuitupitoisena: täysjyväpastaa tai -riisiä sekä tummaa leipää. Sopiva määrä riippuu omasta energiankulutuksesta ja siitä, miten paljon liikkuu. Rinnalle tarvitaan lihaa, kalaa tai kasviproteiinia.

Lisäksi aterialla on hyvä saada pehmeää rasvaa – öljyä salaattiin ja sipaus kasvirasvaa leivälle – sekä reilusti salaattia tai muuta kasvislisäkettä.

– Kun aterialla on aina kasviksia mukana, ruoka ei kulje niin nopeasti ruoansulatuskanavassa. Hiilihydraatitkin imeytyvät silloin hitaammin, mikä vaikuttaa vireyteen, Nevanperä sanoo.

Jopa ruokien syömisjärjestyksellä voi olla vaikutusta. Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen ja elintarviketieteiden kandidaatti Henna Rannikko suosittelevat kirjassaan Toimistotyöläisen ruokapäivä syömään ensin runsaan salaatin, sitten vasta proteiinipitoisen pääruoan ja hiilihydraatit. Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että aterian jälkeinen verensokerikäyrä olisi näin tasaisempi. Myös lusikallinen viinietikkaa salaatissa tasaa verensokeria.

Patukka on laiha lohtu

Kun iltapäivällä alkaa väsyttää ja hiukoa, moni turvautuu suklaapatukkaan tai muuhun makeaan välipalaan. Kyllä sokeri piristääkin – mutta ei pitkään, kuten ei pelkkä hedelmäkään.

Välipala sinänsä on monelle kuitenkin tarpeen vielä ennen päivällistä.

Vaikkapa runsaskuituinen leipä lisukkeineen tai jogurtti, rahka tai viili pähkinöiden ja marjojen kanssa antaa virtaa.

Jos lähtee pian välipalan jälkeen jumppaan tai lenkkipolulle, on Nevanperän mukaan hyvä syödä kohtuullisen nopeasti sulavaa ruokaa, ei siis kovin rasvaista tai runsaskuituista. Näin energia saadaan liikuntaan, eikä ruoka tyhjene liian hitaasti mahalaukusta.

– Silloin voisi esimerkiksi pähkinät jättää pois jogurtista tai valita kohtuullisesti kuitua sisältävän sämpylän ruisleivän sijaan.

Päivällisen voi taas koostaa pitkälti samoin kuin lounaankin. Hiilihydraattiannos iltapalalla saattaa auttaa nukahtamaan nopeammin, mutta vaikutuksista uneen ei ole laajempaa tutkimustietoa.

Rasvainen jättipitsa tai iso pihviateria voi sen sijaan närästää ja valvottaa tai heikentää unen laatua.

– Jos on nukkunut huonosti, univaje voi sekoittaa kylläisyyden tunnetta sääteleviä hormoneja, jolloin ruokahalu voi lisääntyä, Nevanperä selittää. ●

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Moni tuttuni käyttää lapsen ruokavaliossa maidon sijasta kauramaitoa. Meillä syödään aamuin illoin kaurapuuro. Olen miettinyt, että voisin tarjota maidon sijasta välillä kauramaitoa, mutta olen lukenut, että viljalajeja pitäisi käyttää vaihdellen. Voiko pelkän kauran suosiminen tuoda liikaa raskasmetalleja lapsen ruokavalioon? Toisaalta tavallinen maitokin sopii lapselle hyvin, joten onko parempi pitäytyä siinä?

Kaurapuuro muiden täysjyväpuurojen ohella on erinomainen täysjyväviljan lähde, joten se turvaa kuidun sekä useiden vitamiinien, kivennäis- ja hivenaineiden saantia.

Kaura ei ole merkittävä raskasmetallien lähde. Viljoja koskien Suomessa on käyttö-rajoitus ainoastaan riisiä koskien. Riisimaitoa ei nimittäin suositella yksinomaisena maitona alle 6-vuotiaille lapsille liiallisen arseenin saannin välttämiseksi. Toki ruokavalion on hyvä olla vaihteleva, ellei ole perusteltua syytä sitä rajoittaa, esim. ruoka-allergioiden vuoksi.

Tavallinen maito on proteiinikoostumukseltaan monipuolisempi kuin kauramaito. Lisäksi se on luonnostaan hyvä kalsiumin ja joidenkin B-ryhmän vitamiinien sekä jodin lähde. Maidon rasva on pääosin kovaa rasvaa, minkä vuosi suositellaan rasvattomia vaihtoehtoja.

Kasvimaidoista osa on täydennetty kalsiumilla ja D-vitamiinilla. Osassa on täydennetty myös B-ryhmän vitamiineja. Niiden rasva on puolestaan pääosin pehmeää rasvaa.

Jos tavallinen rasvaton maito maistuu ja sen määrä pysyy kohtuullisena, ei ole mitään terveydellistä perustetta vaihtaa sitä kauramaitoon.
 

Ursula Schwab
ravitsemusterapian professori

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.